Finland Investment Instituten toiminta käynnistyi seminaarilla – Suomi tarvitsee investointien vauhdittamiseen tutkimusta, ennustettavuutta ja yhteistä tilannekuvaa

Finland Investment Institute kokosi keskiviikkona avajaisseminaariinsa Helsinkiin elinkeinoelämän, päätöksentekijöiden, sijoittajien ja tutkijoiden edustajia keskustelemaan Suomen investointiympäristön kehittämisestä. Vaasan yliopistoon perustettu instituutti tuottaa tutkimustietoa investointien edellytyksistä, luo yhteistä tilannekuvaa ja rakentaa vuoropuhelua eri toimijoiden välille.

Kansainvälinen kilpailu investoinneista kiristyy nopeasti. Investointipäätöksiin vaikuttavat yhä vahvemmin sääntelyn ennustettavuus, lupaprosessien sujuvuus, osaavan työvoiman saatavuus, energian hinta ja saatavuus, geopoliittinen tilanne sekä se, millaisena maana Suomi näyttäytyy sijoittajille ja yrityksille.

Millä konkreettisilla toimilla Suomi saa lisää investointeja, kysyttiin Finland Investment Instituten eli Kansallisen investointi-instituutin avajaisseminaarissa Helsingissä keskiviikkona 20. toukokuuta. Instituutti vahvistaa tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä Suomen investointiympäristöstä ja kokoaa yhteen tutkijoita, yrityksiä, sijoittajia, julkisen sektorin toimijoita ja päätöksentekijöitä.

Tilaisuuden avasivat Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen ja Boreniuksen osakas Casper Herler. Avajaispuheen piti Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand.

Instituutti on perustettu yritysten ja sidosryhmien kannustamana. Boreniuksen Casper Herler kertoi, että Finland Investment Instituten taustalla on pitkäaikainen ajatus siitä, että Suomi tarvitsee kansallisen toimijan, joka tutkii investointiympäristöä ja tuo eri osapuolia yhteen. Hänen mukaansa Vaasan yliopisto tarjoaa instituutille luontevan ja neutraalin pohjan tuottaa objektiivista tietoa.

Herler korosti, että investoinnit eivät ole vain faktoja, tuotantotekijöitä ja numeroita. Ne liittyvät myös kulttuuriin, luottamukseen, mielikuviin ja siihen, millainen käsitys Suomesta investointikohteena syntyy. Siksi investointiympäristö on hänen mukaansa tärkeä tutkimuskohde. Samalla tarvitaan vuoropuhelua elinkeinoelämän, julkisen vallan ja muiden sidosryhmien välillä.

– Millaiset asiat luovat luottamusta siihen, että tämä on oikea paikka investoida, ja minkä tyyppiset asiat karkottavat investointeja tai luovat niille riskejä, Herler kuvasi instituutin kannalta keskeisiä kysymyksiä.

Vaasan yliopiston rehtorin Minna Martikaisen mukaan Suomi tarvitsee uudenlaista yhteistä tilannekuvaa ja kykyä katsoa investointien koko polkua ideasta toteutukseen. Hän totesi, että sijoittajat eivät etsi staattisia vastauksia, vaan investointiympäristön on oltava ennustettava, strategisesti ketterä ja joustava muuttuvassa maailmassa.

– Houkuttelemme, luomme tilannekuvaa ja toimimme siltana. Ytimessämme on tutkimus, opetus ja ennen kaikkea yhteistoiminta ja epäkohtien, mutta myös vastausten esille tuominen, Martikainen sanoi.

Martikainen korosti myös osaamispääoman merkitystä. Hänen mukaansa korkein osaaminen on Suomessa erityisen arvokasta, ja osaamispääoman kasvattaminen on avain myös rahoituspääoman houkuttelemiseen. Vaasan yliopiston vahvuudet – energiatransitio, kestävä liiketoiminta ja kestävä yhteiskunta – muodostavat vahvan perustan instituutin työlle.

Ministeri Strand: Investoinnit on saatava toteutumaan nykyistä nopeammin

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand totesi avajaispuheessaan, että investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen taloudelle.

– Ne luovat työpaikkoja, vahvistavat kasvua ja kantavat hyvinvointiyhteiskuntaamme tulevaisuuteen, Strand sanoi.

Strandin mukaan toimintaympäristö on muuttunut monella tavalla, ja investoinneista käydään kovaa kilpailua globaalisti.

– Tässä kilpailussa ei mitata vain kustannuksia tai veroja, vaan ennen kaikkea aikaa, ennustettavuutta ja luottamusta, Strand sanoi.

Hänen mukaansa Suomella on vakaa, osaava ja turvallinen toimintaympäristö sekä vahvoja teollisia ja teknologisia ekosysteemejä. Samalla Suomella on vielä paljon tehtävää siinä, että investoinnit saadaan toteutumaan nykyistä nopeammin. Hän nosti esiin esimerkiksi luvituksen, rahoitusratkaisut, infrastruktuurin ja yhteistyökuviot asioina, joissa tarvitaan lisää kyvykkyyttä investointien maaliin viemiseksi.

Strand piti tärkeänä, että Vaasan yliopisto on instituutin rakentamisessa vahvassa roolissa. Hän muistutti Vaasan seudun ja Pohjanmaan energiateknologian keskittymästä esimerkkinä siitä, miten osaaminen, yritykset, tutkimus ja pitkäjänteinen yhteistyö voivat rakentaa kansainvälisesti merkittävän ekosysteemin.

Regulaation rooli, ennustettavuus ja epävarmuus

Ensimmäisessä keskustelussa tarkasteltiin regulaation roolia investointiympäristössä. Keskusteluun osallistuivat Teknologiateollisuuden ja Vaisalan hallituksen puheenjohtaja Ville Voipio sekä Outokummun ferrokromiliiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi. Keskustelua moderoi Casper Herler.

Sassin mukaan investoijille on olennaista pitkän aikavälin usko siihen, että sääntely tukee selkeää suuntaa. Hän korosti, että poukkoilu luo epävarmuutta investointiympäristöön. Esimerkiksi päästökaupan kehitys on teollisuudelle kysymys, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin investointeihin.

Voipio mukaan yritysten pitäisi pystyä ymmärtämään, mihin suuntaan regulaation muutokset vievät. Hänen mukaansa kaiken sääntelyn tulisi tukea kestävää kasvua.

Voipio nosti esiin myös suurten investointien ekosysteemivaikutukset. Esimerkiksi datakeskusinvestointia ei pitäisi arvioida vain investoinnin euromäärän perusteella, vaan myös sen mukaan, millaista osaamista, infrastruktuuria ja muuta liiketoimintaa sen ympärille voi syntyä. Myös Sassi korosti, että yksittäisen investoinnin sijaan on nähtävä laajempi kokonaisuus ja se, miten arvoa voidaan monistaa useaan kertaan.

Vihreä kasvu ja rahoitus

Toisessa paneelikeskustelussa aiheena olivat vihreä kasvu, rahoitus ja Suomen mahdollisuudet. Keskusteluun osallistuivat Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä, yrittäjä, tuuli- ja aurinkovoimapuistoja kehittävän OX2:n entinen Suomen maajohtaja Teemu Loikkanen, Elon varatoimitusjohtaja Jonna Ryhänen ja Teknologiateollisuuden johtaja Teppo Säkkinen. Keskustelua moderoi Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.

Jääskeläinen kytki keskustelun Sitran Kasvuatlas -työhön, jossa on tarkasteltu Suomen kasvun edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Hänen mukaansa kestävän kasvun edistäminen on pitkäjänteistä työtä, mutta investoinneilla voidaan saada aikaan vaikutuksia myös lyhyellä aikavälillä, kun panostukset investointiolosuhteisiin käynnistävät uusia hankkeita ja toimintaa.

Gasgridin Olli Sipilä näki Suomen vahvuutena erityisesti sähkönjalostuksen teknologiat. Hänen mukaansa vihreä kasvu perustuu pitkälti siihen, että fossiilisia polttoaineita ja raaka-aineita korvataan puhtaalla sähköllä ja sen jalosteilla. Tämä avaa Suomelle mahdollisuuksia esimerkiksi vedyn, sähköpolttoaineiden ja teollisten arvoketjujen rakentamisessa.

Teemu Loikkanen muistutti, että Suomi on uusiutuvan energian investointien näkökulmasta moniin maihin verrattuna vakaa ja kiinnostava toimintaympäristö. Hän nosti esiin tuulivoiman, biokaasun ja datakeskukset esimerkkeinä alueista, joilla Suomeen kohdistuu investointikiinnostusta. Samalla Loikkanen korosti sähköverkon ja verkkokapasiteetin merkitystä: uusi tuotanto ja kulutus on saatava ohjattua niin, että investoinnit rakentavat mahdollisimman suurta lisäarvoa Suomeen.

Jonna Ryhänen, Tommi Loikkanen ja Olli Sipilä

Elon varatoimitusjohtajan ja sijoitusjohtajan Jonna Ryhäsen mukaan Suomi kiinnostaa myös sijoittajia. Elon 35 miljardin euron sijoitussalkusta noin neljäsosa on sijoitettu Suomeen, ja yhtiö on sijoittanut muun muassa tuuli- ja aurinkovoimaan. Hän painotti kuitenkin, että sijoittaja arvioi investointeja tuottolähtöisesti ja pitkällä aikavälillä. Yllättävät muutokset regulaatiossa tai toimintaympäristössä voivat heikentää sekä suomalaisten että kansainvälisten sijoittajien investointihalukkuutta.

Ryhänen nosti esiin myös Suomen maakuvaan liittyvän haasteen. Hänen mukaansa Suomessa käydään usein hyvin negatiivista keskustelua omista mahdollisuuksista, vaikka kansainvälisille sijoittajille olisi tärkeää kertoa uskottavasti Suomen vahvuuksista.

Teknologiateollisuuden johtaja Teppo Säkkinen korosti, että Suomen vahvuudet puhtaassa, toimitusvarmassa ja kilpailukykyisessä energiassa ovat kansainvälisesti poikkeuksellisia. Hänen mukaansa vihreän siirtymän investointisuunnitelmissa on suuria mahdollisuuksia, vaikka kaikki hankkeet eivät toteudu. Erityisesti jalostavat hankkeet edellyttävät kuitenkin ennustettavaa sääntelyä ja selkeää näkymää tulevaan.

Professori Bonnie Buchanan: Datakeskukset vahvistuneet yritysten sijoittajaviestinnässä

Seminaarin päätteeksi kansainvälisesti tunnettu rahoituksen professori Bonnie Buchanan puhui datakeskusten noususta kriittiseksi infrastruktuuriksi. Buchanan kytki puheenvuorossaan datakeskukset finanssiteknologian, tekoälyn, luottamuksen ja digitaalisen infrastruktuurin laajempaan muutokseen. Buchanan aloittaa syksyllä professorina ja Finland Investment Instituten koordinaattorina Vaasan yliopistossa.

Buchanan kertoi tutkimuksensa viime vuosina keskittyneen muun muassa finanssiteknologiaan ja tekoälyyn sekä generatiivisen ja agenttisen tekoälyn selitettävyyteen ja luotettavuuteen. Hänen mukaansa tekoäly mahdollistaa monia finanssiteknologian sovelluksia, mutta se tarvitsee tuekseen vahvaa ja ketterää infrastruktuuria. Datakeskukset ovat tämän infrastruktuurin keskeinen osa.

Buchananin mukaan datakeskukset eivät ole enää vain digitaalisessa taloudessa huomaamattomasti toimivia teknisiä tiloja. Ne ovat nousseet osaksi kansallista ja kriittistä infrastruktuuria. Samalla niihin liittyy kysymyksiä energiasta, maankäytöstä, kiinteistöistä ja datakeskusten asemasta osana yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria.

Buchanan esitteli tutkimusta, jossa hän ja hänen väitöskirjatutkijansa tarkastelevat, miten yritysjohto ja analyytikot puhuvat datakeskuksista tulosjulkistusten yhteydessä pidettävissä analyytikkotilaisuuksissa. Tutkimuksessa on käyty läpi 23 vuoden ajalta saatavilla olevia analyytikkopuheluiden tai -tilaisuuksien litterointeja.

Tutkimuksen mukaan datakeskuksiin liittyvä keskustelu on lisääntynyt selvästi tarkastelujakson aikana. Buchananin mukaan datakeskuksia koskeva keskustelu tarjoaa kiinnostavan näkymän siihen, miten yritykset asemoivat itseään muuttuvassa digitaalisessa taloudessa. Datakeskuksista puhutaan yhä enemmän strategisesti ja optimistisesti, mikä liittyy muun muassa tekoälyn, pilvipalveluiden ja laajemman digitaalisen murroksen kasvuun.

Buchananin viesti oli, että datakeskuksia on tarkasteltava teknologian lisäksi myös taloudellisina ja yhteiskunnallisina infrastruktuureina. Niiden merkitys kasvaa samaan aikaan, kun fyysiseen infrastruktuuriin liittyvät kysymykset – sähkö, energia, maa, luvat ja investointien hyväksyttävyys – vaikuttavat siihen, miten nopeasti ja kestävästi uutta digitaalista kapasiteettia voidaan rakentaa.

Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje

Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.

Tilaa uutiskirje