Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – kasvu vaatii osaamista, investointeja ja toimeenpanoa

Vaasan yliopiston järjestämän keskustelun Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – talous kasvuun puhtaalla energialla ja kriisinsietokykyä vahvistamalla juonsi Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen. Keskustelijoina olivat Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto, Hitachi Energy Finlandin toimitusjohtaja Matti Vaattovaara ja Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen.

Keskustelun lähtökohta oli, että Suomen talouden ongelmat ovat syviä ja rakenteellisia. Kasvun edellytyksiä heikentävät muun muassa väestön ikääntyminen, osaamistason lasku ja liian vähäiset investoinnit. Samalla Suomella on vahvuuksia, joihin voidaan rakentaa: puhdas sähkö, tutkimus, teknologinen osaaminen, vakaus ja luottamus.

– Suomen pitkän aikavälin kasvun edellytykset ovat rapautuneet, ja tätä suuntaa ei käännetä pienillä liikkeillä. Tarvitaan järeitä päätöksiä, jotka parantavat Suomen kykyä houkutella ja synnyttää investointeja ja ennen kaikkea muuttaa ne kestäväksi kasvuksi, työksi, osaamiseksi ja hyvinvoinniksi, Sitran Atte Jääskeläinen sanoi keskustelun aluksi.

Jääskeläinen muistutti myös, että investoinneilla ei tarkoiteta vain uusia tuotantolaitoksia, rakennuksia tai infrastruktuuria. Suomen kasvun kannalta olennaisia ovat myös investoinnit aineettomaan pääomaan, kuten osaamiseen, tutkimukseen, dataan, ohjelmistoihin ja uusiin liiketoimintamalleihin.

Velkakeskustelun rinnalle tarvitaan kasvun suunnitelma

Image

Rehtori Minna Martikaisen mukaan Suomen julkisesta taloudesta ja velkaantumisesta on perusteltua keskustella, mutta jatkuva huolipuhe voi samalla heikentää luottamusta tulevaisuuteen.

– Kun me tässä pienessä maassa puhumme pelkästään velkajarrusta, se saa aikaan sen, että koko kansan luottamus tulevaisuuteen laskee, Martikainen totesi.

Hänen mukaansa Suomi tarvitsee velkakeskustelun rinnalle uskottavan kasvusuunnitelman. Siinä on yhdistyttävä korkea osaaminen, laadukas tutkimus, puhdas energia ja kyky houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä investointeja.

Vaasan yliopiston uusi Kansallinen investointi-instituutti eli Finland Investment Institute kokoaa tutkijoita, yrityksiä, rahoittajia ja päätöksentekijöitä vahvistamaan tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä Suomen investointiympäristöstä ja investointien edellytyksistä.

– Liiketaloustieteilijänä voin sanoa, että se on asia, josta on huolehdittava. Tarvitaan kasvun suunnitelma, Martikainen sanoi.

Hitachi Energy Finlandin toimitusjohtaja Matti Vaattovaara muistutti, että julkisen talouden tasapaino on tärkeä myös yritysten kilpailukyvyn kannalta. Samalla hän yhtyi näkemykseen siitä, ettei Suomen tilanteesta pidä rakentaa tarpeettoman synkkää kuvaa.

– Ei meillä ihan niin huonosti mene, kun annetaan ymmärtää. Meillä on paljon yrityksiä ja paljon ihmisiä, joilla menee aivan hyvin, Vaattovaara sanoi.

Kansainvälinen investointi pitää ansaita

Keskustelussa nousi esiin Hitachi Energyn 170 miljoonan euron investointi Mustasaaren Vikbyhyn rakennettavaan tuotanto- ja teknologiakampukseen. Vaattovaaran mukaan investoinnin taustalla olivat energiamurroksen nopeasti kasvava markkina, Hitachi Energy Finlandin kilpailukykyiset tuotteet ja osaaminen sekä Vaasan seudun vahva energiateknologiaklusteri. 

– Meillä on Suomessa kilpailukykyisiä tuotteita, sellaista osaamista, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan, Vaattovaara sanoi.

Kansainvälisten yritysten investoinnit Suomeen eivät synny tyhjästä. Niiden taustalla on pitkäjänteistä paikallista työtä, osaamista ja kilpailukykyisiä ratkaisuja.

– Me rakensimme valmiiksi investointikeissin: hankittiin tontti, tehtiin suunnitelmat valmiiksi ja näytettiin, kuinka tämä on loistava bisneskeissi. Teimme sen yhtiölle helpoksi rahoittaa, Vaattovaara kuvasi.

Osaamistaso ratkaisee investointien suunnan

Image

Keskustelijoita yhdisti vahva huoli Suomen osaajapohjasta. Martikaisen mukaan vientitalouden on pystyttävä tarjoamaan kansainvälisesti korkeatasoista osaamista juuri niillä aloilla, joilla Suomi tavoittelee kasvua ja vientiä.

– Tällä hetkellä meillä on osaamistaso selkeästi alle OECD:n keskiarvon, Martikainen sanoi.

Hän muistutti, että opetus- ja kulttuuriministeriön visiotyön tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus 60 prosenttiin nuorista aikuisista. Teknologiateollisuus on arvioinut tarpeen vielä tätä korkeammaksi.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto nosti esiin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana teknologiateollisuus tarvitsee 140 000 uutta osaajaa. Valtaosan uusista osaajista arvioidaan olevan korkeakoulutettuja, mutta tarvetta on myös ammatilliselle osaamiselle ja ammattikorkeakoulutettaville.

– Me emme pärjää massalla, vaan meillä on nämä ihmiset Suomessa ja heidän osaamisensa, Susiluoto sanoi.

Susiluodon mukaan teknologiateollisuuden luvut ovat joulukuusta lähtien osoittaneet orastavaa kasvua. Pitkän kituliaan kauden jälkeen kasvua ei hänen mukaansa oikein tahdota vielä uskoa todeksi.

Hän muistutti samalla työmarkkinoiden ristiriidasta: nuorten on ollut nyt vaikea päästä työelämään kiinni, mutta viennin lähtiessä vetämään ja kasvun vahvistuessa osaajapula voi palata nopeasti. Tämän muutoksen viestiminen nuorille on hänen mukaansa haastavaa tilanteessa, jossa työmarkkina näyttää juuri nyt vaikealta.

Datakeskukset tarvitsevat toimivan energiajärjestelmän

Paneelissa käsiteltiin myös investointeja datakeskuksiin, sähköistyvää teollisuutta ja Suomen energiajärjestelmää. Susiluodon mukaan datakeskukset ovat osa tulevaisuuden kriittistä infrastruktuuria, mutta niiden rinnalla tarvitaan edelleen myös uudistuvaa energiaintensiivistä teollisuutta ja toimivaa energiajärjestelmää.

–  Yhteiskunta sähköistyy. Sähköistyminen tarkoittaa sitä, että tarvitsemme suurteholaskentaa ja datakeskuksia, Susiluoto sanoi.

Image

Keskustelussa tunnistettiin energiajärjestelmän keskeisiksi pullonkauloiksi sähköverkon liitynnät, varavoima ja säätövoima.

Vaattovaara nosti esiin myös datakeskusten roolin puhtaan sähköntuotannon investoinneissa. Hänen mukaansa Suomessa osa tuulivoimasta on rakennettu datakeskusten sähkönostosopimusten varaan. 

Sähköistyvän talouden seuraava kysymys liittyy energiajärjestelmän joustavuuteen. Kun sähköä tarvitsevat datakeskukset, vihreän vedyn tuotanto, teollisuus ja kotitaloudet, tarvitaan edullisen sähkön lisäksi vakautta, säätöä ja toimivaa sähköverkkoa.

Rehtori Martikainen toi keskusteluun tutkimushavainnon siitä, että data, tekoäly ja laskentakapasiteetti nousevat yritysten tulevaisuuden näkymissä yhä keskeisemmiksi. Hänen mukaansa niiden merkitys kasvaa talouden perusinfrastruktuurina. Hänen mukaansa vihreän sähkön, osaamisen ja digitaalisen kapasiteetin investoinnit eivät ole toisistaan irrallisia. Ne vahvistavat toisiaan, kun yritysten tulevaisuuden näkymissä korostuvat data, tekoäly ja laskentakapasiteetti.

Martikaisen mukaan vihreän sähkön turvaaminen, osaamistason nostaminen ja tiiviimpi yhteistyö yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen välillä ovat investointien edellytyksiä, jotka vahvistavat toisiaan.

Susiluoto puolestaan painotti, että epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa huomio on suunnattava asioihin, joihin Suomessa voidaan itse vaikuttaa: pitkäjänteiseen teollisuuspolitiikkaan, TKI- ja koulutuspanostuksiin sekä yritysvetoiseen innovaatiorahoitukseen. Tutkimuksesta ja osaamisesta on päästävä kaupallistamiseen, vientiin ja kansainvälisille markkinoille.

Image

Kasvu vaatii tekoja

Paneelin lopuksi keskustelijat kiteyttivät näkemyksensä siitä, mitä Suomen pitäisi tehdä maailmanluokan investointiympäristön rakentamiseksi.

Image

Susiluodon vastaus oli rohkeus kasvaa. Vaattovaara peräänkuulutti tekoja puheen sijaan sekä resurssien suuntaamista sinne, missä niistä syntyy eniten hyötyä.

Martikainen korosti yhteistä suuntaa.

– Kyllä meidän pitäisi pystyä luomaan kaikkialle kasvun ja investointien ja yhdessä tekemisen näkemys. Jos me luomme siitä julkisuuskuvan ja keskustelun, että miten tuottavuus paranee, miten pystymme luomaan uutta tietoa ja viemään tietoa maailmalle, kasvamaan yhdessä valittamisen sijaan, niin pitäisi tapahtua ihmeitä.

Katso keskustelun tallenne

Keskustelun tallenne on katsottavissa MTV Katsomossa: Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi