Väitös: Uusi tuote ja valmis asiakaskunta – joukkoistamisesta isot hyödyt yrityksille

Uutisen oletuskuva
Ari Sivulan tuotantotalouden alaan kuuluvan väitöksen mukaan yritysten tulisi pyrkiä olemaan asiakaslähtöisempiä innovaatioiden tuottamisessa.

– Yritykset pyrkivät usein tuottamaan innovaatioita, joilla ei välttämättä ole laajaa kysyntää markkinoilla ja jotka tulevat loppujen lopuksi yritykselle kalliiksi, Vaasan yliopistossa väittelevä Sivula toteaa.

Joukkoistaminen on yksi parhaista keinoista ottaa asiakkaat ja muut sidosryhmät mukaan kehittämään innovaatioita, kuten uusia tuotteita ja palveluita. Joukkoistaminen voi tuoda yritykselle myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä.
Joukkoistamista voidaan hyödyntää muun muassa ideoiden jatkojalostamiseen, kehittämistyöpanoksen saamiseen tuotekehitykseen, strategiseen suunnitteluun sekä tuotekehitysprojektin rahoittamiseen joukkorahoituksella. Kuva: Flickr CC

– Yritysten tulisi ottaa rohkeammin käyttöönsä uusia toimintatapoja innovaatioiden tuottamisessa, joista joukkoistaminen on yksi parhaista tavoista globaalissa liiketoimintaympäristössä. Yritys saa suoran kontaktin juuri niihin henkilöihin Suomessa ja muualla maailmassa jotka ovat motivoituneita kehittämään yhdessä yrityksen kanssa juuri heille soveltuvia tuotteita ja palveluita, Sivula toteaa.

Joukkoistamisessa yrityksen jokin toimi, kuten esimerkiksi tietokoneavusteinen suunnittelu, ulkoistetaan määrittelemättömälle joukolle ihmisiä. Joukkoistamisen hyödyntäminen osana innovaatioiden tuotantoa on jokaiselle yritykselle mahdollista.

– Toimintamallit ovat erilaisia kehitettävästä tuotteesta, palvelusta tai konseptista riippuen, Sivula tähdentää.

Uusi tuote ja valmis asiakaskunta joukkoistamalla

Sivula tutki väitöskirjassaan, miten joukkoistamista hyödynnetään organisaation innovaatiojohtamisen osana. Sivula kertoo, että tutkitut organisaatiot käyttävät joukkoistamista monin eri tavoin. Joukkoistamista voidaan hyödyntää muun muassa ideoiden jatkojalostamiseen, kehittämistyöpanoksen saamiseen tuotekehitykseen, strategiseen suunnitteluun sekä tuotekehitysprojektin rahoittamiseen joukkorahoituksella.

– Yritykset voivat parhaimmillaan toteuttaa uuden tuotteen täysin joukkoistamalla tai rahoittaa sen kehittämisen osittain. Ne voivat tällä tavoin saada valmiin asiakaskunnan ja puskaradion soimaan, Sivula sanoo.

Tutkimuksessa organisaatioiden johtajat ja asiantuntijat kertoivat omassa toiminnassaan hyväksi havaituista joukkoistamisen tavoista. Sivula kehitti näistä kokonaisvaltaisen innovaatiojohtamisen mallin sekä yhdisti tutkimuksessa havaitut joukkoistamisen metodit siihen.

Sivulan väitöstutkimus osoittaa, että joukkoistaminen mahdollistaa yrityksen innovaatiojohtamisen uudella tavalla siten, että kehitetyillä tuotteilla ja palveluilla on laajempi kysyntä markkinoilla.

– Esimerkiksi tutkimuksessani mukana oleva teknologiayhtiö Cisco Systems on joukkoistanut teknologisten innovaatioiden ideointiprosessinsa. Lisäksi he ovat joukkoistamalla kehittäneet yhdessä teknologiaa käyttäjien kanssa etsien seuraavaa miljoonan dollarin bisnestä onnistuneesti. He ovat laskeneet, että joukkoistaminen tuottaa yhtiölle miljoonien hyödyt. Kyseessä on siis äärimmäisen tehokas malli innovaatiotoimintaan, josta yritys voi parhaillaan hyötyä merkittävästi myös taloudellisesti, Sivula pohtii.

Joukkoistaminen ei kuitenkaan itsessään tuo lisäarvoa ja kaikkia toimia ei ole edes viisasta yrittää joukkoistaa, vaan yrityksen tulisi pohtia, milloin joukkoistaminen on oikea ratkaisu tuotekehityksellisiin tehtäviin.

Sivula ilmaisee lopuksi, että joukkoistaminen yrityksessä voidaan aloittaa hyvin kevyellä panostuksella. Johtajat voivat testata markkinoiden vetovoimaa joukkoistamalla tuoteideansa testaamisen, kommentoinnin ja arvioinnin esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Sivula rohkaiseekin yrityksiä ottamaan käyttöönsä uudet joukkoistamisen mallit laajemmin osaksi omaa toimintaansa.

– Yritysten on fiksua ottaa joukkoistamisen mallit käyttöönsä omassa innovaatiotoiminnassaan, jotta uusille tuotteille sekä palveluille syntyisi laajempi ja globaali kysyntä entistä nopeammin, Sivula ohjeistaa yrityksiä.

Ari Sivula vaakakuva small.jpg

Ari Sivula

Lisätiedot

Ari Sivula, p. 040 830 2374, sähköposti: ari.sivula(at)seamk.fi

Sivula, Ari (2016). Generic Crowdsourcing Model for Holistic Innovation Management. Acta Wasaensia 355.

Väitöskirjan pdf ja tilaukset

 

Väitöstiedot

KTM Ari Sivulan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Generic Crowdsourcing Model for Holistic Innovation Management” tarkastetaan perjantaina 19.8.2016 klo 12 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Frami F rakennuksen keltaisessa auditoriossa (F128) (Kampusranta 11 F, 60320 Seinäjoki). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Andrea Bikfalvi (Gironan yliopisto, Espanja) ja kustoksena professori Jussi Kantola (Vaasan yliopisto).

Mitä mieltä olit jutusta?