Veera Rosendahl

Veera Rosendahl opiskeli Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa hallintotieteitä ja pääsi avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi julkisoikeuden kandidaattiohjelmaan syksyllä 2021. Varsinais-Suomesta kotoisin oleva Veera onkin opintojensa ohella ehtinyt olla monessa mukana, mm. keväällä 2022 esitetyllä Diili-kaudella.
Kuva: Petri Saarelainen / All Over Press

Kerro hieman itsestäsi ja siitä, mikä sai sinut aloittamaan opiskelun Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa

Nimeni on Veera Rosendahl. Olen syntynyt Turussa, mutta kaksi ensimmäistä vuotta elämästäni asuin Loimaalla, jonka jälkeen muutimme perheeni kanssa Saloon. Salossa kävin peruskoulun ja lukion. Salosta siirryin Turkuun tekemään töitä hotelliin vastaanottovirkailijana ja lopuksi hotellivastaavana. Työstä nautin erittäin paljon, sillä pidän olla tekemisissä ihmisten kanssa. Siinä samalla sai hyvin avarrettua maailmankäsitystä keskusteltaessa monien ihmisten kanssa ja kuuli fiksujakin neuvoja elämään kansainvälisestikin.

Harrastukseni ovat hyvin monipuolisia. Ne koostuvat tällä hetkellä pääosin ratsastuksesta, salilla käymisestä, padelin ja sulkapallon peluusta, juoksulenkeistä sekä uinnista. Yksi harvinaisempi harrastukseni on laitesukellus. Lisäksi Vaasassa meillä on ystäväporukka, joiden kanssa pyrimme yhdessä joka viikko harrastamaan jotain lajia. Muita harrastuksia ovat maailman kehittymisen seuraaminen, sekä itsensä kehittäminen ja haastaminen.

Spontaaniuuden ohella olen erittäin harkitseva persoona joidenkin asioiden suhteen ja haluan punnita vaihtoehtoja. Varsinkin, kun on kyse oman elämäni suurista investoinneista. Jokainen tekemämme päätös antaa suuntaa tulevalle. Lukion jälkeen olin tietoinen, että opiskelumahdollisuuksia oli äärettömän paljon, mutta samaan aikaan tiedostin olevani vielä hyvin nuori ja että minulla olisi hyvin aikaa selvittää mikä opiskeluiden kohdallani on se oikea, oma alani. Sitten sainkin idean, että selvitän ensin avoimen yliopiston kautta, onko jokin tietty ala minulle sopiva ja vasta sen jälkeen haen tutkinto-opiskelijaksi, mikäli tuntuu siltä.

Mitä opiskelet / olet opiskellut avoimessa yliopistossa?

Hotellissa työskenneltyäni ymmärsin ja sisäistin paremmin, että oikeus ja tasa-arvo ovat lähellä sydäntäni. Tämän vuoksi aloin käydä Turun avoimessa yliopistossa oikeustieteen kursseja, jotta pääsisin tutustumaan paremmin oikeuteen ja sen opiskeluun. Huomasin kuitenkin, että oikeustiede ei ihan ollut se oma alani. Tämän jälkeen päätin maistaa oikeuden opiskelua hieman eri tavalla ja aloin opiskella Vaasan avoimessa yliopistossa julkisoikeutta vuonna 2020. Luonteva ratkaisu minulle, sillä yhteiskuntaoppi olikin minun lempiaineeni lukiossa. Täten kiinnostus julkisoikeutta kohti kasvoikin äärettömän nopeasti ja kävin työn ohessa reilut 50 opintopistettä alle puolessa vuodessa, jotta ehtisin avoimen haun kautta hakemaan kouluun sisälle. Vaadituista 60:stä opintopisteestä osan pisteistä sain hyväksiluettua Turun avoimesta yliopistosta.

Millaista avoimessa yliopistossa opiskelu on?

Opiskelu avoimessa yliopistossa on äärimmäisen itsenäistä ja vaatii paljon kurinalaisuutta, mikäli kurssit haluaa suorittaa läpi kiitettävin arvosanoin. Avoimessa yliopistossa korostuu lisäksi tärkeänä oma-aloitteisuus ja tietoisuus siitä, mitä itse haluaa, jotta tietää valita oikeita kursseja. Neuvoja voi ehdottomasti kysyä avoimen yliopiston henkilökunnalta, jotka ovat aina valmiita auttamaan kiperimmissäkin tilanteissa. Kääntöpuolena avoimen yliopiston opiskelu oli kuitenkin erittäin joustavaa ja mukavaa, sekä antoi paljon vapautta. Mitä paremmin oli omat opiskelunsa suunnitellut, niin sitä enemmän pystyi nauttimaan vapaa-ajasta ja pitämään itsestään huolta, jotta opiskeluihin sai lisää energiaa.

Työn ja opiskelun yhteensovittaminen, miten se onnistuu?

Työn ja opiskeluiden yhteensovittamisessa korostuu myös äsken mainitsemani suunnitelmallisuus ja itsestään huolta pitäminen. Lisäksi tähän voisin ehkä sanoa sen, että kun teet yhtä tiettyä asiaa, joko opiskelet, olet töissä tai sitten vapaa-ajalla niin se kannattaa tehdä täysillä. Tällöin toteutat sen ajan tehokkaimmin ja saat siitä eniten hyötyä irti. Missään tapauksessa ei näitä kannata sekoittaa keskenään, sillä se on sitten aina toisesta pois. Myös kun piti mielessä, että vähän päivässä on paljon viikossa niin sai lisää motivaatiota, kun huomasi parin kuukauden päästä miten merkittävästi olikaan saanut aikaiseksi.

Työn ja opiskelun yhteensovittamisen en sano kuitenkaan olevan helppoa missään kohtaan. Tulee rankempia aikoja, jolloin sisukkuutta ja omaa tahtoa mitataan. Puolen vuoden jälkeen, kun olin opiskellut tarvittavat opintopisteet vaaditulla keskiarvolla työn ohessa avoimen yliopiston hakua varten, aloin lukemaan pääsykoemateriaaleja uuden työn rinnalla. Työ oli vaativaa ja sitä varten tuli tutustua työhön liittyvään lainsäädäntöön. Saadessani siis pääsykoemateriaalin ja uuden työn lainsäädäntöä käsiini niin samana päivänä ymmärsin, että menestys ei tule ilman uhrauksia. Kyseisenä kuukautena minulla ei ollut vapaapäiviä, saati vapaatunteja kuin muutama viikonloppuisin ja satunnaisesti viikolla. Lopuksi sainkin palkintoni ja kuulin päässeeni tutkinto-opiskelijaksi sekä valintakokeella että avoimen väylän kautta vuonna 2021. Tämän jälkeen matkani jatkuikin Diili -ohjelman kuvauksiin, jona aikana koko muu elämä oli tauolla ja keskittyminen oli pelkästään kilpailussa. Kuitenkin pitäessäni mielessäni jokaisen tilanteen väliaikaisuuden ja muistaessani oman tahdon, niin vuoden ollessa ohi huomasin olleeni hyvin väsynyt, mutta erittäin onnellinen. Pystyin siihen.

Mikä positiivinen asia on jäänyt avoimen opinnoista erityisesti mieleen?

Erityisesti avoimen yliopiston opinnoista on jäänyt mieleen se, että kun itse tekee ahkerasti töitä, niin se palkitaan myös kunnolla. Minulle kaikkein iloisin yllätys avoimen yliopiston opinnoissa oli se, kun sain tietää, että avoimen haun kautta päästessäni sisään sain lyötyä lukkoon minun tulevan pääaineen julkisoikeuden. Se oli suuri helpotus minulle, sillä se oli minun päämääräni, kun päätin hakea Vaasan yliopistoon avoimen haun kautta.

Olisin päässyt myös pääsykoevalinnan kautta yliopistoon, mutta tällöin en olisi saanut lyötyä lukkoon pääainettani. Positiivinen ja tärkein asia oli myös se, kun sain otettuani vastaan avoimen yliopiston paikan, niin samalla sain luovuttaa pääsykoe paikkani jollekin toiselle onnekkaalle, mahdollisesti tällä hetkellä hallintotieteitä opiskelevalle opiskelijalle.

Tästä olenkin erittäin kiitollinen yliopiston henkilökunnalle, professoreille ja opettajille, joilta saa tärkeitä neuvoja moneen muuhunkin mieltä askarruttaviin asioihin heti päivän tai kahden sisällä yhteydenotosta. He antoivat aina todella kattavasti tietoa, joka helpotti työtaakkaani ja joilla pääsin hyvin opinnoissa, sekä haussa eteenpäin. On ilo saada tehdä heidän kanssaan yhteistyötä tulevaisuudessakin.

Tärkein oivalluksesi opinnoissa?

Niitä on paljon. Tärkein on ehkä se, että ikinä mikään ei tule täydellisen valmiiksi. Ei elämä, ei ihminen, ei opinnot, eikä työ. Sillä maailmassa mikään ei ole täydellistä. Täydellisyys itselle kuvastaakin tilannetta, jossa ihminen haluaa kehittyä koko potentiaalinsa voimavaroin, se on täydellistä. Silloin yhteiskuntamme kehittyy, uusiutuu ja voi parhaiten, sekä sitä kautta voimme parantaa tehokkaimmin ihmisten oltavia. Milloinkaan emme voi tietää kaikkea tai olla parhaita, jos näin luulemme emme pysy maailman mukana.

Oletko jo päässyt hyödyntämään oppimaasi, ja jos niin miten?

Sivuaineekseni Vaasan Yliopistossa olen valinnut julkisen johtamisen. Julkista johtamista opiskeltaessa olemme syventyneet tieteen maailmaan, joka tutkii ja korostaa modernia johtajuutta. Mihin suuntaan johtajuus on mennyt ja mitä se mahdollisesti tulee olemaan tulevaisuudessa, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen. Pinnalle onkin noussut käsite itseohjautuvasta johtajuudesta. Menestyksekkäissä itseohjautuvissa organisaatioissa pyritään korkeaan työntekijän tai tiimin autonomiaan. Työntekijän ajatellaan olevan työnsä paras asiantuntija, joten hänelle kannattaa antaa vapauksia sen tekemiseen. Tämä autonomia voi olla monenlaista: joko työntekijä voi vaikuttaa ainoastaan siihen, miten työtään tekee, tai hänelle voi antaa valtaa myös siihen, mitä ja miksi tekee. Yksilötason autonomian lisäämisen on havaittu lisäävän työntekijän sisäistä motivaatiota. Itseohjautuvuus antaa ihmisille mahdollisuuden toteuttaa koko potentiaalinsa töissä, se lisää organisaation innovaatio- ja reagointikykyä, se antaa ihmisille mahdollisuuden toteuttaa itseään ja löytää merkityksellisyyttä työstään.

Itseohjautuvaa johtajuutta olen päässyt hyödyntämään unelmani kautta, kun minut valittiin kilpailijaksi Diili televisio-ohjelmaan monen tuhannen hakijan joukosta 14 kilpailijan joukkoon. Kilpailu toikin hyvin esille sen, että koska aihe on erityisen uusi 2010-luvulta, liittyy siihen liuta erilaisia uskomuksia ja käsityksiä. Itseohjautuvuus on aiheeltaan niin tuore, että sen sovellettavuutta ja ymmärrettävyyttä tuleekin vielä edistää.

Tulevaisuuden suunnitelmat opiskelun / töiden suhteen?

Tulevaisuus näyttää valoisalta ja kirkkaalta. Vieläkin on useita erilaisia vaihtoehtoja olemassa. Koen itseni nuoreksi, positiiviseksi, energiseksi ja kunnianhimoiseksi ihmiseksi, jolla on paljon opittavaa sekä myös annettavaa. Silmät näyttävät tietä eteenpäin ja sydän suunnan. Prioriteetti numero yksi tällä hetkellä on yliopisto-opintojen loppuun saattaminen, joihin tavoitteena on hakea maailmankatsomusta ja kansainvälisiä aspekteja myös ulkomailta vaihto-opiskelun merkeissä.

Millaisia terveisiä lähettäisit avoimessa yliopistossa opiskelua miettiville?

Avoimen yliopiston väylä on ollut minulle erittäin tärkeä, ilman väylää en ehkä milloinkaan olisi saanut tietää mikä on oma henkilökohtainen unelma opinnoissani. Minusta on siis hienoa, että tällainen mahdollisuus on luotu, jonka kautta kuka tahansa pääsee myös saavuttamaan omia unelmiaan. Tartu ihmeessä kiinni, jos sinulla on yhtään sellainen olo. You can figure it out!

Mikäli tulee koskaan mitään kysyttävää, niin aina saa kysyä.

KUVA: Petri Saarelainen / All Over Press