Image
Reetta Marttinen
26.08.2022

Unelmaduunissakin on hyvä olla työelämäkaveri – Reetan tarina

Helsinkiläinen Reetta Marttinen tiesi jo varhain olevansa kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta. Hän tuli Vaasaan opiskelemaan aluetiedettä, jotta saisi kannuksia haaveidensa toteuttamiseen. Valmistumisen jälkeen Reetan työura on johtanut omaan unelmatyöpaikkaan: hän on tutkijana Helsingin kaupungin asumisen yksikössä. 

Reetta opiskeli yliopistossamme pääaineena aluetiedettä ja laajana sivuaineena julkisjohtamista. Reetta suoritti myös kaikki yhteiskuntafilosofian kurssit sekä johtamiseen ja organisaatioihin liittyviä opintoja.  

Reetta arvostaa Vaasan yliopiston opiskelumahdollisuuksia yli tiedekuntarajojen. Rohkeilla valinnoilla tutkinnosta voi räätälöidä omanlaisen ja opiskella aiheita oman mielenkiinnon mukaan. 

– Hallinto- ja kauppatieteiden opiskelu on ollut tosi hyvä valmennus työelämää varten. Olen huomannut saaneeni filosofian opeista paljon lisäpotkua uralleni. Niistä on apua etenkin nyt, kun nykyisessä tehtävässä olen paljon tekemisissä poliittisen päätöksenteon kanssa.  

Reetta on töissä Helsingin kaupungin kanslian, talous- ja suunnitteluosastolla asumisen yksikössä. Yksikössä työskentelee kolme tutkijaa ja yhdeksän muuta asumisen asiantuntijaa. Reetan vastuualueella on asumisen talous, asuntomarkkinat, asumisen rahoittaminen ja sen kustannukset. Aiemmin Reetta on työskennellyt Vaasan ammattikorkeakoulussa ja Vaasan kaupungilla.  

Image

Aluetiede ja asuminen ovat aina kiinnostaneet 

Reetta on koko ajan tiennyt haluavansa opiskella aluetiedettä. Vaasan yliopistosta hän kuuli kaveriltaan, joka oli jo opiskelemassa siellä. Kaverin suosituksesta hän haki jo toukokuussa asuntoa (sai yksiön Ahventieltä) ja luki ahkerasti pääsykokeisiin. Opiskelupaikka irtosi, ja elokuussa 2006 Reetta saapui muuttokuorman kanssa Vaasaan.  

– Nykyinen työtehtäväni on hyvin vastannut sitä ajatusta, mitä minulla oli ennen työuran alkua. Itseasiassa tein aikoinaan graduni Helsingin asuntojen korkeista hinnoista, joten tämähän osuu suoraan nykyiseen työtehtävään.  

Reetta on edelleen innostunut oppimaan. Hän tekee työn ohessa artikkeliväitöskirjaa asumiseen liittyen.  

– Väitöskirja edistyy rykelmissä. Minulla on tutkijan palo, aiheet ovat niin kiinnostavia. Juuri viimeistelty ja päivitetty tutkimussuunnitelma on tehnyt väitöskirjan tekemisestä merkityksellistä ja antanut aiheelle uutuusarvoa.  

Nykyinen työtehtäväni on hyvin vastannut sitä ajatusta, mitä minulla oli ennen työuran alkua.

Vaasasta elinikäisiä ystäviä ja hyvät verkostot 

Reetta meni mukaan ylioppilaskunnan toimintaan heti fuksivuonna. Omien sanojensa mukaan ne olivat hänen rakkaimmat ja ehkä myös raskaimmat vuotensa. 

– Voin aidosti sanoa, että minulla on opiskelukavereita tosi laaja-alaisesti eri oppiaineista. Monen kanssa pidämme edelleen yhteyttä. Yksi opiskelukaveri asuu naapurikorttelissa, ja olemme viikoittain yhteyksissä. Tästä laaja-alaisuudesta on ollut myös työelämässä suuri hyöty.  

Aluetieteilijöitä ei Reetan opiskeluaikana ollut montaa, joten heistä muodostui tiivis yhteisö. 

– Aluetieteissä oli suhteellisen pieni porukka ja muistan professoreita lämmöllä. Pienessä porukassa on helppo olla, tulee nähdyksi ja kuulluksi. Arvostan erityisesti sitä, että aluetieteissä ollaan otettu kurssisuunnittelussa huomioon maailman kehittyminen ja muuttuminen. Alusta asti on myös tiedostettu, että kaikki ei päädy tukijaksi, vaan työelämän lähtökohdat ovat vahvasti mukana.  

Myös unelmatyössä voi palaa loppuun, jos ei huolehdi itsestään. 

Työelämäkaverina opiskelijalle  

Reetta on osallistunut kaksi kertaa yliopiston mentorointiohjelmaan. Reetta haki mukaan ohjelmaan, koska halusi olla avuksi ja tarjota opintojen loppuvaiheessa olevalle keskusteluapua ja -tukea. Tällaista tukea hän olisi itsekin kaivannut opiskeluaikana.  

– Koen olleeni tässä työelämäkaveri eli joku, jonka kanssa on saanut pohtia omia valintoja ja keskustella työelämään liittyvistä asioista. Olen halunnut olla rehellinen ja tuoda myös esiin sitä, että työelämä ei ole välttämättä pelkkää ruusuilla tanssimista. Mukaan mahtuu kaikenlaista, huonoa johtamista, uupumista, voi tulla työttömyysjaksoja. Työssä voi olla tosi raffia, ja myös unelmatyössä voi palaa loppuun, jos ei huolehdi itsestään.  

Reetta näkee roolinsa mentorina enemmänkin valmentajana kuin opastajana. Mentorisuhde on perustunut vuorovaikutukseen eikä aktori ole ainut, joka on ottanut vastaan oppeja.  

– Molemmat aktorini ovat olleet valmiita, upeita pakkauksia ja on ollut ilo toimia heidän tsempparinaan. Eikä tästä kokemuksesta ole haittaa työelämässä, valmennustaidoista on hyötyä aina. On ollut tosi antoisaa kuulla aktorien havaintoja työelämästä ja on ollut kiinnostavaa kuulla tämän päivän opiskelusta. 

Reetta kannustaa alumneja lähtemään mukaan mentorointitoimintaan tai ainakin puhumaan siitä, mitä ja missä he ovat opiskelleet. 

– Omassa yksikössäni olen ainut alumni Vaasan yliopistosta. Aktoreiden kanssa olemme keskustelleet siitä, että meidän pitää muista kertoa omasta tutkinnostamme ja yliopistostamme. Muistuttaisin kaikkia alumneja aina tuomaan esiin, missä he ovat opiskelleet. Se tekee tukinnoistamme tunnettuja ja elämän helpommaksi tuleville polville.  

Työn vastapaino  

Elämä ei ole pelkkää työtä ja työstä pitää muistaa myös palautua.  Näitä taitoja Reetta on opetellut nyt nelikymppisenä.  

– Tein töitä ja opiskelin yhtä aikaa puolet tutkinnosta. Täytyy sanoa vinkkinä tuleville opiskelijoille, että tämä ei kannata. Omaa jaksamista on syytä miettiä.  

Uiminen ja lukeminen ovat Reetan lempiharrastuksista. Ne toimivat hyvänä vastapainona työlle. Perjantaisin työpäivän päätteeksi hän tapaa siskonsa uimahallilla. Pukuhuoneessa saa vielä puhua työasioista, mutta sitten ne jäävät sinne. Viikonloput on pyhitetty palautumiselle – silloin rentoudutaan ja katsotaan elokuvia. 

– Muutin pari viikkoa sitten ja kodin sisustaminen on itse asiassa minulle harrastus. Minulle on ehdotettu, että pitäisi siihen hankkia pätevyys ja myydä sisustussuunnitelmia sivutoimena. Näin siis vapaa-ajallakin olen asumisen kanssa tekemisissä, vaikka vähän luovemmassa mielessä, Reetta hymähtää. 

Mitä mieltä olit jutusta?