Vuoden alumni Elina Bardram: Ilmastotoimet vahvistavat Euroopan kilpailukykyä ja turvallisuutta

Euroopan komission ilmastotoimien pääosastolla ilmastoresilienssistä vastaava johtaja ja Vaasan yliopiston Vuoden alumni Elina Bardram vieraili tällä viikolla Vaasan yliopistossa. Hän kertoi tiistain vierailuluennollaan ilmastopolitiikasta maailmanpoliittisen myllerryksen keskellä.

Image

Rehtori Minna Martikainen avasi luennon ja kuvasi Bardramin kansainvälistä uraa hienoksi esimerkiksi opiskelijoille. Bardram valmistui Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1994 pääaineenaan kansantalous. Sittemmin tohtoriksi Wienissä väitelleellä Bardramilla on laaja kokemus kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Hän johti EU:n valtuuskuntaa muun muassa Pariisin ilmastosopimukseen johtaneissa neuvotteluissa.

– Elinan ura on hieno ja rohkaiseva esimerkki siitä, millainen ura voi olla, kun sille todella omistautuu, hyödyntää opintojen aikana oppimaansa ja oppii uutta koko uransa ajan, Martikainen sanoi.

Martikainen liitti Bardramin työn yliopiston strategiaan ja sen tavoitteisiin energiasiirtymässä, liiketoiminnan uudistumisessa ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Tilaisuuden aluksi Bardram vastaanotti Vuoden alumnin diplomin.

Talouskasvu ja päästövähennykset voivat edetä yhdessä

Image

Bardramin mukaan ilmastopolitiikan toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisit ovat nostaneet kilpailukyvyn ja turvallisuuden entistä vahvemmin EU:n asialistalle.

Ilmastotoimet liittyvät näihin tavoitteisiin tiiviisti. Fossiilisten polttoaineiden tuontiriippuvuuden vähentäminen vahvistaa Euroopan energiaomavaraisuutta ja vähentää altistumista kansainvälisille häiriöille. Puhdas teknologia puolestaan tarjoaa yrityksille uusia markkinoita.

Bardram havainnollisti luentoa EU:n kehityksellä, joka osoitti, että talous voi kasvaa samalla, kun päästöt vähenevät. Hän korosti myös kansainvälisen kilpailun kiristymistä: Kiina ja Intia edistävät sähköistymistä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja, koska ne näkevät muuttuvien markkinoiden mahdollisuudet.

– Tässä on kyse siitä, jäämmekö seuraajiksi vai pysymmekö mukana kilpailussa vähähiilisistä teknologioista ja ilmastoresilienssiä vahvistavista teknologioista, Bardram sanoi.

EU:n pitkän aikavälin suunta säilyy hänen mukaansa muuttuneesta poliittisesta tilanteesta huolimatta. Vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin ennakoitavaa toimintaympäristöä sekä käytännönläheisyyttä siirtymän toteutuksessa.

Kansalaisten huolet energian kustannuksista on otettava vakavasti

Bardram painotti, että ilmastopolitiikan onnistuminen edellyttää kansalaisten ja yritysten tukea. Ilmastotoimien hyödyt on pystyttävä osoittamaan myös ihmisille, joille ympäristökysymykset eivät ole ensisijainen huoli.

Energian hinnasta ja arjen kustannuksista huolestuneiden ihmisten kuunteleminen on siksi olennainen osa ilmastopolitiikkaa. Siirtymän kustannuksia on myös tasattava. Bardram nosti esiin EU:n sosiaalisen ilmastorahaston, jonka tarkoituksena on tukea haavoittuvia kotitalouksia ja pieniä yrityksiä rakennusten ja tieliikenteen päästökaupan laajentuessa.

– Meidän on pystyttävä tavoittamaan mahdollisimman monet yhteiskunnan ryhmät, jotta tavoitteillamme säilyy tuki eikä niitä käytetä keskustelun kärjistämiseen entisestään, Bardram sanoi.

Hän korosti pitkäjänteisen vuoropuhelun merkitystä. Kansalaisten osallistumiselle ja myös kriittiselle keskustelulle tarvitaan tilaa, jotta ihmisten kokemukset ja huolet välittyvät päätöksentekoon.

Ilmastoriskeihin varautuminen kuuluu kaikkeen päätöksentekoon

Image

Ilmastoresilienssi tarkoittaa kykyä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja selviytyä niistä. Sen merkitys kasvaa helleaaltojen, tulvien ja kuivuuden yleistyessä. Vahingot ulottuvat rakennuksista ja infrastruktuurista terveyteen, tuotantoon ja julkiseen talouteen.

Bardramin mukaan ilmastoriskit on huomioitava jo investointien ja yhteiskunnan toimintojen suunnittelussa. Esimerkiksi rakentamisen, liikenneverkkojen ja vesihuollon ratkaisuissa tarvitaan tietoa siitä, millaisissa oloissa niiden on toimittava vuosikymmenten päästä.

– Minulle ilmastoresilienssi tarkoittaa ennen kaikkea hyvää makrotalouden hoitoa ja varautumista, hyvinvointimme turvaamista ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamista koko EU:ssa, Bardram sanoi.

Varautuminen edellyttää yhteistyötä hallinnonalojen välillä. Ilmastoriskit vaikuttavat muun muassa maatalouteen, liikenteeseen ja terveydenhuoltoon, joten vastuu niiden hallinnasta ulottuu laajasti yhteiskuntaan.

Ilmastodiplomatia jatkuu vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa

Image

Bardramin mukaan monenkeskinen yhteistyö ja Pariisin ilmastosopimus säilyvät EU:n kansainvälisen ilmastotyön perustana. Niiden rinnalla EU rakentaa kumppanuuksia yksittäisten maiden ja maaryhmien kanssa.

Hän kuvasi esimerkiksi Kiinan kanssa tehtävää päästökauppayhteistyötä sekä teknologioihin liittyvää yhteistyötä Japanin, Etelä-Korean ja Intian kanssa.

Yleisökysymykseen vastatessaan Bardram arvioi ilmastoyhteistyön Yhdysvaltain nykyisen hallinnon kanssa erittäin vaikeaksi.

– Ilmastoasioissa on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta tehdä yhteistyötä Trumpin hallinnon kanssa, Bardram sanoi.

Hän korosti kuitenkin, että yhteistyö yhdysvaltalaisten yritysten, kaupunkien ja osavaltioiden kanssa jatkuu. Monet niistä ovat edelleen sitoutuneita kunnianhimoiseen ilmastotyöhön.

Vaasan yhteistyö herätti optimismia

Luennon lopuksi Bardram korosti yhteistyön merkitystä ja kertoi Vaasassa näkemänsä vahvistaneen hänen luottamustaan tulevaan. 

– Kaikki täällä Vaasassa näkemäni antaa minulle paljon luottamusta ja optimismia. Kun kaupunki, yliopisto, teollisuus, innovaattorit ja sijoittajat toimivat yhdessä, niiden työn yhteisvaikutus on suurempi ja vaikuttavampi, Bardram sanoi.

Bardramin vierailuohjelmaan 2.–4. marraskuuta kuului luennon lisäksi esiintyminen ABB:n ja Vaasan yliopiston yhteistyöpäivässä sekä tapaamisia ja vierailuja yliopiston johdon, alueen yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Vaasan kaupungin järjestämän tapaamisen aiheita olivat muun muassa energiakasvatus, energiaklusteri ja kaupungin ilmastoratkaisut.

Keskiviikkona Bardram osallistui vararehtori Mika Grundströmin vetämään tutkijakeskusteluun. Tutkijat pääsivät esittelemään hänelle omia tutkimusteemojaan, jotka liittyivät muun muassa ilmastonmuutosresilienssiin, kestävään rahoitukseen, energiamurrokseen, ilmastoasenteisiin ja kestävään kehitykseen. Keskiviikon ohjelmaan kuului myös tapaaminen Pohjanmaalla asuvien ilmastosopimuksen lähettiläiden kanssa.

Opiskelijoita kiinnostivat ydinvoima ja teollisuuden tulevaisuus

Vierailuluennon päätteeksi opiskelijat ja muu yleisö kysyivät muun muassa ydinvoiman roolista päästövähennyksissä sekä päästökaupan vaikutuksista Euroopan energiaintensiiviseen teollisuuteen.

Bardramilta kysyttiin esimerkiksi, että voisivatko ilmastotavoitteet lisätä kiinnostusta ydinvoimaan Euroopassa. Bardramin mukaan fossiilisia polttoaineita ei pystytä korvaamaan vaaditussa ajassa yksin uusiutuvalla energialla, joten myös ydinvoimaa tarvitaan. Energialähteiden valinta kuuluu kuitenkin jäsenmaille.

Italiasta tuleva taloustieteen opiskelija puolestaan kysyi päästökaupan tulevaisuudesta tilanteessa, jossa teollisuus kamppailee kilpailukykyongelmien kanssa. Bardram korosti päästökauppatulojen käyttöä vähäpäästöiseen teknologiaan ja teollisuuden uudistumiseen.

Yleisöstä kysyttiin myös neuvoja ilmastopolitiikan pariin suuntaaville nuorille. Bardram kehotti pohtimaan, millaisia taitoja ja teknologioita tulevaisuudessa tarvitaan.

– Meidän on hahmotettava tulevaisuus sellaisena kuin se todennäköisesti on, ei sellaisena kuin toivoisimme sen olevan, hän sanoi.

Image

Image

Image