Verot eivät ole vain pykäliä – professori Juha Lindgren näkee vero-oikeuden osana arkea ja yhteiskuntaa

Vero-oikeus kuuluu niihin oikeudenaloihin, joita harva pitää kevyenä iltalukemisena, mutta joiden vaikutukset ulottuvat laajalle – palkansaajien arjesta yritysten investointipäätöksiin ja julkisen talouden rahoitukseen. Professori Juha Lindgren muistuttaa, että veroista keskusteltaessa liikutaan usein juridisten kysymysten lisäksi suoraan politiikan ytimessä.

Nykyisessä taloustilanteessa katse kohdistuu väistämättä verotukseen. Lindgrenin mukaan kyse ei ole vain talouspolitiikasta, vaan koko yhteiskunnan rahoituksen peruskysymyksestä.

– Julkisen talouden rahoittaminen ja se, mikä on hyvä verojärjestelmä, on tämän hetken iso kysymys, Lindgren sanoo.

Verotuksessa punnitaan samalla yksilön ja yhteisön välistä suhdetta.

– Ei siinä aina kysytä, haluatko maksaa. Jos vero jää maksamatta, verovelvollista toki kuullaan, mutta lopulta voi seurata viranomaispuolen toimenpiteitä. Ydinkysymys on siinä, miten verotus suhteutuu siihen tilanteeseen, jossa ollaan.

Hän on saanut seurata vero-oikeuden kehitystä poikkeuksellisen pitkältä aikaväliltä. Lindgrenin opinnot ja opinnäytetöiden myötä myös tutkimusura alkoi jo 1980-luvulla, ja hänen väitöskirjansa käsitteli osakeyhtiöiden sukupolvenvaihdoksen verotusta – aihetta, joka on yhä ajankohtainen.

– Siihen liittyy poliittisesti herkkiä ja tulkinnallisesti haastavia kysymyksiä. Aihepiiristä tulee edelleen vuosittain korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksiä. Siinä mielessä olen ollut tavattoman onnekas, että valitsin aiheen, joka ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vuosikymmentenkään jälkeen.

Yritysten veropäätökset heijastuvat arkeen

Yritysverotus saattaa kuulostaa etäiseltä tavalliselle palkansaajalle, mutta Lindgrenin mukaan sen vaikutukset näkyvät konkreettisesti yritysten päätöksenteossa. Yritysten verotukseen liittyvät ratkaisut heijastuvat investointeihin, työpaikkoihin ja ostovoimaan.

– Kun esimerkiksi yhteisöveron alentamisesta keskustellaan, puhe kääntyy helposti suuryrityksiin. Todellisuudessa valtaosa suomalaisista osakeyhtiöistä on mikroyrityksiä, joissa toimii yksi tai muutama yrittäjä, Lindgren sanoo.

Jos yrityksen veroastetta lasketaan, kysymys ei hänen mukaansa ole vain osingoista, vaan myös siitä, investoidaanko, palkataanko uusia työntekijöitä tai vahvistetaanko yrityksen taloudellista puskuria. Lisäksi taustalla vaikuttaa kansainvälinen verokilpailu: se, mihin yritykset päättävät sijoittua.

Tutkimus kytkeytyy suoraan päätöksentekoon

Lindgrenin omat tutkimukset ovat keskittyneet yritysten ja niiden omistajien välittömään verotukseen, mukaan lukien sukupolvenvaihdokset, työpanososinkojen verotus ja korkojen vähennysoikeudet.

Yhä useammin yritysten ja omistajien verotusta koskeva verosääntely saa alkunsa Suomen rajojen ulkopuolelta.

– EU-direktiivit ja OECD:n linjaukset muuttavat isossa kuvassa kaikkien mutta erityisesti suurten yritysten verotusta. Lisäksi verotus perustuu yhä enemmän sivullisilta saatavaan tietoon, esimerkiksi rahoituslaitosten ilmoituksiin, hän kertoo.

Ensi lukuvuonna Lindgren keskittyykin tutkimushankkeessaan juuri rahoituslaitosten sivullistiedonantovelvollisuuksiin verotuksessa.

Lindgrenin tutkimus ei jää akateemisiin julkaisuihin. Hän antaa vuosittain noin parikymmentä asiantuntijalausuntoa valtiovarainministeriölle, eduskunnan valiokunnille ja Verohallinnolle.

– Lausuntojen kirjoittaminen on osa arkea. Se on yksi tapa, jolla tutkimus näkyy konkreettisesti lainsäädännön valmistelussa ja verotuskäytännön ohjauksessa.

Pelkkä lakiteksti ei riitä opetuksessa

Vaasan yliopistossa Lindgren vastaa vero-oikeuden opetuksesta talousoikeuden oppiaineessa. Hänen mukaansa opiskelijoita motivoi erityisesti se, että vero-oikeuden kysymykset ovat läsnä kaikessa taloudellisessa toiminnassa.

– Se, joka osaa arvioida verorasitusta yritystoiminnassa, on usein pidetty kaveri. Vero-oikeus on liiketoiminnan kova ydin.

Opetuksessa hän korostaa oikeustapausten merkitystä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen kautta lakiteksti alkaa avautua ja kiinnittyä käytännön taloudelliseen toimintaan. Samalla ala tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Kansainvälisyys on olennainen osa Lindgrenin työtä. Hän on opettanut ulkomailla, julkaissut kansainvälisesti ja toimii Suomen edustajana European Association of Tax Law Professors -yhteisössä.

– Suomalaisilla vero-oikeuden tutkijoilla on hyvä maine ja paljon annettavaa. Samalla meillä on paljon opittavaa muiden maiden tutkimuksesta, toiminnasta ja tutkijoilta. Tämä korostuu sääntelyn yhdenmukaistuessa EU:ssa edelleen.

Jääkiekko kulkee rinnalla työuran vastapainona

Tutkimuksen ja opetuksen rinnalla Lindgrenin elämää on värittänyt jääkiekko. Tampereella syntynyt Lindgren kasvoi perheessä, jossa laji oli vahvasti läsnä, ja hän aloitti itsekin jääkiekon parissa jo nuorena.

Vaikka pelaaminen jäi, jääkiekko ei kuitenkaan kadonnut Lindgrenin arjesta. Hän on itse todennut pilke silmäkulmassa, ettei suomalainen jääkiekkoilu hänen lopettaessaan menettänyt mitään. 1980-luvun puolivälissä Lindgren päätyi paikallisradioon, ja hän työskenteli alkuvaiheessa myös televisiossa jääkiekkoselostajana. Vaikka työura vei lopulta vero-oikeuden pariin, jääkiekko on säilynyt tärkeänä harrastuksena. Juuri päättynyt kotimainen jääkiekkokausi oli Lindgrenille jo 41. selostajana, ja samalla se päättyi kymmenenteen hänen selostamaansa Tapparan Suomen mestaruuteen.

– Vero-oikeus on minulle työ, jääkiekko ja selostaminen harrastus. On tärkeää, että työn tai opintojen rinnalla on jokin vastapaino, Lindgren sanoo.