IFRS-säätiön puheenjohtaja Erkki Liikanen: Tilinpäätös- ja kestävyysraportoinnin standardit vahvistavat sijoittajien luottamusta

Rehtori Minna Martikainen avasi tilaisuuden ja toivotti Erkki Liikasen ja yleisön tervetulleiksi. Levón-saliin oli saapunut runsaasti opiskelijoita kuulemaan Liikasta, joka on aiemmin toiminut muun muassa Suomen Pankin pääjohtajana, Euroopan komission jäsenenä ja Suomen valtiovarainministerinä.

Yhteinen raportointikieli rakentaa luottamusta

Image

Liikanen toimii nykyisin kansainvälisiä tilinpäätös- ja kestävyysraportointistandardeja kehittävän IFRS-säätiön puheenjohtajana. Hän kertoi luennolla, miten 2000-luvun alun suuret yritysskandaalit, kuten Enron, WorldCom ja Parmalat, osoittivat tarpeen vahvistaa yritysten taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Kansainväliset pääomamarkkinat tarvitsevat yhteisiä standardeja, joiden avulla sijoittajat voivat arvioida ja vertailla yrityksiä eri maissa.

– Kun säännöt, raportoitavat tiedot ja avoimuus ovat samat, sijoittajat voivat luottaa niihin ja tarjota rahoitusta edullisemmin, Liikanen sanoi.

IFRS-tilinpäätösstandardien käyttöä edellytetään nykyisin yli 140 maassa tai lainkäyttöalueella.

Ilmastoriskit ovat myös taloudellisia riskejä

Liikanen tarkasteli luennolla myös ilmastonmuutoksen ja rahoitusmarkkinoiden yhteyttä. Ilmastoriskit vaikuttavat yritysten tulevaisuudennäkymiin, minkä vuoksi sijoittajat tarvitsevat tietoa yritysten riskeistä, tavoitteista ja toimista.

Hän viittasi taloustieteilijä William Nordhausin ajatukseen siitä, että tehokkaan ilmastopolitiikan on nostettava päästöjen hintaa. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi päästökaupalla tai hiiliverolla.

Liikanen kertoi Suomen vuonna 1990 käyttöön ottamasta hiiliverosta hyvänä esimerkkinä siitä, miten tutkimustieto voi vaikuttaa päätöksentekoon. Hän toimi tuolloin valtiovarainministerinä ja ehdotti ministeriön kokouksessa hiiliveron käyttöönottoa. Ajatus herätti aluksi epäilyksiä, mutta ehdotusta ryhdyttiin silti valmistelemaan. Lopulta hallitus ja eduskunta hyväksyivät lain, ja Suomesta tuli ensimmäinen hiiliveron käyttöön ottanut maa.

Kestävyysraportoinnille rakennetaan kansainvälistä perustaa

IFRS-säätiössä toimii kaksi standardeja kehittävää elintä: tilinpäätösstandardeista vastaava IASB, ja kestävyysraportoinnin standardeista vastaava ISSB.

Liikasen mukaan ennen yhteisten kestävyysraportoinnin standardien kehittämistä maailmassa oli suuri määrä erilaisia raportointikehyksiä ja lyhenteitä. Yritykset noudattivat eri kehyksiä, mikä vaikeutti tietojen ymmärtämistä ja vertailua.

ISSB perustettiinkin vuonna 2021 luomaan sijoittajien tarpeisiin vastaava yhteinen kansainvälinen perusta kestävyysraportoinnille. 

Liikanen kannatti yhteistä kansainvälistä perustaa, jota eri alueet voivat täydentää omilla vaatimuksillaan. Näin yritysten ei tarvitsisi tehdä raportointia kokonaan uudelleen eri järjestelmiä varten.

Esimerkiksi Euroopan unionin lähestymistapa on ISSB lähestymistapaa laajempi. EU:ssa tarkastellaan sekä kestävyyskysymysten vaikutuksia yrityksen talouteen että yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. ISSB keskittyy kestävyysriskeihin ja -mahdollisuuksiin, joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan yrityksen kassavirtoihin, rahoituksen saatavuuteen tai pääomakustannuksiin.

Liikanen kertoi luennolla myös kehittyvien markkinoiden etenemisestä kestävyysstandardien käyttöönotossa. Hän mainitsi muun muassa Brasilian ja Meksikon sekä useita Aasian ja Afrikan maita. Esimerkiksi Afrikan maissa standardien käyttöönotolla tavoitellaan ulkomaisten sijoittajien luottamusta ja investointeja.

Aasiassa Liikanen kiinnitti huomiota erityisesti Kiinan rooliin ilmastotoimissa ja päästöjä vähentävien teknologioiden kehittämisessä. Hän muisteli Pekingin huonoa ilmanlaatua vuonna 1995 ja kuvasi maan sittemmin muuttunutta suuntaa. Hän muistutti, että Eurooppa ei voi ratkaista ilmastonmuutosta yksin, vaan mukaan tarvitaan Kiinan ja Intian kaltaiset suuret maat.

Image

Yhteiset standardit vaativat kansainvälistä yhteistyötä

Geopoliittiset muutokset ja maiden väliset jännitteet vaikeuttavat kansainvälistä yhteistyötä. Rahoituksen ja ilmastonmuutoksen kaltaisissa kysymyksissä yhteisiä ratkaisuja tarvitaan silti.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa suhtautuminen ilmastokysymyksiin on muuttunut. Liikanen arvioikin, ettei maa nykyisellä poliittisella linjallaan tule mukaan yhteisten kestävyysstandardien käyttöönottoon. Työtä on silti jatkettava ja muut maat pidettävä mukana. Samalla hän painotti kansainvälisten tilinpäätösstandardien säilyttämistä yhteisinä.

– Kun ongelma on maailmanlaajuinen, se ei pysähdy rajoille. Tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja, Liikanen totesi.

Raportointi, investoinnit ja kestävä kasvu tutkimuksen kohteena

Liikasen vierailun teemat liittyvät Vaasan yliopiston strategisiin painopisteisiin: kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan. Luotettava taloudellinen tieto ja kestävyystieto tukevat kestäviä investointeja, kasvua ja kilpailukykyä.

Vaasan yliopistossa tutkitaan Liikasen luennon teemoihin liittyen muun muassa yritysten raportointia, tilintarkastusta, kestävyysraportointia ja vastuullista sijoittamista sekä niiden merkitystä yritysten päätöksenteolle ja rahoitusmarkkinoille.

Lisäksi Finland Investment Instituten (FII) toiminta käynnistyi Vaasan yliopistossa toukokuussa 2026. Instituutti vahvistaa tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä Suomen investointiympäristöstä. Se kokoaa tutkijoita, yrityksiä ja päätöksentekijöitä etsimään ratkaisuja investointien edellytysten parantamiseen.

Ennen luentoa Liikanen osallistui pyöreän pöydän keskusteluun Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen tutkijoiden kanssa.

Jälleenkohtaaminen Vaasassa

Vierailuluentopäivänä Vaasan yliopiston taloustieteen nuorempana apulaisprofessorina aloittanut Teemu Pekkarinen sai Liikaselta henkilökohtaiset onnittelut nimityksestään. He olivat tutustuneet toisiinsa junassa kaksitoista vuotta sitten, kun Pekkarinen oli vielä opiskelija ja tullut juttelemaan kuultuaan aiemmin Liikasen luennon. Yhteydenpito oli sittemmin jatkunut. Liikanen vitsailikin opiskelijoille, että hänen kanssaan kannattaa aina tulla juttelemaan junassa – silloin on ehkä hyvä mahdollisuus päätyä professoriksi.

Luennon jälkeen opiskelijat ja tutkijat kysyivät Liikaselta aktiivisesti muun muassa raportoinnin läpinäkyvyydestä, muuttuvasta sääntelystä, tutkimuksen ja päätöksenteon yhteydestä sekä siitä, miten yritykset voivat vastata uusiin raportointivaatimuksiin.

Image

Uutta energiaa -luentosarja

Vaasan yliopiston Uutta energiaa -luennot tuovat kampukselle yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin vaikuttajia sekä yliopiston kunniatohtoreita ja alumneja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Luennot avaavat näkymiä päätöksenteon, talouden ja yhteiskunnan muutoksiin sekä tarjoavat mahdollisuuden tarkastella kestävää liiketoimintaa, energiaa ja yhteiskuntaa uusista näkökulmista.