Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Kasarialumnit koolla pitkästä aikaa
Vieraskynä:
Alumni Johanna Haveri
ekonomiopiskelija vm. 1984
Jatkuva puheensorina ja satunnaiset riemunkiljahdukset alkoivat jo ”Bottan” juhlahuoneiston ovelle kiemurtelevassa jonossa ja hiipuivat vasta pikkutunneilla, kun kotiinlähdön aika koitti. Iltaan mahtui monta riemastuttavaa tapaamista, mutta täytyy myöntää, että kaikkia samaan aikaan opiskelleita en enää tunnistanut – eivätkä varmaan hekään tunteneet minun muuttunutta muotoani. Sisältä olemme yhtä nuoria kuin 1980-luvulla, ulkokuori vain hieman rapistuu!
Meitä pääosin 1980-luvun alumneja oli ennakkoilmoittautumisten mukaan kerääntynyt paikalle noin 220. Juhlasalissa ei juuri kuultu Rauno ”Rauski” Haapasen tervetuliaissanoja tai vararehtori Minna Martikaisen puhetta, sillä osittain jo harmaantunut juhlaväki taantui takaisin opiskeluaikojen tasolla eikä kuullut tai antanut muidenkaan kuulla muuta kuin kavereiden kuulumisia. Kiistatta tapahtuman tärkeintä antia oli juuri kuulumisten vaihto entisten opiskelukavereiden kanssa. Vasta kaikkien vaasalaisten tunteman Allan and the Astronauts -bändin soitto peitti alleen jatkuvan pulinan. Tosin ahkerimmat seurustelijat yrittivät jatkaa juttua myös bändin settien aikana, mikä tuntuu edelleen äänihuulissa.
Kaikki jututtamani entiset opiskelukollegat olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistapaamisia pitäisi järjestää useammin. Moni toivoi myös yliopiston alumnitoiminnan osallistuvan siihen jollain tavalla. Tämäkään tapaaminen tuskin olisi tullut todeksi, jollei sen takana olisi ollut pääkaupunkiseudulla vaikuttavaa aktiivista ”keskuskomiteaa”. He toteuttivat suurimman osan käytännön järjestelyistä ja valjastivat entisten opiskelukavereidensa viidakkorummun levittämään sanaa tapahtumasta.
Juuri tuota viidakkorumpua tarvitaan silloinkin, kun yliopisto haluaa järjestää tilaisuuksia, joihin kutsutaan alumneja. Minulla on siitä omakohtaista kokemusta, sillä olin itse järjestämässä vastaavanlaista tapahtumaa keväällä 2010 ja avustin myös yliopiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn alumnitapaamisen suunnittelussa ja epävirallisessa markkinoinnissa.
Nyt, kun yliopiston tulevaisuus on yhä enemmän riippuvainen yliopiston ystävistä, tärkeitä suhteita entisiin opiskelijoihin tulisi vaalia ja uudistaa. Lähes kaikilla entisillä opiskelijoilla on olemassa lämpimiä ajatuksia omaa alma materiaan kohtaan. Uusien ystävien hankkiminen on paljon vaikeampaa kuin vanhojen säilyttäminen.