Agricola-kahvit juhlistivat suomen kielen päivää

Uutisen oletuskuva
Nykysuomen ja kääntämisen yksikkö järjesti Agricola-kahvit juhlistaakseen maanantaina 9.4. vietettyä Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää.

Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Hän loi pohjan kirjoitetulle suomen kielelle sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

– Agricolan merkitys on yhä ajankohtainen. Hänen vaikutuksena näkyy siinä kirjakielessä, jota nykyäänkin käytämme. Ilman Agricolaa kirjoitettu suomen kieli saattaisi olla toisenlaista, miettii nykysuomen professori Esa Lehtinen Nykysuomen ja kääntämisen yksiköstä.

Suuri osa Agricolan elämäntyöstä oli uskonnollisen kirjallisuuden kääntämistä suomen kielelle. Ennen Agricolaa suomenkielistä kirjoitettua tekstiä oli varsin vähän, joten hän joutui kirjoittamaan aiemmin kirjoittamatonta puhuttua kieltä sekä keksimään uusia sanoja. Papeille ja opettajille tarkoitettu, ensimmäinen suomen kielellä painettu teos Abckiria ilmestyi vuonna 1543, ja Uuden testamentin käännös julkaistiin vuonna 1548.

– Kirjakieli on keskeinen tekijä kulttuurissa, sillä ilman sitä kulttuuria ei voi kehittää. Agricola ei kuitenkaan ensisijaisesti ollut kiinnostunut kielestä vaan hänen tavoitteensa olivat uskonnolliset. Hän halusi saada suomea puhuville kirkollisia tekstejä heidän omalla äidinkielellään, kertoo Lehtinen.

Mitä mieltä olit jutusta?