Tutkija Virpi Salojärvi tarkastelee Venezuelan yhteiskunnallista tilannetta mediatutkimuksen kautta

Venezuelan tilanne on ollut jatkuvassa murroksessa jo pidemmän aikaa. Maa on viime vuosina ollut otsikoissa poliittisen kriisin, kiistanalaisten vaalien ja vakavan humanitaarisen tilanteen vuoksi. Yli kahdeksan miljoonaa venezuelalaista on joutunut lähtemään maasta, ja kansalaisyhteiskunta sekä riippumaton media toimivat vaikeissa olosuhteissa. Nobelin rauhanpalkinto 2025 myönnettiin venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle, joka on tehnyt pitkäjänteistä demokratiatyötä vaikeissa poliittisissa olosuhteissa.

– Vaikka maan olosuhteet ovat äärimmäisen vaikeat, toimii siellä edelleen vahva kansalaisyhteiskunta. Kansalaisyhteiskuntajärjestöt ovat muun muassa dokumentoineet ihmisoikeusloukkauksia vuosikausia. Tavalliset ihmiset ovat osallistuneet mielenosoituksiin, vaikka se on maassa erittäin vaarallista ja vangituksi joutuminen on arkipäivää, Virpi Salojärvi kommentoi.

Tieto kulkee kiertoteitä

Image

Myös toimittajat ovat asettaneet itsensä vaaraan raportoidessaan Venezuelan tilanteesta. Salojärvi on tutkinut, miten journalistit toimivat autoritaarisessa järjestelmässä. Hänen mukaansa Venezuelassa toimii edelleen vahva journalistinen kenttä, jossa korostuvat ammatillinen identiteetti ja keskinäinen tuki.

Maassa toimii erilaisia journalisteja: hallinnon alaisuudessa toimivien valtion virallisten medioiden toimittajia sekä laaja verkko itsenäisiä medioita. Itsenäiset mediat ja journalistit toimivat siten, että joku on aina Venezuelan ulkopuolella tiedon välittämisen varmistamiseksi. 

– Maassa on tavallista, että tietoon pääsyä estetään hallinnon toimesta. Siksi itsenäisten medioiden välittämä tieto kulkee usein ulkomaiden kautta. Vaikka olosuhteet ovat vaikeat, toimittajat jatkavat työtään, Salojärvi kertoo.

Usein taktiikkana on ladata tieto mahdollisimman nopeasti somekanaviin, jotta tieto pääsee leviämään. Kansalaisille tieto on tärkeää ja he ovat myös oppineet käyttämään VPN-yhteyksiä tiedonsaannin turvaamiseksi. Itsenäisten journalistien lisäksi tiedon levittämisessä Venezuelan diasporalla sekä vaikuttajilla eli influenssereilla on tärkeä rooli. Salojärven mukaan on olemassa useita sellaisia influenssereita, joille tavalliset ihmiset lähettävät tietojaan koskien maan tilannetta tai omia kokemuksiaan, ja he julkaisevat niitä.

Populistiset johtajat hyödyntävät visuaalisuutta ja somea

Kolikon kääntöpuolena on maan johdon ja virallisten medioiden toteuttama viestintä. Salojärvi on tutkinut, miten populistiset johtajat hyödyntävät mediaa ja visuaalisuutta julkisuuskuvansa rakentamisessa. 

– Populistiset johtajat, samalla tavalla kuin kaikki poliitikot, hyödyntävät visuaalisuutta ja multimodaalisuutta viestinnässään. Kuvat, videot ja sosiaalisen median kanavat ovat muokanneet poliittista viestintää. 

Salojärven mukaan populistisilla johtajilla somen käyttö riippuu maan vaalijärjestelmistä. Henkilökeskeisessä vaalijärjestelmässä yleistä on, että poliitikoilla on omia somekanavia ja näin ollen suora väylä puhua omille kannattajilleen.

– Puheella en tarkoita pelkkää puhetta, vaan populistiset johtajat hyödyntävät paljon visuaalisia keinoja julkisuuskuvansa rakentamisessa. Esimerkiksi kehonkieli, ”kansanomaisen” ruoan syöminen tai huolittelematon ulkonäkö voivat välittää viestejä, jotka vahvistavat yhteyttä kannattajiin, Salojärvi toteaa.

Visuaaliset viestit vaikuttavat aivoissamme nopeasti ja alitajuisesti. Salojärven mukaan poliitikot voivat visuaalisuuden kautta rakentaa kuvaa tietynlaisesta aitoudesta. Kun poliitikko luo itsestään kuvan, että hän on fyysisesti ja visuaalisesti kansanomainen, voi hän visuaalien kautta symbolisesti edustaa kansaa ja osoittaa kuuluvansa joukkoon ja olevansa ”yksi meistä”.

Lisää ymmärrystä vaikeista olosuhteista

Venezuelan tilanne muuttuu päivittäin, ja Salojärvi muistuttaa, että maa on geopoliittisesti monessa asiassa keskeinen toimija. Tällä hetkellä maa on paljon otsikoissa Yhdysvaltoihin ja presidentti Donald Trumpiin liittyen, mutta pinnan alla kytee maan kansalaisten ahdinko ja humanitaarinen kriisi, josta Salojärvi toivoisi puhuttavan enemmän.

Salojärven tutkimus jatkuu median ja vallan suhteiden parissa. Hän on toimittanut kollegansa kanssa Handbook of Journalism and Emotion -teoksen ja häneltä on tulossa teokseen myös luku, jossa käsitellään kollektiivisen pelon roolia journalismissa Venezuelan kontekstissa. Lisäksi hänellä on työn alla tutkimus influenssereiden roolista autoritaarisessa yhteiskunnassa.

– Tutkimukseni kautta pyrin lisäämään ymmärrystä siitä, miten ihmiset toimivat ja viestivät vaikeissa olosuhteissa. Se on tärkeää myös laajemman yhteiskunnallisen keskustelun kannalta, Salojärvi sanoo.