Standardointi osaksi yliopistotutkimusta ja -koulutusta – Vaasan yliopisto ja SFS yhteistyöhön

SFS Suomen Standardit ja Vaasan yliopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on kehittää standardoinnin ja turvallisuusoikeuden tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kokonaisturvallisuus – polttavan ajankohtainen aihe – edellyttää uudenlaista tutkimustietoa ja osaamista, jossa juridinen sääntely, standardointi ja riskienhallinta kytkeytyvät tiiviisti yhteen. 

– Standardeilla on keskeinen rooli yhteiskunnan resilienssin sekä yritysten kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistämisessä. On tärkeää, että Suomessa pidetään huolta riittävästä standardointitutkimuksesta ja -osaamisesta, ja siksi olemme innoissamme yhteistyöstä Vaasan yliopiston kanssa, SFS:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Karina Vikman sanoo. 

– Vuonna 2022 EU julkaisi standardointistrategian, jotta sen jäsenvaltioissa tunnistettaisiin paremmin standardoinnin merkitys EU:n asemaan vaikutusvaltaisena talousalueena. Strategian yhtenä tavoitteena on standardointiosaamisen varmistaminen. Nyt käynnistyvä yhteistyö on Suomelle mielenkiintoinen ja merkittävä askel tähän suuntaan, Vikman jatkaa.

Vaasan yliopiston vararehtori Mika Grundströmin mukaan standardointi tarjoaa yhteistoiminnallisen alustan yhteiselle tekniselle kehittämiselle ja tukee vastuullista kehittämistä, parantaa turvallisuutta ja edistää innovaatioita. Lisäksi standardeilla on merkittävä rooli liiketoiminnassa: ne mahdollistavat markkinoiden toimivuuden, vähentävät riskejä ja luovat pohjan kansainväliselle kilpailukyvylle.

– Yhdessä SFS:n kanssa haluamme syventää ymmärrystä tästä maailmasta ja kehittää osaamista, joka auttaa suomalaisia yrityksiä ja yhteiskuntaa hyödyntämään standardointia strategisesti kestävän kasvun ja globaalin vaikuttavuuden edistämiseksi.

Vaasan yliopiston turvallisuusoikeuden apulaisprofessori Jyri Paasonen korostaa, että lainsäädäntö, standardit ja riskienhallinta kytkeytyvät tiiviisti yhteen, ja niiden merkitys näkyy myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edellytyksissä.

– Siksi on tärkeää, että standardointi saadaan vahvemmin osaksi suomalaista korkeakoulutusta ja akateemista tutkimusta. Yhteistyö SFS:n kanssa antaa mahdollisuuden kehittää uutta osaamista ja tutkimustietoa. Näen tämän tärkeänä askeleena kohti vahvempaa ja laaja-alaista standardointikulttuuria Suomessa.

Suomessa ei ole systemaattista standardoinnin koulutusta. Teknisillä aloilla standardeja ja niiden käyttöä käsitellään osana muuta koulutusta. Standardien laadintaprosessi tulee tutuksi lähinnä vain sille pienilukuiselle joukolle, joka osallistuu standardointityöhön. Kaikkein kipeimmin kaivataan koulutusta standardoinnin strategisesta hyödyntämisestä.

– Toivomme, että tämä on alku laajemmalle kiinnostukselle standardointia kohtaan, ja että myös muut yliopistot ottaisivat standardoinnin osaksi tutkimus- ja koulutustoimintaansa, Karina Vikman toteaa. – Sitä Suomi tarvitsee.

Työ- ja elinkeinoministeriö on lokakuussa 2025 käynnistänyt kansallisen standardointistrategian valmistelun. Standardointiosaamisen ja -tutkimuksen varmistaminen EU:n tavoitteiden mukaisesti olisi tärkeää sisällyttää osaksi tätä strategiaa.