Uusi malli tukee tekoälyn käyttöönottoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Jotkut pienet ja keskisuuret tilitoimistot ovat jääneet digitalisaatiossa jälkeen suurista toimijoista. Heli Kortesalmen Vaasan yliopistossa tarkastettava laskentatoimen väitöstutkimus osoittaa, että osaamisen puute on suurin syy siihen, miksi uusia ratkaisuja ei hyödynnetä läheskään kaikissa suomalaisissa tilitoimistoissa.

Kortesalmen mukaan Suomessa toimii kaikkiaan yli kuusituhatta tilitoimistoa.

Kortesalmen luoma älykkään taloushallinnon kypsyysmalli (IADMM, Intelligent Accounting Digital Maturity Model) tarjoaa tilitoimistoille mahdollisuuden arvioida omaa nykytilaansa sekä tunnistaa ja valita tulevia kehitysaskeleita.

– Malli on käytännönläheinen, ja se tukee tekoälyn käyttöönottoa myös pienissä organisaatioissa ja edistää kyseisten toimistojen kilpailukykyä ja tehokkuutta.

– Toistaiseksi useissa yrityksissä ollaan huolissaan uusien teknologioiden ja jo käytössä olevien työkalujen mahdollisesta yhteensopivuudesta. Jarruina toimivat myös huoli oman osaamisen rappeutumisesta sekä ajankäyttöön liittyvät seikat.

Suurin osa alan yrityksistä on pieniä.

– Uusien teknologioiden halutaan olevan helposti ja nopeasti omaksuttavissa. Ajatellaan, että niitä ei välttämättä ehditä omaksumaan ja opettelemaan. Yksi avaintuloksistani onkin se, että tekoälyä ja robotiikkaa sisältävä taloushallinto-ohjelma on kaikkein järkevin ratkaisu pienille tilitoimistoille, ja että tämä automatiikka otetaan käyttöön, Kortesalmi sanoo.

Taloushallintapalvelut voivat olla vientituote

Suomen tilitoimistokentällä toimii muutamia todella isoja yrityksiä. Tutkimushaastattelujen mukaan kirjanpitopalveluja tarjotaan todella monipuolisella skaalalla.

– Erityisesti isompien tilitoimistojen toiminta on niin tehokasta, ettei tietyn yrityksen kuukausittaisten asioiden tarkastamiseen kulu kirjanpitäjältä välttämättä kuin muutama minuutti.

Vaikka ala muuttuu ja uusien teknologioiden käyttö lisääntyy koko ajan, osa asiakkaista haluaa yhä hoitaa tilitoimistoasiansa manuaalisesti. Myös puhelinyhteyttä omaan kirjanpitäjään, ikään kuin sparrauskumppaniin, pidetään tärkeänä.

Kun automaatio hoitaa rutiinit, tähän on enemmän aikaa.

– Väitöskirjassa olevan kypsyysmallin mukaan kirjanpitäjän työ ei tule katoamaan, vaan tulevaisuudessa kirjanpitäjät siirtyvät suorittavasta tallennustyöstä entistä enemmän kohti asiantuntevaa neuvontaa.

Kortesalmi kertoo, että aikaisempien tutkimusten mukaan pienet yritykset varsin usein yliarvioivat oman digitaalisuusasteensa.

– Moni ensimmäisenä miettii, mitä investointi uuteen tulee maksamaan. Kannattaa kuitenkin miettiä myös omaa työaikaa, onhan silläkin kustannus.

Jo nyt selvitetään, voitaisiinko Kortesalmen kehittämää kypsyysmallia testata myös ulkomailla.

– Taloushallintapalvelut ovat Suomelle vientituote, Kortesalmi uskoo.

Väitöskirja

Heli Kortesalmi (2026) Developing the Intelligent Accounting Digital Maturity Model for SME Accounting Firms. Acta Wasaensia 593. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun PDF

Väitöstilaisuus

KTM Heli Kortesalmen väitöstutkimus ”Developing the Intelligent Accounting Digital Maturity Model for SME Accounting Firms” tarkastetaan perjantaina 2.10.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/64289449042?pwd=S3kY8UJbvKo8yWdcDFrwJ5dpaYt0r8.1
Password: 841721

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Iris Stuart (University of Adger ja University of Padua) ja kustoksena professori Teija Laitinen.