Väitös: Byrokraattinen kunnianhimo ajaa päätöksentekijät jopa nollapäätöksiin

Päätöksentekijät ovat valmiita tekemään täysin merkityksettömiä päätöksiä oman byrokraattisen kunnianhimonsa vuoksi, ilmenee Tapio Alhon tuotantotalouden väitöstutkimuksesta.
Tapio Alho väittelee Vaasan yliopistossa tuotantotalouden alalta 3. maaliskuuta.

– Tutkimieni organisaatioiden päätöksentekijät olivat valmiita tekemään hyödyttömiä päätöksiä, kunhan ne nopeuttivat omaa urakehitystä. Nollapäätöksiä oltiin valmiita tekemään myös silloin, kuin haluttiin jättää oma sormenjälkensä tai saada nimensä kuuluviin, kertoo Vaasan yliopistossa tiistaina 3. maaliskuuta väittelevä Alho.

Päätöksentekoa tutkitaan usein organisaation kannalta. Saatetaan myös ajatella, että moderni päätöksenteko on kollektiivista ja konsensusta hakevaa. Mutta tekeekö päätökset useimmiten kuitenkin yksilö? Aihe kiehtoi Alhoa.

­­­– Minua kiinnosti ihmisten jokapäiväinen ajattelu ja se, miten ihmiset tuottavat päätelmiä ympäristöstään.  Tutkimukseni kohdistuikin persoonalliseen ajatteluun, joka nojaa jokaisen uniikkiin maailmankuvaan eli kognitiiviseen karttaan. Halusin selvittää, mistä siinä on kysymys, miten päätelmät syntyvät ja miten persoonallinen ajattelu vaikuttaa yksilöiden päätöksentekoon, Alho kertoo.

Into väitöskirjan tekemiseen ja tutkimusaiheeseen syntyi, kun Alho oli opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 2004–2011. Reserviin siirryttyään hän muutti takaisin kotikaupunkiinsa Vaasaan ja ryhtyi tekemään väitöstutkimusta professori Josu Takalan ohjauksessa.

Alho keräsi työnsä laajan teoriaosuuden tueksi kaksi empiiristä aineistoa, haastatteluaineiston ja kyselyaineiston. Hän teki teemahaastatteluja Maanpuolustuskorkeakoulun päätöksentekijöille ja toteutti kyselyn kansainvälisen vientiyrityksen ja julkishallinnon yksikön päätöksentekijöille.

Persoonallista ajattelua hyödynnetään työyhteisössä menestymisessä

­– Persoonallinen ajattelu tukeutuu heuristiseen päättelyyn, toisin kuin universaali ajattelu, joka tukeutuu loogiseen päättelyyn. Heuristisessa päättelyssä ihminen tuottaa itselleen mielekkäitä, omaan maailmankuvaan sopivia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, kun taas universaalia ajattelua tutkimuksessa edustava koneajattelu käy läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, vaikka ne olisivat yksilön kannalta mielettömiä, Alho selittää.

Alhon mukaan persoonallinen ajattelu tapahtuu yksilöllisen rationaalisuuden rajoissa ja noudattaa ”yksilöllisen subjektiivisuuden välttämättömyyttä”. Tämä tarkoittaa Alhon mukaan sitä, että yksilöt pyrkivät kaikin keinoin persoonallisen ajattelunsa avulla menestymään vallitsevassa sosiokulttuurisessa ympäristössä, kuten työyhteisössä.

– Tuotetaan päätelmiä työympäristöstä ja hyödynnetään niitä, jotta voidaan ajaa omaa etua. Lobataan ja manipuloidaan, Alho luonnehtii.

Tutkimuksen mukaan työyhteisön sosiaaliset paineet myös vastavuoroisesti vaikuttavat päätöksentekoon. Päätöksentekijät saattavat esimerkiksi tehdä yleisesti hyväksyttyjä päätöksiä pitääkseen työyhteisön tyytyväisenä.

­– Hymistellään ja mukautetaan omaa päätöksentekoa, jotta ei rikota hyväksyttyjä normeja.

Ihmiset eivät useinkaan analysoi ja reflektoi omaa päätöksentekoaan eivätkä tiedosta metakognitiivisia prosesseja, jotka ohjaavat heidän ajatteluaan, päättelyään ja päätöksentekoaan. Alho toivookin tutkimuksellaan lisäävänsä ymmärrystä aiheesta.

­– On äärimmäisen tärkeää tulla tietoiseksi oman ajattelunsa ennakkoehdoista ja sitä kautta omista tavoitteistaan ja pyrkimyksistään organisaatiossa.

Väitöstilaisuus

Tapio Alhon tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Persoonallinen ajattelu päättelyssä ja päätöksenteossa” tarkastetaan tiistaina 3.3.2020 klo 12 Vaasan yliopiston tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditoriossa.

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Pekka Kess (Oulun yliopisto) sekä dosentti Henry Sivusuo (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja kustoksena professori Josu Takala.

Lisätiedot

Tapio Alho, puh. 045 677 0402, tapio.alho(at)gmail.com

Alho, Tapio (2020). Persoonallinen ajattelu päättelyssä ja päätöksenteossa. Acta Wasaensia 440. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-904-4

Väittelijän tiedot

Tapio Alho on syntynyt Vaasassa vuonna 1965. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Yhteiskoulun Lukiosta vuonna 1984. Hän suoritti upseerin virkatutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa vuonna 2003 ja esiupseerikurssin vuonna 2007. Hän on tehnyt jatko-opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa, Helsingin yliopistossa ja Vaasan yliopistossa.

Alho on tehnyt työuransa Vaasan Rannikkopatteristossa sekä Rannikkotykistökoulussa, Merisotakoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa, joissa hän toimi opettajana. Ennen reserviin siirtymistään Alho toimi meripuolustusupseerina Etelä-Suomen Sotilasläänin esikunnassa ja Kaartin Jääkärirykmentissä vuosina 2011–2017. Nykyään hän asuu Vaasassa ja toimii porttivahtina Wärtsilässä.