Tehokas ja kestävä polttomoottoritekniikka

Tehokas ja kestävä polttomoottoritekniikka -tutkimusryhmä (Efficient Powertrain Solutions, EPS) toimii Vaasan yliopiston Tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemisessa yksikössä. 

Tutkimusryhmän tutkimus keskittyy polttomoottoreihin ja tukee voimansiirron kehittämisen kokonaisprosessia aina polttoaineesta päästöjen hallintaan saakka. 

Tutkimusryhmä kehittää korkean luokan osaamista testaus-, simulointi- ja ohjausmenetelmissä. Käytettyjen menetelmien laajuus ja sovellusalueet tekevät tutkimusryhmästä kansainvälisesti ainutlaatuisen.

Image

Missio ja visio

Missio

Tehokas ja kestävä polttomoottoritekniikka -tutkimusryhmän missiona on kehittää raskasta liikennettä ja energiasektoria siten, että päästöt nollataan tai tuloksena on jopa negatiivinen päästövaikutus.

Visio

Tavoitteena on maksimoida voimansiirron energiatehokkuus ja kehittää integroituja voimansiirron ohjausratkaisuja. Tämä saavutetaan tarjoamalla innovatiivisia työkaluja voimansiirron ja ohjausuunnittelun optimointiin.

Image

Tutkimusryhmä yhdistää perustutkimuksen ja teollisuuden sovellukset

Tehokas ja kestävä polttomoottoritekniikka -tutkimusryhmä toimii perustutkimuksen ja teollisten sovellusten rajapinnassa keskittyen Suomen talouden kannalta strategisesti tärkeisiin aloihin – eli merenkulkuun, työkoneisiin ja paikalliseen energiantuotantoon. Näillä aloilla polttomoottorit pysyvät jatkossakin pääasiallisina voimanlähteinä, koska niille ei ole kunnollisia toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.

Image

Tehokas ja kestävä polttomoottoritekniikka -tutkimusryhmä pähkinänkuoressa

Image
Image

EPS on yksi suurimmista tutkimusryhmistä Vaasan yliopistossa ja samalla suurin voimansiirtoon keskittynyt tutkimusryhmä Suomessa.

Ryhmään kuuluu yli 40 henkilöä: professoreita, post doc -tutkijoita, väitöskirjatutkijoita, projektitutkijoita sekä laboratoriopäälliköitä ja -insinöörejä. 

Tutkimusryhmää johtaa professori Maciej Mikulski.

Tutkimusryhmä kartuttaa osaamistaan erilaisten tutkimushankkeiden kautta, jotka liittyvät palamiseen ja moottorikehitykseen, jälkikäsittelyteknologioihin ja sähkö-hybridienergian hallintaan. 

Työ perustuu mallipohjaiseen kehittämiseen, jossa hallitaan keskeiset menetelmät polttoainetutkimuksessa, voimansiirron testauksessa, simuloinnissa ja ohjauksen kehittämisessä. Näiden menetelmien integrointi yhtenäiseen voimansiirron kehitysmalliin tarjoaa tutkimusryhmälle etulyöntiaseman.