Kansainvälisen liiketoiminnan tutkijat koolla Vaasassa – populismi ja geopoliittinen murros haastavat yrityksiä

Kansainvälisen liiketoiminnan muuttuva toimintaympäristö on keskeinen aihe parhaillaan Vaasan yliopistossa järjestettävässä Vaasa International Business Conferencessa. Pohjoismaiden suurin kansainvälisen liiketoiminnan alan konferenssi järjestetään nyt jo kahdeksattatoista kertaa.

Populismi lisää epävarmuutta ja voi vähentää investointeja

Image

Konferenssin avajaisissa professori Klaus Meyer Ivey Business Schoolista Kanadasta tarkasteli populismin nousua ja sen vaikutuksia kansainväliseen liiketoimintaan. Hän peilasi nykyistä kehitystä myös 1920- ja 1930-lukujen Saksan historiaan sekä pohti yritysten omaa roolia populismin kasvussa.

Meyerin mukaan populistinen politiikka horjuttaa instituutioita ja lisää yritysten toimintaympäristön epävarmuutta. Tutkimusten perusteella populismi on yhteydessä viennin ja yritysten investointien vähenemiseen, ja sen pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset ovat kielteisiä.

Image

– Kun yritykset valitsevat investointikohteita, ne sijoittavat toimintaympäristöihin, joiden instituutiot ovat vakaita. Populismi ei liity vakaaseen poliittiseen ympäristöön.

Meyer haastoi myös yrityksiä tarkastelemaan omaa vastuutaan. Kasvavat tuloerot, globalisaation hyötyjen epätasainen jakautuminen ja joidenkin vaikutusvaltaisten yritysjohtajien empatian puute voivat hänen mukaansa lisätä tyytymättömyyttä talousjärjestelmään ja eliitteihin.

– On perusteita väittää, että yritykset itse asiassa edistävät ääripolitiikan nousua sekä vasemmalla että oikealla.

Yritysten vaihtoehdot populistisen hallinnon kanssa toimittaessa ovat vaikeita. Yritykset voivat rakentaa suhteita vallanpitäjiin, mukautua poliittiseen tilanteeseen, toimia hiljaisuudessa, vastustaa hallintoa tai viime kädessä vetäytyä maasta. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy Meyerin mukaan riskejä.

Pk- ja suuryritykset täydentävät toistensa vahvuuksia

Image

Professori Gary Knight Willamette Universitystä Yhdysvalloista käsitteli geopoliittisen epävarmuuden vaikutuksia kansainvälisiin pk-yrityksiin. Kaupan esteet, muuttuva sääntely ja toimitusketjujen uudelleenjärjestely vaikeuttavat erityisesti pienten yritysten toimintaa, sillä niiden resurssit ovat rajalliset.

Pienuus voi kuitenkin tuoda myös etuja. Pk-yritykset pystyvät usein toimimaan suuryrityksiä ketterämmin, innovatiivisemmin ja yrittäjämäisemmin. Knight korosti kansainvälisen osaamisen, verkostojen, innovaatiokyvyn ja uuden teknologian merkitystä.

– Tutkimusten mukaan pk-yritykset ovat yleensä parempia kansainvälisten mahdollisuuksien tunnistamisessa. Suuryrityksillä on puolestaan enemmän resursseja, kokemusta ja kyvykkyyksiä, ja siksi ne ovat parempia mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Pk- ja suuryritysten yhteistyöstä voikin olla molemmille suurta hyötyä.

Meyer huomautti Knightin esityksen jälkeen, että kansainväliseen kauppaan liittyvän sääntelyn ja byrokratian lisääntyminen voi aiheuttaa vakavan takaiskun pk-yritysten kansainvälistymiselle. Pienillä yrityksillä ei ole samanlaisia resursseja sääntelyn selvittämiseen tai poliittiseen vaikuttamiseen kuin suuryrityksillä

Image

Professori Jean-François Hennart Tilburgin yliopistosta Alankomaista puolestaan osoitti esimerkkien avulla, kuinka yrityksen liiketoimintamalli vaikuttaa kansainvälistymisen nopeuteen. Ratkaisevaa ei ole vain se, mitä yritys myy, vaan myös kenelle ja miten se myy sekä tarvitseeko toiminta paikallista myyntiä, jakelua tai tuotantoa.

Avajaistilaisuudessa puheenvuoron käytti myös professori Ismail Gölgeci Aucklandin yliopistosta ja Vaasan yliopistosta. Vaasan yliopiston tervehdyksen esitti tutkimuksesta vastaava vararehtori Mika Grundström.

Yritysten on kasvettava kestävästi epävarmuuden keskellä

Konferenssin tämänvuotinen teema on kestävän kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen uudessa digitaalisessa ja geopoliittisessa toimintaympäristössä (Scaling Sustainable International Business in a New Digital-Geopolitical Landscape). Vaasan yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Peter Gabrielssonin mukaan teema on nyt erityisen ajankohtainen.

– Kansainvälinen liiketoimintaympäristö on samanaikaisesti sekä nopeassa teknologisessa murroksessa että geopoliittisesti epävarmempi kuin pitkään aikaan, Gabrielsson totesi.

– Digitalisaatio, tekoäly ja datatalous muuttavat yritysten toimintamalleja perustavanlaatuisesti. Samaan aikaan geopoliittiset jännitteet, kauppapolitiikan muutokset ja toimitusketjujen uudelleenjärjestely haastavat perinteiset kansainvälistymisen mallit.

Image

Samalla yrityksiin kohdistuvat kestävyysvaatimukset vahvistuvat. Yritysten on pystyttävä yhdistämään kansainvälinen kasvu taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Haaste on suuri erityisesti suomalaisille pk-yrityksille, joiden resurssit ovat usein rajalliset ja joiden pitäisi päästä nopeasti 

kansainvälisille markkinoille.

Gabrielssonin mukaan tämän vuoden tutkimusesityksissä korostuvat digitalisaatioon, tekoälyyn ja kestävään kehitykseen liittyvät liiketoimintamallit sekä toimitusketjujen resilienssi geopoliittisen ympäristön muuttuessa. Esillä ovat myös vastuullisuus, vihreä siirtymä, energiamurros ja kansainvälinen yrittäjyys.

– Yhteistä monille esityksille on pyrkimys ymmärtää, miten kansainväliset yritykset voivat yhdistää kasvun, kestävyyden ja kilpailukyvyn uudessa toimintaympäristössä.

Yritysten on myös varauduttava siihen, ettei kansainvälinen kasvu etene enää yhtä suoraviivaisesti kuin aikaisemmin.

– Ehkä tärkein yksittäinen asia on se, että kansainvälinen toimintaympäristö ei ole enää yhtä ennustettava ja lineaarinen kuin aiemmin.

Gabrielssonin mukaan yritysten menestys perustuu yhä enemmän kykyyn sopeutua äkillisiin muutoksiin, improvisoida ja rakentaa joustavia verkostoja.

Kaksipäiväisessä konferenssissa on noin sata osallistujaa. Varsinaista konferenssia edelsi 18. elokuuta päivän mittainen tohtoritutoriaali, jossa nuoret tutkijat esittelivät tutkimustaan ja saivat palautetta kokeneilta tutkijoilta.

Konferenssin puheenjohtajina toimivat professori Peter Gabrielsson sekä apulaisprofessorit Anisur Faroque ja Emilene Leite Vaasan yliopistosta. Gabrielssonin mukaan eri uravaiheissa olevien tutkijoiden kohtaaminen on yksi tapahtuman vahvuuksista.

– Vaasan kansainvälinen liiketoiminnan konferenssi on tutkijoille kiinnostava, koska se yhdistää aidosti kansainvälisen tutkimusyhteisön ja vahvan monitieteisen keskustelun.

Image