Terveydenhuollon kyberturvallisuuden heikoin lenkki ei usein ole ohjelmisto, vaan sen käyttäjät
Terveydenhuollon nopea digitalisoituminen sähköisistä potilastiedoista lääkinnällisiin laitteisiin on tehostanut toimintaa ja parantanut hoidon saatavuutta. Samalla se on kuitenkin lisännyt niiden kohteiden määrää, joihin kyberrikolliset voivat iskeä. Tietojärjestelmätieteen väitöskirjassaan Pius Ewoh korostaa, että terveydenhuollon suojaaminen vaatii muutakin kuin teknisiä puolustuskeinoja.
– Ihminen on usein kyberturvallisuusketjun heikoin lenkki. Henkilöstöltä saattaa puuttua koulutusta tai tietoisuutta riskeistä, he voivat langeta tietojenkalasteluun tai käyttää epävirallisia sovelluksia. Kun nämä arkipäivän toimet yhdistyvät vanhentuneisiin järjestelmiin tai epäselviin toimintatapoihin, riskit kasvavat nopeasti, Ewoh toteaa.
Vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmää voidaan pitää kyberturvallisuuden kannalta edistyneenä, haavoittuvuuksia löytyy yhä erityisesti ns. legacy-järjestelmistä ja kolmansien osapuolten sovelluksista. Vanhentuneet järjestelmät ovat alttiita tietomurroille, koska niihin ei enää ole saatavilla tarvittavia päivityksiä. Moni kolmannen osapuolen sovelluksista ei puolestaan täytä yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), HIPAA-lain (Health Insurance Portability and Accountability Act) tai muiden turvallisuusstandardien vaatimuksia.
– Suomalaisten terveydenhuollon ja IT-alan ammattilaisten vastaukset osoittavat, että myös pitkälle kehitetty järjestelmä vaatii kolme asiaa pysyäkseen toimintakykyisenä: säännöllisiä auditointeja ja arviointeja, selkeämpiä käytäntöjä ja parempaa viestintää koko organisaation läpi, Ewoh sanoo.
Uusi viitekehys terveydenhuollon resilienssin vahvistamiseksi
Vastatakseen näihin haasteisiin Ewoh on kehittänyt terveydenhuollolle räätälöidyn sosioteknisen kyberturvallisuuden viitekehyksen. Malli yhdistää ihmisten toiminnan seurannan, organisatorisen oppimisen ja älykkäät incident response -kyvykkyydet haavoittuvuuksien tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja kyberhyökkäyksiin reagoimiseksi.
Viitekehyksen ohella väitöskirja tarjoaa käytännön standardeja ja tarkistuslistoja, jotka auttavat organisaatioita arvioimaan omia käytäntöjään, rutiinejaan ja teknisiä järjestelmiään. Tarkistuslistat ohjeistavat sairaaloita muun muassa lääkinnällisten laitteiden turvallisessa suunnittelussa, suojatussa tiedonvaihdossa, anonymisoinnissa, monivaiheisessa tunnistautumisessa ja kolmannen osapuolen sovellusten hallinnassa.
– Selkeiden ohjeiden ja jäsennellyn arviointitavan avulla terveydenhuollon organisaatiot voivat vahvistaa järjestelmiään ja välttää tietomurtoja, jotka voisivat häiritä hoitoa tai vaarantaa arkaluonteisia terveystietoja, Ewoh kiteyttää.
Väitöskirja
Ewoh, Pius (2025). Cybersecurity of Healthcare: Socio-technical Analysis and Solutions. Acta Wasaensia 576. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
MBA Pius Ewohin väitöstutkimus ”Cybersecurity of Healthcare: Socio-technical Analysis and Solutions”tarkastetaan maanantaina 15.12.2025 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:
https://uwasa.zoom.us/j/67070899524?pwd=VauraIs1jb7tAlW1f03Wyxzp6aXroG.1
Password: 784681
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Reima Suomi (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Tero Vartiainen.
Lisätiedot
Pius Ewoh, p. 041 488 8477, pius.ewoh@uwasa.fi
Pius Ewoh on syntynyt Nigeriassa. Hän valmistui kandidaatiksi (Business Information Systems) University of East Londonista vuonna 2011 ja suoritti MBA-tutkinnon Federation University Australiassa vuonna 2013. Lisäksi hän on suorittanut Higher National Diploma -tutkinnon (Physiology and Pharmacology) Port Harcourtin yliopistossa Nigeriassa. Ewoh työskentelee tällä hetkellä väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa tietojärjestelmätieteen alalla.
Tilaa Vaasan yliopiston uutiskirje
Uutiskirje kokoaa yhteen Vaasan yliopiston ajankohtaiset uutiset tutkimuksen tuloksista, koulutuksesta sekä yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pysy kanssamme kehityksen eturintamassa.