'

Vuosi 2050 alkaa yhdestä pienestä hetkestä

Image

Vuosi 2050 alkaa yhdestä pienestä hetkestä.

Arjestamme, joka näyttää tavalliselta – vaikka se lepää järjestelmän varassa, joka on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.

Aamulla keittiössä on hiljaista. Lattia on mukavan lämmin kävellä paljain varpain. Kahvinkeitin hurisee. Auto on latautunut yön aikana. 

En tiedä tarkalleen, milloin – enkä oikeastaan välitäkään. Ennen en olisi edes miettinyt sitä. Nyt sillä on merkitystä.

Jossain taustalla joku on päättänyt, että juuri silloin oli oikea – ja edullisin – hetki. Sähköä on saatavilla. Kaikki toimii.

Mutta jos pysähtyy hetkeksi miettimään, huomaa, että mikään tässä ei ole enää yksinkertaista.

Kun ketjusta tulee verkko

Olemme pitkään tottuneet ajattelemaan energiaa aika suoraviivaisesti. Jossain tuotetaan, jossain siirretään, jossain kulutetaan. Se on ollut selkeä ketju – tuttu ja hallittava. Mutta se ajattelutapa ei enää riitä.

Tilalle on tullut verkko, jossa on kerroksia – osa näkyviä, osa täysin piilossa. Tilalle on tullut kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen: tuotanto, kulutus, verkot, markkinat, data – niitä tulkitsevat algoritmit ja tekoälyjärjestelmät – ja ihmiset niiden takana. 

Samalla järjestelmään ilmestyy aivan uudenlaisia ilmiöitä – kuten datakeskusten massiivinen kasvu, vedyn tuotannon vaatima jousto tai latausinfrastruktuurien kuormitus. Ja yhä useammin ratkaisevaa ei ole vain mitä rakennetaan, vaan minne.

Kyse ei ole enää teknologioista yksittäin. Kyse on järjestelmien järjestelmästä – elävästä ja jatkuvasti muuttuvasta kokonaisuudesta.

Pieni muutos kysymyksessä – iso muutos ajattelussa

Muistan keskustelun erään yrityksen kanssa. He eivät enää miettineet, paljonko sähkö maksaa.

He pohtivat: 

Milloin sähköä kannattaa käyttää – ja milloin olla käyttämättä?
Milloin kulutusta kannattaa siirtää?
Milloin omaa toimintaa kannattaa sopeuttaa järjestelmän tilanteeseen?

Oma kulutus ei enää ole irrallinen päätös – se riippuu myös muiden toiminnasta.

Ja sama näkyy arjessa. Auto latautuu. Talo reagoi rytmiini sopivassa tahdissa. Hinnat elävät. Markkinat toimivat.

Usein ilman, että kukaan tekee tietoista päätöstä. Silti järjestelmä toimii koko ajan meidän kauttamme. Me olemme osa järjestelmää, vaikka emme aina huomaa olevamme siinä mukana.

Tasapainoa jatkuvassa liikkeessä

Sähköjärjestelmää ei enää ohjata yhdestä pisteestä. Olemme tilanteessa, jossa kaikki liikkuu yhtä aikaa: tuotanto, kulutus, data, markkinat ja käyttäjät.

Kyse ei ole vain ohjauksesta. Kyse on siitä, miten kokonaisuus pysyy hallittavana. 

Usein koko järjestelmä mitoitetaan tilanteisiin, jotka tapahtuvat vain pienen osan ajasta – mutta on perinteisesti määrittänyt silti koko järjestelmän rakenteen. Esimerkiksi pakkasaamun perusteella, jolloin lämmitys, teollisuus ja sähköautojen lataus osuvat samaan hetkeen – vaikka suurimman osan vuodesta kuormitus on paljon pienempi.

Rakennamme järjestelmää, jota ei vielä ole olemassa

Samaan aikaan sähköverkkoa rakennetaan ja uudistetaan ennennäkemättömällä vauhdilla: uutta tuotantoa, lisää siirtoyhteyksiä, datakeskuksia, latausinfrastruktuuria.

Historiallinen rakentamisbuumi tuo mukanaan valtavan määrän uutta teknologiaa vanhan päälle – ja kokonaisuuteen syntyy kerroksia, joita ei enää hahmota yhdellä silmäyksellä.

Siksi turvallisuus ja luotettavuus ei voi olla irrallinen tarkistuslista jossain lopussa. Sen on oltava osa suunnittelua, testausta ja ohjausta alusta asti – fyysisenä, digitaalisena ja sosioteknisenä kokonaisuutena yhtä aikaa.

Rakennamme järjestelmää, jota ei vielä ole olemassa. Sellaista, jota ei voi kytkeä päälle ja testata kokonaisena. Sellaista, joka muuttuu samalla kun sitä kehitetään ja rakennetaan.

Ja silti meidän pitäisi voida luottaa siihen.

Testaaminen ei enää riitä

Erilliset testit eivät riitä.

Yksittäinen laite voi toimia moitteettomasti – ja silti järjestelmä voi epäonnistua. Ongelmat eivät synny vaan komponenteissa, vaan yhä useammin  liittymäkohdissa – siinä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa tavoilla, joita emme ole vielä nähneet.

Vuonna 2050 energiajärjestelmä ei ole valmis. Se ei ole täysin ennustettava. Se on elävä laboratorio.

Ja ehkä tärkein kysymys vuonna 2026 ei ole se, mitä me rakennamme – vaan  

ymmärrämmekö riittävästi sitä, mitä olemme rakentamassa?

Esittely blogista

Tässä blogissa avaan energiajärjestelmän murrosta arjen havaintojen, tutkimuksen ja yhteistyön kautta.

Nostan esiin tutkimuksesta, yritysyhteistyöstä ja arjesta syntyneitä ajatuksia siitä, miltä tulevaisuuden energiajärjestelmä voi näyttää – ja mitä meidän on ymmärrettävä nyt, kun teknologia, ihmiset ja järjestelmät kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.

Tarkastelen energiajärjestelmän kehittymistä ja monimutkaistumista sekä sitä, miten eri ratkaisut ja teknologiat kytkeytyvät toisiinsa. Samalla pohdin, mitä opimme monitoimijaympäristöissä, yhteiskehittämisessä ja ekosysteemeissä – ja miten pienetkin arjen havainnot voivat avata laajempia systeemisiä oivalluksia.

Toivon, että blogi avaa keskustelua eri toimijoiden välillä – ja tuo mukaan myös muita ääniä ja näkökulmia.

Katja Sirviö

Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje

Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.

Tilaa uutiskirje