Väitös: Ulkomailla työskentely voi tietää jäähyväisiä puolison uralle – työnantajat eivät huomioi riittävästi

Reaktiot 1 Kaisu Kanstrén väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 10. joulukuuta. Kuva: Kaisu Kanstrénin arkisto.
Ulkomailla asumisella on huomattava vaikutus ekspatriaattipuolisoiden uraidentiteetteihin, urapääoman kehittymiseen ja subjektiiviseen hyvinvointiin. Yritysten ja organisaatioiden tulisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota kansainvälisten työntekijöidensä puolisoiden tilanteeseen, ilmenee Kaisu Kanstrénin uudesta väitöstutkimuksesta.

Kaisu Kanstrénin Vaasan yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan ekspatriaattipuolisoiden uraidentiteettejä, urapääoman kehittymistä ja subjektiivista hyvinvointia. Väitöskirjaansa varten Kanstrén haastatteli kolmeakymmentä suomalaista uraorientoitunutta ekspatriaattipuolisoa. Ekspatriaatti tarkoittaa ulkomailla tilapäisesti tai toistaiseksi työskentelevää henkilöä.

– Vaikka puolisoiden viihtyvyydellä on erittäin suuri merkitys ulkomaankomennusten ja ylipäätään ulkomaisten rekrytointien onnistumiselle, eivät yritykset ja organisaatiot vieläkään huomio riittävästi mukana muuttavien puolisoiden tilannetta, sanoo 10. joulukuuta väittelevä Kanstrén.

Ulkomailla asuminen vaikuttaa puolisoihin monin eri tavoin

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kansainvälisellä työliikkuvuudella on huomattava vaikutus ekspatriaattipuolisoiden uraidentiteetille. Pahimmassa tapauksessa ulkomaille muutto puolison työn takia voi johtaa mukana muuttavan puolison uraidentiteetin katoamiseen, parhaimmillaan se voi alku uudelle uralle ja uraidentiteetin uudelleenrakentumiselle.

Ulkomailla asuminen näyttää myös tarjoavan monipuolisia osaamista kehittäviä oppimiskokemuksia, jotka lisäävät puolisoiden urapääomaa. Puolisot kokevat, että heidän itsetuntemuksensa, itseluottamuksensa, taidot selviytyä vieraassa ympäristössä, kulttuurien väliset vuorovaikutustaidot, kielitaito ja ymmärrys kansainvälisestä liiketoiminnasta kehittyvät.

Lisäksi ulkomailla asuminen saa aikaan merkittäviä muutoksia puolisoiden subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavissa resursseissa, kuten oma ura ja taloudellinen itsenäisyys sekä sosiaaliset tukiverkostot. Resurssien saavuttamisella näyttää puolestaan olevan voimakkaampi vaikutus hyvinvoinnille kuin niiden menettämisellä. Puolisot pyrkivät aktiivisesti löytämään uusia hyvinvointia tuottavia resursseja menetettyjen tilalle esimerkiksi korvaamalla palkkatyön menetys vapaaehtoistyöllä tai omaan ammattiin liittyvillä harrastuksilla tai opinnoilla.

Puolisoiden osaamispotentiaali käyttöön

Ekspatriaattipuolisot kokevat jäävänsä yritysten ja organisaatioiden tarjoaman tuen ulkopuolelle toisin kuin työssä olevat puolisonsa. Väitöstutkimuksen tulokset korostavatkin myös puolisoiden oman uran johtamisen taitojen, aktiivisen toimijuuden ja itseohjautuvuuden merkitystä positiivisen ulkomaan kokemuksen saavuttamisen taustalla.

– Kannustan yrityksiä ja organisaatioita, jotka joko lähettävät työntekijöitään ulkomaankomennuksille tai rekrytoivat kansainvälisiä osaajia Suomeen, kehittämään puolisoita tukevia puoliso-ohjelmia sekä osallistamaan mukana seuraavat puolisot jo alkumetreiltä mukaan suunnittelemaan ulkomaille muuttoa ja siellä asumisen jaksoa.

Kanstrénin mielestä puolisot pitäisi myös useammin nähdä potentiaalisina osaajina, joiden ammattitaitoa voitaisiin laajemminkin hyödyntää. Tämä toisi etua kaikille osapuolille, eikä ulkomaille siirtyminen merkitsisi puolisoille omasta työurasta luopumista.

Kanstrénin väitöstutkimuksen tulokset perustuvat kolmeen osatutkimukseen, joissa tarkasteltiin ekspatriaattipuolisoiden urasiirtymiä ja siirtymien vaikutuksia puolisoiden uraidentiteetteihin, urapääomien kehittymistä sekä heidän subjektiivista hyvinvointiaan ulkomaantyöskentelyn kontekstissa.

Väitöskirja

Kanstrén, Kaisu (2021) Expatriate partners: career identity, career capital and subjective well-being perspectives. Acta Wasaensia 473. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-991-4 

Väitöstilaisuus

KTM, YTM, KM Kaisu Kanstrénin johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Expatriate partners: career identity, career capital and subjective well-being perspectives” tarkastetaan perjantaina 10.12.2021 klo 10.00 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta:   
https://uwasa.zoom.us/j/65778078068?pwd=WGxvRHRQRnhkRlExd3dIbzRXeVJyUT09

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Julia Richardson (Curtin University, Australia) ja kustoksena professori Vesa Suutari.

Lisätiedot

Kaisu Kanstrén, sähköposti: kaisu (@) kanstren.net

Kaisu Kanstrén on syntynyt Temmeksellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Limingan lukiosta. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi (johtaminen ja organisaatiot) ja kasvatustieteen maisteriksi (kasvatuspsykologia) Oulun yliopistosta sekä yhteiskuntatieteiden maisteriksi (sosiologia) Lapin yliopistosta. Tällä hetkellä Kanstrén toimii kansainvälisten henkilöstöasioiden suunnittelijana Oulun yliopistossa.

Mitä mieltä olit jutusta?