Kansalaisten mielestä kunnon kansalainen maksaa veronsa ja noudattaa lakia

Uutisen oletuskuva
Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikössä on selvitetty tyypillisiä 2000-luvun kunnon kansalaisen piirteitä kansalaisten itsensä arvioimana.
Onko kunnon kansalainen lainkuuliainen, poliittisesti aktiivinen, tietoinen ympäristön tilasta tai suvaitsevainen maahanmuuttajia kohtaan? Millainen on kunnon kansalaisen profiili? Näitä kysymyksiä pohtivat yliopistonlehtori Kirsi Lähdesmäki (kuvassa vase

Kunnon kansalainen on ennen kaikkea sitoutunut maksamaan korkeat verot ja tottelemaan lakia. Lainkuuliaisuus ja hyvinvointivaltion tukeminen ovat syvällä suomalaisten moraalisissa arvostuksissa.

– Vaikka lojaalisuus yhteiskunnan rakenteita kohtaan on suurta, poliittinen vaikuttaminen on menettänyt kansalaisten silmissä uskottavuuttaan. Kunnon kansalainen äänestää, mutta ei ole mukana luottamustehtävissä, tutkijat Rinna Ikola-Norrbacka ja Kirsi Lähdesmäki kommentoivat.

Kansalaisten arviot kunnon kansalaisuuden uusista arvoista kuten energian säästämisestä, luonnonvarojen tuhlauksen välttämisestä, jätteiden lajittelusta ja vastuun kantamisesta ympäristön tilasta olivat yllättävän myönteisiä kaikissa ikäryhmissä. Ekoteot ovat kansalaisille tärkeämpiä kuin poliittinen vaikuttaminen.

Naiset arvostavat perinteisiä kansalaisvelvollisuuksia ja vanhemmat ikäluokat lainkuuliaisuutta

Ikä, sukupuoli ja koulutus vaikuttivat voimakkaasti kansalaisten näkemyksiin. Naiset arvostivat perinteisiä kansalaisvelvollisuuksia miehiä enemmän. Näitä ovat muun muassa verojen maksaminen, lakien noudattaminen ja vaaleissa äänestäminen sekä erilaiset ekoteot.

Hyvinvointivaltion arvostuksesta kertoo se, että kaikenikäiset kansalaiset pitävät verojen maksamista tärkeänä velvollisuutena. Yli 55-vuotiaat korostavat enemmän kansalaisten lainkuuliaisuutta kuin nuoret vastaajat. Televisiomaksun maksaminen ja poliittisen päätöksenteon seuraaminen ovat itsestäänselvyyksiä.

– Enemmän koulutusta hankkineet kansalaiset painottivat muita enemmän suvaitsevaisuuden merkitystä. Kaikissa ikäryhmissä vähemmän koulutusta hankkineet korostivat rehellisen työn arvostusta ja kotimaisen tuotannon suosimista ostopäätöksissä, tutkijat kertovat.

Alkuperäiseen otokseen kuului 5000 Suomen kansalaista. Kysely toteutettiin keväällä 2008. Tutkimus kuuluu osaksi Suomen Akatemian rahoittamaa ”Kansalaiset ensin? Eettinen hallinto kansalaisten arvioimana” hanketta.

Julkaisu: Ikola-Norrbacka, Rinna, Johanna Jokisuu & Kirsi Lähdesmäki (2011). The Profile of a Decent Citizen: Self-Evaluations of Citizens. Working Papers 1. Julkisjohtaminen 2.

Julkisjohtamisen yksikkö

Mitä mieltä olit jutusta?