Avoin vuoropuhelu viranomaisten ja järjestöjen välillä voisi purkaa ympäristökiistojen vastakkainasetteluja
Image
Ympäristöjärjestöjen rooli Suomessa on siirtynyt paikallisista ympäristökiistoista kohti globaaleja ilmasto- ja luontokysymyksiä. Vaikka järjestöille on avautunut uusia virallisia osallistumisen tapoja, niiden potentiaali jää silti osin hyödyntämättä. Terhi Raikkaan Vaasan yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan lainsäädännön uudistaminen hyödyttäisi sekä viranomaisia että järjestöjä.
Ympäristöliike nousi Suomessa 1960–1970-luvuilla esiin tapauksissa, joissa toiminnan kohteena oli usein konkreettinen paikka ja rajattu ympäristöuhka. Yksi tunnettu esimerkki on vuoden 1979 Koijärvi-liike, jossa aktivistit pyrkivät estämään arvokkaan lintujärven kuivattamisen. Terhi Raikkaan julkisoikeuden väitöstutkimus osoittaa, että nykyiset ympäristöjärjestöt toimivat aivan toisenlaisessa todellisuudessa.
– Ympäristöjärjestöt joutuvat nyt vastaamaan haasteisiin, jotka ovat ilmastokriisin ja luontokadon myötä laajempia ja monimutkaisempia kuin aiemmin. Osallistavan ja keskustelevan demokratian kehitys on avannut niille uusia vaikutuskanavia, Raikas kertoo.
Julkisessa keskustelussa ympäristöjärjestöjen toiminta nousee esille lähinnä kansalaistottelemattomuuden kautta. Erityisesti Elokapinan kadunvaltaukset ovat muokanneet käsitystä siitä, mitä ympäristöaktivismi on.
– Elokapina saa mediassa paljon huomiota, mutta se on vain yksi vaikuttamisen muoto muiden joukossa. On tärkeää, ettei kansalaistottelemattomuus peitä näkyvistä järjestöjen muuta asiantuntijatyötä ja virallista vaikuttamista, Raikas muistuttaa.
Viranomaisten asenteet vaihtelevat
Raikas haastatteli tutkimusta varten sekä aktivisteja että viranomaisia. Järjestöjen käytännön osallistumismahdollisuudet riippuvat yhä usein paikallisista toimintatavoista ja viranomaisten asenteista. Osassa kunnista järjestöjä pidetään hankaloittajina, kun taas toisaalla ne nähdään kumppaneina.
– Eräässä tapauksessa kunnan päättäjät eivät keskeyttäneet virastotalon edessä pidettyä lainvastaista mielenosoitusta, vaan menivät kuuntelemaan aktivistien viestiä. Tällainen vuoropuhelu voi purkaa vastakkainasetteluja ja sujuvoittaa päätöksentekoa, Raikas toteaa.
Ensisijaisesti tutkimus perustuu oikeudelliseen lähdeaineistoon sekä Suomesta että verrokkimaista. Raikkaan mukaan lainsäädännön päivittäminen vastaamaan nykyistä kansalaistoimintaa hyödyttäisi niin viranomaisia, järjestöjä kuin kansalaisia.
– Suomessa kansalaistottelemattomuuden tulkinnat ovat pitkään nojanneet 1980-luvun Koijärvi-tapaukseen. Ruotsissa ja Sveitsissä on jo aiemmin tehty toisenlaisia ratkaisuja, joiden mukaan kansalaistottelemattomuus voi olla pakkotilassa oikeutettua. Nyt myös tuore suomalainen oikeuskäytäntö viittaa muutoksen suuntaan, Raikas arvioi.
Väitöskirja
Raikas, Terhi (2026). Ympäristöjärjestöjen asema yhteiskunnallisen ja oikeudellisen muutoksen ilmentäjänä. Acta Wasaensia 577. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
OTM, FM, VTM Terhi Raikkaan väitöstutkimus ”Ympäristöjärjestöjen asema yhteiskunnallisen ja oikeudellisen muutoksen ilmentäjänä” tarkastetaan torstaina 22.1.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:
https://uwasa.zoom.us/j/68055369971?pwd=tCag5NhbdTeQJRg52fHqQsQXxltapM.1
Password: 179446
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori (emer.) Anne Kumpula (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Niina Mäntylä.
Tietolaatikko
Lisätiedot
Terhi Raikas, p. 040 090 4787, terhinvaitoskirja@gmail.com
Terhi Raikas on syntynyt vuonna 1993 Hollolassa. Hän valmistui oikeustieteen maisteriksi sekä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Lisäksi hän suoritti Master of Social Sciences -tutkinnon Åbo Akademissa vuonna 2020 ja diplomi-insinöörin tutkinnon LUT-yliopistossa vuonna 2024. Raikas työskentelee ympäristöoikeuden ja -hallinnon tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.