Vuosikymmenien ajan sähkön alhainen hinta ei tarjonnut kuluttajille juurikaan kannustimia muuttaa energiankäyttötottumuksiaan. Ukrainan sodasta seuranneen energiakriisin aiheuttaman hintojen nousun myötä monet kotitaloudet alkoivat kuitenkin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota energiankäyttöönsä. Tätä muutosta vauhdittaa digitalisaatio, joka tekee osallistumisesta helpompaa kuin koskaan.
– Energiajousto voidaan nykyään pitkälti automatisoida mobiilisovellusten ja älylaitteiden avulla, jotka reagoivat markkinoihin reaaliaikaisesti. Tavoitteena on, että osallistuminen olisi kuluttajalle mahdollisimman helppoa ja vaatisi käyttäjältä vain vähän toimenpiteitä. Lopputulos on taloudellinen win-win: kotitaloudet pienentävät kustannuksiaan ja sähköyhtiöt vähentävät tarvetta ostaa kallista pörssisähköä, Nayeem Rahman toteaa.
Rahmanin markkinoinnin alan väitöskirja tarkastelee, miten kotitaloudet ja yritykset muovaavat Suomen sähkömarkkinoita joustavan energiankulutuksen avulla. Hänen mukaansa markkina on aktiivisessa muutoksessa kolmen toisiinsa kytkeytyvän mekanismin kautta.
– Sähköyhtiöt luovat uusia liiketoimintamalleja, jotka palkitsevat joustavuudesta, digitaaliset alustat yhdistävät kotitaloudet ja sähköverkon, ja kuluttajista tulee prosumereita, jotka sekä kuluttavat että tuottavat sähköä. Nämä dynamiikat muokkaavat markkinoita – muuttamalla yksittäisten yritysten toimintaa, määrittelemällä digitaalisten alustojen roolia uudelleen ja vaikuttamalla laajempaan energiaekosysteemiin, Rahman sanoo.
Raha on tehokkain kannustin
Yksi väitöskirjan keskeisistä havainnoista on ristiriita kestävän kehityksen tavoitteiden ja kuluttajien todellisen käyttäytymisen välillä. Vaikka moni ilmaisee halua toimia ympäristöystävällisesti, tutkimus osoittaa, että aineelliset ja rahalliset hyödyt ovat tehokkaimpia kannustimia joustaviin energiankäyttötapoihin siirtymisessä.
– Yleisin kannustin on pienempi sähkölasku. Kannustimena voi kuitenkin myös toimia korvaus aurinkopaneelien ylijäämäsähköstä tai siitä, että sähköauton akusta syötetään virtaa takaisin verkkoon kulutushuippujen aikana, Rahman selittää.
Tulokset ovat hyödyllisiä energia-alan yrityksille, päättäjille ja teknologiakehittäjille, jotka pyrkivät luomaan toimivia liiketoimintamalleja ja niitä tukevia sääntelyratkaisuja. Kun tunnistetaan, että kuluttajat reagoivat herkimmin selkeisiin taloudellisiin etuihin, voidaan vauhdittaa siirtymää kohti kestävämpää, tehokkaampaa ja joustavampaa sähköjärjestelmää.
Väitöskirja
Rahman, Nayeem (2025) Energy flexibility as a market shaping mechanism: A case study of the Finnish electricity ecosystem. Acta Wasaensia 564. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
KTM Nayeem Rahmanin väitöstutkimus “Energy flexibility as a market shaping mechanism: A case study of the Finnish electricity ecosystem” tarkastetaan perjantaina 10.10.2025 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:
https://uwasa.zoom.us/j/69008269959?pwd=FsNawPQaboI12TRzJZWW5lAKKAYR8j.1
Password: 299959
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Anna-Greta Nyström (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Hannu Makkonen.
Lisätiedot
Nayeem Rahman, p. 040 154 5489
Nayeem Rahman on syntynyt vuonna 1990 Bangladeshissa. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2019 Vaasan yliopiston Strategic Business Development -maisteriohjelmasta. Tällä hetkellä Rahman toimii markkinoinnin tohtorikoulutettavana Vaasan yliopistossa.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.