Sosiaalisen median poliittiset sisällöt tekoälyn aikakaudella
Hankkeen perustiedot
Tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Hankkeen tavoitteena on ymmärtää, miten tekoäly toimii osana somealustoja, miten sen avulla ilmaistaan kantaa poliittisiin kysymyksiin ja miten sen yleistyminen politisoi alustoja. Keskitymme kuva- ja videomuotoiseen, somealustoilla jaettuun poliittiseen sisältöön ja analysoimme, miten alustojen toiminnallisuudet ja toisaalta sisällön ominaispiirteet edesauttavat sen leviämistä.
Hankkeen tutkimuskysymykset ovat:
Miten tekoäly ohjaa poliittisen sisällön luomista ja levitystä?
Mitkä alustojen toiminnallisuudet ja synteettisen sisällön ominaispiirteet edesauttavat sisällön leviämistä?
Miten synteettinen media sulautuu osaksi erityisesti nuorten poliittista osallistumista ja keskusteluja?
Tutkimusaineistojen ja tietosuojan käsittely
Noudatamme tutkimuseettisiä periaatteita ja EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR). Osallistujien tiedot käsitellään luottamuksellisesti, ja aineistoa käytetään vain tutkimustarkoituksiin. Tietosuojailmoituksen löydät sivuilta pian.
Tapahtumat
Osallistumme aktiivisesti tieteellisiin tapahtumiin, joissa esittelemme hankkeen tuloksia, kehitämme tutkimusmenetelmiä ja rakennamme yhteistyöverkostoja.
2026
Esitelmät
Synthetic Social Media: Studying Platform-Embedded AI (2026) autumn school
Siegen, 22.-25.9.2026
Syyskoulussa tarkasteltiin alustoihin integroitua tekoälyä kolmen teeman kautta: tekoälyroska eli “slop”, chatbotit ja persoonat. Ohjelmaan kuului esitelmiä, keynote-puheenvuoroja ja yhteisiä menetelmäpajoja, joissa pohdittiin, miten synteettisiä sosiaalisen median ilmiöitä voidaan tutkia laadullisesti ja kriittisen teknisen käytännön keinoin.
Hankkeen esitelmät syyskoulusssa:
- Tanja Sihvonen, Jimmy Mäkelä & Lilli Sihvonen “Why does “slopaganda” work so well?
- Nuppu Pelevina & Tanja Sihvonen, “Join me in Viking blood: Imaginary Nordicness through Propaganda Vortex”
Muut osallistumiset
Digsum Symposium: Generated/-ive Futures
Uumaja, 6.-7.10.2026
Symposiumissa tarkasteltiin generatiivisuutta sekä teknisenä kykynä että laajempana yhteiskunnallisena ehtona: miten tekoäly ja suuret kielimallit osallistuvat sosiaalisten todellisuuksien ja tiedon muodostamiseen sekä muokkaavat käsityksiä tulevaisuudesta. Keskiössä olivat kysymykset siitä, miten generatiiviset järjestelmät vaikuttavat siihen, mitä pidetään mahdollisena tai väistämättömänä, ja miten ne muuttavat valtaa, työtä, asiantuntijuutta ja tiedontuotantoa.
Hankesanastoa: synteettisestä mediasta slopagandaan ja medialukutaitoon
Hankkeen keskeisiä käsitteitä
Synteettinen media: Tekoälyn tai muutoin keinotekoisesti tuotettua tai muokattua sisältöä, kuten kuvia, videoita, ääntä ja tekstiä. Sisältö voi jäljitellä todellisia ihmisiä ja tapahtumia tai olla kokonaan kuviteltua.
Deepfake: Syväoppimiseen perustuva manipuloitu video, ääni tai kuva, jossa henkilö näyttää tai kuulostaa tekevän tai sanovan jotakin, mitä hän ei ole todellisuudessa tehnyt tai sanonut.
Generatiivinen tekoäly: Tekoäly, joka tuottaa uutta sisältöä, kuten tekstiä tai kuvia, aiemmin oppimansa perusteella.
Tekoälyllä tuotettu poliittinen sisältö: Poliittisiin aiheisiin, toimijoihin tai tapahtumiin liittyvää synteettistä sisältöä. Sisältö voi olla huumoria, satiiria, kampanjamateriaalia, vaikuttamista tai harhaanjohtamista.
Slop eli tekoälyroska: Tekoälyn avulla massatuotettua, vähän vaivaa vaativaa ja yleensä laadultaan heikkoa sisältöä, jota levitetään verkossa muun muassa näkyvyyden tai tulojen toivossa.
Slopaganda: Epätoivottua, tekoälyllä tuotettua sisältöä, jota levittämällä pyritään manipuloiman uskomuksia ja vaikuttamaan politiikkaan.
Disinformaatio ja misinformaatio: Disinformaatio on tahallisesti levitettyä väärää tietoa, misinformaatio tahattomasti levitettyä väärää tietoa. Tekoäly voi vaikeuttaa niiden erottamista, koska tarkoitus ei näy sisällöstä.
Medialukutaito: Kykyä etsiä, ymmärtää, arvioida ja tuottaa mediasisältöä kriittisesti, myös silloin, kun sisällön alkuperää on vaikea tunnistaa.