Jätteiden keräyksen tehostaminen voi hillitä maksujen nousua – selvitys tarjoaa ratkaisuja tehokkaampaan jätelogistiikkaan

Selvitys on toteutettu Kierrätysaste ylös, päästöt alas -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa sijaitsevalla Suupohjan alueella. Aihe ja tulokset ovat ajankohtaisia koko Suomessa.

– Väestörakenteen muutokset tulevat lähivuosina vaikuttamaan jätelogistiikan järjestämiseen monissa kunnissa. Jotta jätteidenkeruun kustannukset saataisiin pidettyä asukkaille mahdollisimman alhaisina, on mietittävä eri vaihtoehtoja, toteaa toimitusjohtaja Tarja Pienimäki Develop Train Oy:stä. 

Tämä kehitys vaikeuttaa myös kierrätystavoitteiden saavuttamista.

– Kustannustehokas keruu ja kansalliset kierrätysprosenttien nostotavoitteet ovat osittain ristiriitaisia tavoitteita. On tarve laajentaa keräystä volyymiltaan pienempiin jätejakeisiin, eli kierrätysastetta pitäisi saada nostettua.  Toisaalta taas pitkät sitoumukset esimerkiksi osakkuuksina polttolaitoksissa edellyttävät vakaata toimintaa vuosikymmenten ajan. Nämä piirteet ovat yhteisiä monille alueille nyt ja lähitulevaisuudessa. Logistiikan tehokkuudella on suuri mahdollistava merkitys kierrätysasteen tehostamisessa, Pienimäki toteaa.

Tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden päätöksenteossa, mutta myös kunnallisessa ja alueellisessa strategiatyössä.

Välivarastoinnilla ja kuljetusten yhdistämisellä tehokkuutta 

Selvityksen mukaan esimerkiksi välivarastointi ja kuljetusten yhdistäminen tehostavat jätehuoltoa. Kun kerättävien jakeiden määrä kasvaa ja niitä kertyy eri tahtia, keruujärjestyksellä ja välivarastoinnilla on merkittävä vaikutus tehokkuuteen. Biojätteiden käsittely vaatii taajan käyntivälin kotitalouksissa kehnon säilyvyyden vuoksi, kun taas puhtaat lasit, metallit, kartongit, paperit ja muovit voidaan välivarastoida ja paalata pienempään tilaan.

Selvityksessä tehty laskenta osoitti, että säilyvien erilliskerättävien jakeiden välivarastointi vähentää ajokilometrejä 17 %. 

– Tämä tarkoittaa käytännössä polttoaine- ja tonnikilometrikustannusten alenemista, kuljetusten hiilijalanjäljen pienenemistä, ajoneuvokustannusten optimointia ja kuljettajan työajan tehokkaampaa hyödyntämistä, toteaa väitökirjatutkija Clara Rajalehto Vaasan yliopistosta.

Selvityksen tulokset osoittavat myös, että jätelogistiikan sekä keräilyssä ja kuljetuksessa käytettävän kaluston suunnittelu vaativat monipuolisia mittareita. 

– Esimerkiksi kotitalouksista kerättävän metallin määrä kiloina mitattuna on niin pieni, että sen tiheä erilliskeräily harvaan asutuilla alueilla ja kuljettaminen pitkiä matkoja jätekeskukseen raskailla jätekeräysautoilla ei ole kustannustehokasta eikä hiilidioksidipäästöjen kannalta perusteltua. Näihin haasteisiin jakeiden keräilytiheyttä tulisi optimoida ja välivarastointia tulisi pohtia mahdollisena toimintamallina, Rajalehto toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös alustavasti nelilokeropakkaajan käyttömahdollisuuksia, jolloin neljä eri jätejaetta voitaisiin kerätä samalla ajokerralla. Se osoittautui kuitenkin kaksilokerokeräystä heikommaksi vaihtoehdoksi, sillä jätejakeiden kertymisrytmit poikkeavat toisistaan huomattavasti, mikä johtaa lokeroiden epätasaiseen täyttymiseen.