Tekstivastine Oivalluksia-podcast, jakso 20 Löylyn henkeä etsimässä

Miehen ääni ja musiikkia: Oivalluksia-podcast: Löylyn henkeä etsimässä

Toimittaja Anssi Marttinen: Sauna on suomalaisille merkityksellinen paikka, mutta miksi se liitetään niin vahvasti suomalaisuuteen? Millainen rooli saunalla ja saunomisella on ihmisten arjessa, ja millä tavalla saunasta oikein puhutaan? Tässä Oivalluksia-podcastin jaksossa puhutaan saunasta ja etsitään löylyn henkeä. Vieraina ovat Vaasan yliopiston kuluttajamarkkinoinnin tutkijat yliopistotutkija, dosentti Hanna Leipämaa-Leskinen, yliopistonlehtori Minna-Maarit Jaskari, yliopiston tutkija, dosentti Henna Syrjälä ja yliopiston lehtori Hannele Kauppinen-Räisänen. Teillä on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään saunaan ja saunomiseen liittyviä merkityksiä ja käytänteitä suomalaisille. Tervetuloa Hanna, Minna-Maarit, Henna ja Hannele Oivalluksia-podcastin vieraiksi.

Tutkijat: Kiitos.

Toimittaja Anssi Marttinen: Ja minä olen muuten toimittaja Anssi Marttinen. Mikäs teitä innosti ja innostaa tutkimaan saunaa ja saunomista sekä tapoja jolla siitä puhutaan? Aloitatko sinä Hanna?

Hanna Leipämaa-Leskinen: Joo, voin aloittaa. Elikkä me ollaan kiinnostuneita saunasta tilana, ja siitä minkälaisia toimintoja ja tekemisiä se mahdollistaa. Ja meillä on tällaisena teoreettisena käsitteenä tilalliset käytänteet, joilla tarkoitetaan siis sitä, miten tietyssä tilassa tulisi toimia, mikä siellä on hyväksyttävää ja mikä taas ei. Ja myös että, miten siitä tilasta ja paikasta puhutaan. Ja tästä näkökulmasta katsottuna sauna on tosi mielenkiintoinen paikka, koska se on meille suomalaisille hyvin erityinen tilana. Ja Suomessahan on yli kolme miljoonaa saunaa, ja ihmisiä meillä täällä on noin 5,5 miljoonaa. Elikkä saunoja on kyllä vallan paljon. Ja tähän lukuun kuuluu sekä yksityiset saunat kodeissa ja mökeillä mutta myös julkiset saunat. Ja just tällä hetkellä sauna ja saunominen on oikeastaan hyvin ajankohtainen aihe nimenomaan täällä Suomessa, sillä suomalainen saunaperinne on valittu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 20-luvun lopulla. Ja juuri tällä hetkellä se saunominen on semmoinen aihe selvästi, joka meillä korostuu ja varmasti sen arvostus jopa kasvaa. Jos mietitään tutkimusta tästä aiheesta, niin sitä on tehty itsessä aika hämmästyttävän vähän. Että eniten on lääketieteen näkökulmasta, mikä on ihan ymmärrettävääkin, mutta huomattavasti vähemmän tosiaan ihmisten arjen ja merkitysten näkökulmasta. Ja tää on se näkökulma, josta me halutaan tätä aihetta tarkastella. Ja me ollaan kerätty monenlaista aineistoa tähän tutkimusprojektiin, eli meillä on graduopiskelijoiden tekemiä hotelleissa ja Helsingissä sijaitsevan Löylyn saunaosastoilla kerättyjä haastatteluita. Elikkä opiskelijat ovat haastatelleet siellä vierailevia ihmisiä ja heidän saunakokemuksiaan. Ja lisäksi on analysoitu sitten hyvinkin laajasti Sauna-lehden vuosikertoja. Ja Sauna lehti on Suomen Saunaseuran virallinen jäsenlehti, eli me on tutkittu, minkälaisia kirjoituksia saunomisesta tässä lehdessä on julkaistu. Ja on ollut tosi hauska kyllä huomata, että kuinka mielellään ja avoimesti suomalaiset puhuvat saunomisesta, ja vaikuttaa tosiaan semmoiselta aiheelta, että suomalaiset saadaan avautumaan ja keskustelemaan. Yks semmoinen kiinnostava löydös, joka mikä on heti tässä alkuvaiheessa löydetty on se, että saunan merkitykset ja saunomisen tavat on toisaalta hyvin tuota muuttuvia ja eläviä eli dynaamisia, mutta toisaalta hyvin perinteisiä ja nostalgisia.

Toimittaja Anssi Marttinen: Minna-Maarit, mitä tutkimuksen paljastaa saunaan liitetyistä muistoista ja perinteistä?

Minna-Maarit Jaskari: Kyllähän se sauna meille suomalaisille on paljon enemmän kuin pelkät seinät ja lauteet. Se sauna kätkee paljo erilaisia merkityksiä meidän muistoista ja meidän käsityksistämme, sellaisia, joita välttämättä ei tulla itse edes ajatelleeksi. Tosiaan tässä meidän tutkimuksessa meidän ensimmäinen löydöskategoria liittyikin juuri tämmöiseen nostalgiaan ja sellaisiin käytäntöihin, joilla me ylläpidetään näitä saunaperinteitä osana tätä meidän omaa kulttuuria. Saunahan tosiaan tuli tuosta esille, niin kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuuriin, ja osa meistä on tottunut käymään saunassa esimerkiksi kerran viikossa. Meillä voi olla vaikkapa se kuuluisa saunalauantai, johon ehkä kuuluu saunamakkara tai joku saunajuomakin. Mulla itselläkin liittyy saunaan ihania lapsuudenmuistoja, ja meidän tutkimusaineistossakin puhutaan paljon menneestä ajasta, nostalgiasta, siitä, miten tää sauna on osa meidän perinnettä ja miten tässä suomalaisessa kulttuurissa kasvatetaan lapset saunomiseen aivan sieltä lapsesta saakka. Eli sauna liittyy meillä arkeen ja myös pyhään, että kuka voisi kuvitella joulua tai juhannusta ilman saunaa. Ja totta tosiaan juhannus on meille suomalaisille tärkeä osa- saunomisineen - osa näitä kesän rituaaleja.

Toimittaja Anssi Marttinen: Niin rituaalit luovat saunatunnelmaa, mutta tuliko esiin myös se, miten saunassa pitää käyttäytyä?

Minna-Maarit Jaskari: Kyllä todellakin, saunassa käymiseen liittyy paljon erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä, ja esimerkiksi se, että saunassa rauhoitutaan. Siellä pitää toimia hiljaa, siellä ei saa huutaa eikä siellä paljon leikitäkään. Ja jos heität löylyä, niin istut sitten loppuun asti. Meillä aika monella on varmaan kokemuksia siitä, että on yritetty heittää löylyä ja lähteä. Ei käy, takaisin pitää kiivetä sinne kestämään, että opitaan se. Ja sitten saunassa keskustellaan usein henkevästi tärkeistäkin asioista äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle. Näin ollen se sauna lähentää: nautitaan ja vihdotellaan ja jäähdytellään yhdessä. Tämmöiset saunakulttuurin meille tyypilliset asiat niin nehän huomaa helposti silloin, kun joku pyrkii rikkomaan niitä ja kyseenalaistamaan niitä, toimimaan eri tavalla, kuin mitä me ollaan totuttu. Ja tässä meidänkin tutkimuksessa haastateltiin ulkomaalaisia, jotka kävivät hotellisaunoissa, ja he osasivat havainnoida sellaisia asioita, jotka meille on ehkä itsestäänselvyyksiä, mutta sitten he taas saattoivat pitää vaikka kummallisena. Ja jos kertoisin tähän omakohtaisen kokemuksen vastaavasta, niin olin joskus aikoinaan vaihto-oppilaana Australiassa ja siellä sitten kävin myös saunomassa uimahallissa ja siellä oli valtavat ukaasit laitettu seinille, että kiukaalle ei saa sitten heittää vettä. Ja minä sitten ihmettelemään sitä, että mistä se löylynhenki tulee, jos sitä vettä ei saa heittää. Mutta oikeastaan se hetki paljasti aika paljon myös meidän omasta kulttuurista, koska olin hirvittävän närkästynyt siitä asiasta. Koin, että mun oikeaa tapaa toimia oli jotenkin - se oli kielletty tehdä niin kuin oltiin totuttu. Ja siinä kyseenalaistettiin näinkin pienimuotoisesti, mutta kuitenkin, niin meidän suomalaisten kulttuurin tapa toimia. Mehän monesti ajatellaan, että kiuas saunassa on yhtä tärkeää kuin alttari siellä kirkossa. Toinen asiassa herätti muuten huomiota siellä Australiassa, niin oli se, että menin sinne saunaan alasti. Meille suomalaisille se lienee aika niin kuin normaalia, että saunassa käydään alasti. Ja muistan kuin joskus pikkutyttönä, kun oma isä heitti uimahallin lauteilta pojanklopit pois, kun yrittivät tulla sinne uimahousut jalassa. Elikkä me suomalaiset suhtaudutaan muutenkin alastomuuteen hyvin luontevasti, ja saunaan mennessä riisutaan paitsi vaatteet niin arjen meriitit ja arvot. Me ollaan saunassa tasa-arvoisia sellaisena kuin me olemme. Mutta sitten siellä Australiasta lähinnä siellä sitten tirskuttiin oven takana, kun joku meni saunaan alasti. Jos mietin näistä muistoista ja nostalgiasta ja käytänteistä, mitä mä haluaisin siirtää omille lapsilleni, niin kyllä se on kaikki ne ihanat muistot, mitä siihen yhdessä saunomiseen liittyy, vaikkapa nyt näin juhannuksen kynnyksellä niin mökillä siellä ihanassa puusaunassa, jossa on lempeä kostea löyly. Se tunne, kun on pulahdettu raikkaaseen järviveteen ja lopuksi syödään yhdessä sitä saunamakkaraa oikein puhtoisina.

Toimittaja Anssi Marttinen: Itsellänikin on muistot Uumajasta, jossa mies luki kirjaa lauteilla ja hän ei oikein pitänyt siitä, un heitimme löylyjä ja kirjan sivut alkoivat siinä hieman käpristyä. Mutta siirrytään muistoista tähän päivään, niin mitä mieltä Hanna olet, onko tuo puhtoisuus ja puhdistautuminen sitä saunakokemuksen syvintä ydintä?

Hanna Leipämaa-Leskinen: Kyllä se on juuri sitä syvintä ydintä. Elikkä saunominen jopa rinnastetaan puhtauteen ja puhdistautumiseen. Ja tähän puhdistautumisen tilalliseen käytäntöön, niin siihenhän liittyy samanaikaisesti sekä fyysinen että henkinen puhdistautuminen. Ja juuri näiden samanaikaisuuden vuoksi niin tämä rituaali on tavallaan mahdollista toteuttaa vain saunassa. Eli sauna toimii erityisenä tilana, jossa sekä voi puhdistautua fyysisesti ja henkisesti. Ja tosiaan tämä fyysinen puoli on meille ehkä todellakin tuttu. Monet haastatellut kokivat, että vain saunomalla puhdistuu kunnolla, että pelkkä vaikka suihkussa käyminen ei riitä. Elikkä jos on ollut rankka työviikko takana, niin se saunominen on se, mikä sen sitten pesee pois. Mutta samalla tosiaan yhtä tärkeitä on - ellei jopa tärkeämpää -  tämä pään sisäinen puhdistautuminen. Hyvin hyvin paljon puhuttiin siitä, että huolet ja murheet jää aina saunan lauteille, että saunassa voi vain olla ja antaa mahdollisuuden päästä eroon kaikista ikävimmistäkin ajatuksista. Ja saunassa voi myös jakaa murheita toisten kanssa. Eli tässä meidän tutkimusaineistossa toistui montakin kertaa se, että monet tärkeät keskustellut - hyvin tämmöiset merkitykselliset puheet on käyty saunassa. Ja oli muun muassa yksi kaveriporukka, jolla oli nimenomaan tämmöinen perinne, että siellä kerrotaan kaikki tärkeät uutiset, mitä esimerkiksi omassa perheessä tapahtuu. Tai sitten isät ja pojat kertoi, että siellä on sitten käyty ne tuota syvällisimmät keskustelut siellä saunan lauteilla. Ja tähän puhdistautumisen käytäntöön liittyy myös se saunan pyhyys, joka oli hyvin vahvasti esillä tässä aineistossa. Ja varsinkin tosiaan ennen se sauna koettiin hyvin pyhäksi paikaksi, mutta vielä nykyäänkin pyhyys on selvästi läsnä. Näkyy esimerkiksi siinä, että kunnioitetaan muita saunojia, ei metelöidä turhaan, ja kuunnellaan löylyn henkeä, kuten Minna-Maarit tuossa kertoikin. Jotain vihtomisen perinne on tosiaan myös yksi tällainen pyhä rituaali, jota edelleenkin saunoissa toistetaan etenkin sitten juhannussaunassa. Tämmöisiä konkreettisia siihen tilaan liittyviä asioita, jotka liittyy myös tähän puhdistautumisen ja pyhyyteen on hämärä valaistus, tummat pinnat, pehmeys ja lämpö. Ja suomalaisille erityisesti tämmöiset kirkkaat ja värikkäät valot tai vaikkapa äänekäs musiikki ois aika kauhistus. Mutta kyllä muissa maissa kuten USAssa näitä lisätään saunoihin. Yks meidän aineiston erityinen juttu vielä oli, että tähän puhdistautumisen käytäntöön ei aina liity niitä muita ihmisiä, vaan se on enemmän semmonen yksityinen oman pohdiskelun ja rauhoittumisen käytäntö. Eli sekä tässä haastatteluaineistossa että tässä lehtiaineistossa tuli esille, että saunassa voidaan siis käydä joko yksin perheen kanssa tai kaveriporukalla, mutta nimenomaan tämä puhdistautumisen käytäntö oli yksityiseksi koettua, koska se vaatii hiljaisuutta.

Toimittaja Anssi Marttinen: Saunohan oli ennen vanhaan myös paikka, jossa peseytymisen lisäksi parannettiin sairauksia ja synnytettiin lapsia. Henna, liittyvätkö terveys ja sairaanhoito vielä saunomiseen?

Henna Syrjälä: Kyllä. Tässä ajassa puhutaan paljon niin sanotusti medikalisaatiosta eli lääketieteellistymisestä ja tällä tarkoitetaan semmosta yhteiskunnallista ilmiötä, jossa uusia ja ehkä aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketieteellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä ja termeillä. Kun me katotaan saunaa, niin tämä käsite tuntuu kytkeytyvän paitsi tämmöisenä tämän päivän arkisena käytäntönä, niin kyllähän se kumpuaa sieltä meidän syvästä historiastakin. Eli siinä missä ennen vanhaan saunassa parannettiin monenlaiset sairaudet vaikka kuppaamalla ja synnytettiin lapsetkin.

Minna-Maarit Jaskari: Jos ei viina terva ja sauna auta - niin se on kuolemaksi.

Henna Syrjälä: No niin Minna-Maarit kiitos tästä lainauksesta. Niin tänä päivänä se saa ihan uusia muotoja: hiljentymisestä, rentoutumisesta ja itsestä huolehtimisesta on tullut melkein niin kuin luksusta tähän nykypäivään. Ja on alettu arvostaa nimenomaan semmoisia hetkiä, jolloin ei tarvitse sanoa mitään eikä tehdä yhtään mitään. Ja niin kuin Hanna tuossa äsken kuvaili saunaa tilana. Niin se sauna tilana luo sille ihan ainutlaatuiset puitteet, ja voida ajatella, että se on ikään kuin konkreettisesti ja myös henkisesti ikään kuin sisäänrakennettu siihen saunaan. Ja näin markkinoinnin tutkijoina meitä kiinnostaa myös tämmöinen kaupallistaminen ja konseptointi. Ja tää hiljentyminen ja medikalisaation monet muodot on myös nimenomaan kaupallistettuja. Ja hyvä esimerkki tästä on saunajooga, jossa yhdistyy sekä saunaan että joogaan kiinteästi rakentuva ajatus siitä, että ollaan hiljaa ja kuunnellaan itseä. Samalla tavalla siinä aika kiinnostavasti yhdistyy eri puolilta maailmaa tulevat kulttuuriset käytännöt: suomalaisuudesta kumpuava sauna ja Intiasta lähtöisin oleva jooga. Toisaalta niin kuin etenkin nykypäivänä tähän rentoutumiseen ja itsestä huolehtimiseen voi liittyä ajatuksia tieteellisyydestä ja tehokkuudesta. Ja onhan nimenomaan saunan terveysvaikutukset juuri niitä, mitä on tieteellisesti todistettu, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien tai stressin hoidossa. Me jos mietitään, niin mitä me nähdään markkinoilla, niin meillä on koko ajan kasvava markkina vaikkapa älykelloille tai muille erilaisille laitteille, joissa me mitataan meidän omaa hyvinvointia. Ja yks hauska lainaus meidän aineistossa oli kun eräs haastateltava kuvasi saunaa tehokkaana rentoutumisena. Eli jopa rentoutumisen olisi syytä tapahtua sormia napsauttamalla.

Toimittaja Anssi Marttinen: Hannele, mitenkäs sen demokratia tai demokratisointi ja saunominen liittyvät toisiinsa?

Hanna Leipämaa-Leskinen: Voi ehkä näin ensi alkuun kuulostaa oudolta assosiaatiolta, mutta voidaan varmaan sanoa, että jos Suomi on yksi maailman demokraattisimmista valtioista tai maista tai yhteiskunnista, niin suomalainen sauna on varmasti yksi maailman demokraattisimmista paikoista - tai ainakin näin se meidän aineisto meille kertoo. Sanonta sanoo, että sauna luo siltoja. Ja sehän juuri tarkoittaakin sitä, että saunassa me kaikki ollaan samanarvoisia, vaikka leikkisästi sitten sanotaan myös, että saunassa valta on sillä, keillä on kauha. No meidän aineistosta paljastuu, että se tunne siitä samanarvoisuudesta tulee saunansa juurikin siitä, että me ollaan kaikki siellä alastomina, vaikka Minna-Maarit puhuu tuosta pyyhkeestä, mutta suomalaisessa kulttuurissa siellä ollaan alasti, siellä ei oo siis vaatteita eikä siellä ole titteleitä eikä muitakaan tunnusmerkkejä, jotka eriarvoistaa tai paljastaa siitä saunojasta mitään. Ei elikkä ei mitään, mitä tehdään työkseen tai mikä se varallisuus on, tai missä asutaan tai minkälainen valta ihmisellä on. Ja mä uskon, että kaikki voidaan yhtyä siihen näkemykseen, että sauna on se paikka, joka kutsuu meitä olemaan sellaisena kuin me ollaan. Ihan vaan omana itsenämme, ja näin vaikka kyse olisi esimerkiksi nyt vaikka Vaasan uimahallin saunasta. Ja meillä eräs vastaaja sanoikin, että kun vaatteet riisutaan, niin tittelit lähtee samalla ja tullaan samalle tasolle muiden saunojien kanssa. Ja toinen vastaaja sanoo vähän samalla tavalla, että kun menemme saunaan, me unohdamme kaikki tittelit ja olemme samanarvoisia. Ja sitten toinen asia, joka liittyy löydöksemme tästä demokratiasta, niin se liittyy näihin jaettuihin sääntöihin, mistä tästä aikaisemminkin oli jo vähän puhetta. Elikkä niin, että ne säännöt on tosissaan kaikille samoja tasavertaisesti. Esimerkiksi se, että saunassa ollaan hiljaa, mutta ehkä niin, että säännötkin on pikkaisen muuttuvia. Jos saunassa ennen on pitänyt istua hiirenhiljaa. Erään sanonnan mukaan saunassa täytyy olla kuin kirkossa, mutta sitten jo toinen sanonta sanoo, että heitän miehen löyly, kun kutinat lakkaa, niin se kuvastaa jo ehkä eräänlaista uhoa, joka siellä saunassa on ollut sallittua. Ja ehkä tänä päivänä myös sallitaan jo pienoinen puhekin, ja meidän aineistoista paljastuukin, että jos suomalainen muuten on hiljaa, niin se sauna on se paikka, jossa avaudutaan, kuten tuossa Hannakin muun muassa kertoi.

Hanna Leipämaa-Leskinen: Eli siellä saunassa ei jutella vaan niiden perheenjäsenten kanssa, vaan myös tuntemattomien kanssa. Ja se, mikä on ehkä kiinnostavaa, on se, että siellä jutellaan myös henkilökohtaisia ja aika syvällisiä asioita. Mutta kuten sanottua, saunaetiketin mukaan tietysti niin kuin kuiskimalla hiljaisesti. Tähän asiaan liittyen eräs meidän vastaajista pohdiskeli, että kadulla emme keskustele ihmisten kanssa, mutta sitten kun me ollaan saunassa ja me ollaan alasti, niin siellä me keskustellaan jopa syvällisiäkin asioita. Aika mielenkiintoinen kulttuurinen näkökulma. Ja siten ehkä kolmas asia, joka liittyy tähän demokratiaan, liittyy siihen, että ei edes käyttäytymistä eriarvoista. Elikkä nämä säännöt saunassa on hiljaisesti lapsuudesta opittuja ja kokemusten kautta jaettuja. Elikkä riippumatta siitä, kuka olet tai mitä sä teet tai mikä valta on saunan ulkopuolella, niin kaikki tietää, miten saunassa käyttäydytään. Ja Hannalla olikin tällainen kiva esimerkki aineistosta, mitä hän nosti esille, oli se, että eräs vanhempi kertoi, että ihanaa kun saunassa saa olla ilman niitä puhelimia ja saa jutella rauhassa. Ja se ehkä kertoo jollain tapaa tästä nykyajan hälyisyydestä. Elikkä kukaan ei sinne saunaan tule sen puhelimen kanssa. Jos Anssi äsken kertoi siitä kirjasta, niin sekään ei kuulu sinne suomalaiseen saunaan. Eli niin, että saunassa ne hyvät tavat ovat todellakin tärkeitä. Tästä voisi ehkä vielä neljännen asian nostaa tähän demokratiaan liittyen. Se liittyy tähän turvapaikkaan, eli että sauna on eräänlainen turvapaikka sille saunojalle. Ja näen, että ehkä vaikka se sauna on sosiaalinen paikka, niin siellä kaikki saa olla ihan omana itsenään eikä ketään arvostella. Saunassa on myös yksityisyyden suoja, siellä on hämärää ja yleensäkin siellä on suojaisa tunne. Ja sitähän se demokratia parhaimmillaan on, elikkä että se tuo turvaa ja turvallisuuden tunnetta.

Toimittaja Anssi Marttinen: Tässä tuli todella monipuolisesti esiin asioita saunan ja saunomisen merkityksistä. Olenkin utelias kuulemaan, mikä on tehdä seuraava askeleenne saunatutkimuksessa. Suomalaisia kiukaita myydään ympäri maailmaa mutta voisiko niitä saunaperinteitäkin kaupallistaa?

Minna-Maarit Jaskari: Joo meidän on tarkoitus jatkaa tutkimusta parillakin saralla. Ensin on tämmöinen teoreettisten kehittelyjen kautta näihin tilallisiin käytäntöihin, mutta tosiaan myös kaupallistamiseen kehittelyä esimerkiksi turismin kontekstissa. Nämä aineistot, joita tähän mennessä ollaan kerätty, niin ne on myös aika paljon kiinnittyneet julkisiin saunoihin, vaikka siellä on puhuttu myös sitä yksityisestä saunasta. Saattaa olla, että perehdytään vielä vähän enemmän myöskin sinne yksityisen saunan puolelle.

Toimittaja Anssi Marttinen: Tänään Oivalluksia-podcastin jaksossa puhuttiin saunasta ja etsittiin löylyn henkeä. Vieraina olivat Vaasan yliopiston kuluttajamarkkinoinnin tutkijat: yliopistotutkija, dosentti Hanna Leipämaa-Leskinen, yliopiston lehtori Minna-Maarit Jaskari, yliopistotutkija, dosentti Henna Syrjälä ja yliopistonlehtori Hannele Kauppinen-Räisänen. Minä olin toimittaja Anssi Marttinen

Toimittaja Anssi Marttinen: Oivalluksia. Vaasan yliopiston podcast.