Image
Jouni Juntunen ja Ella Tolonen
26.01.2023

Ovatko energiayhteisöt ratkaisu oikeudenmukaiseen energiamurrokseen?

Kirjoittajat
Jouni Juntunen
Ella Tolonen
Energiayhteisöillä on merkittävä potentiaali edistää oikeudenmukaista energiamurrosta. Taloyhtiöistä tuttu toimintamalli tarjoaa valmiin alustan, jonka päälle ne voivat rakentaa toimintaansa, kirjoittavat apulaisprofessori Jouni K. Juntunen ja väitöstutkija Ella Tolonen.

Kirjoittajat:
Jouni K. Juntunen, innovaatiojohtamisen apulaisprofessori, Vaasan yliopisto
Ella Tolonen, tuotantotalouden väitöstutkija, Vaasan yliopisto

Suomalaiset luopuvat öljylämmityksestä ennennäkemättömällä vauhdilla. Kotitaloudet ovat asentaneet jo yli 1,3 miljoonaa lämpöpumppua. Tämä vastaa noin 20 prosenttia maamme kaikesta lämmöntuotannosta. Myös suurin osa aurinkoenergiainvestoinneista on ollut viime vuosiin saakka kotitalouksien varassa.

Olemme kuitenkin siirtymässä energiamurroksessa uuteen vaiheeseen. Aktiivinen sähkön ja lämmön pientuotanto on leviämässä yksityistalouksista myös energiayhteisöihin. Siirtymää edesauttaa Ukrainan sodan myötä kohonneet energian hinnat ja yllättävä energiakriisi.

”Energiayhteisöt ovat kuluttajien itse organisoimia ryhmittymiä, joiden jäsenet yhdessä osallistuvat energian tuotantoon tai kuluttamiseen liittyvään toimintaan.”

Energiayhteisöt ovat perinteisesti kuluttajien itse organisoimia ryhmittymiä, joiden jäsenet yhdessä osallistuvat energian tuotantoon tai kuluttamiseen liittyvään toimintaan. Energiayhteisöt eivät kuitenkaan ole homogeeninen joukko. Päin vastoin termillä voidaan viitata hyvinkin monenlaiseen kuluttajien energiaan liittyvään yhteistoimintaan.

Suomessa energiayhteisöt ovat muun muassa organisoineet energialaitteistojen yhteisostoja, tehneet paikallisia energiainvestointeja ja perustaneet tuulivoimayhtiön. Ne ovat myös ylläpitäneet internetin keskustelualustoja, joilla kuluttajat voivat auttaa toisiaan energiateknologiaan liittyvissä kysymyksissä.

Taloudellinen hyöty ja sen jakaminen mielessä

Yhteisöllisen toiminnan historiallinen tausta on paikallisuudessa, vapaaehtoisuudessa ja epäkaupallisuudessa. Nykypäivän energiayhteisöt ovat kuitenkin usein ei-paikallisia. Niiden toiminta myös perustuu yhä useammin energian saatavuuden turvaamisen lisäksi taloudellisen hyödyn tavoitteluun.

Kun tiedeyhteisö kiinnostui energiamurroksesta vuosituhannen vaihteessa, kiinnostuksen kohteena olivat ennen kaikkea ympäristökysymykset.

”Uudet digitaaliset ratkaisut vyöryvät markkinoille ja vaikuttavat merkittävästi energiajärjestelmien toimintaan ja mahdollisuuksiin.”

Viime vuosina energiamurroksen kestävyystarkastelu on muuttunut yhä laajemmaksi. Esimerkiksi energian hintaan ja toimitusvarmuuteen liittyvät sosiaaliset näkökulmat ovat korostuneet. Suomen Akatemian rahoittama DigiDecarbon -konsortio tutkii muun muassa erilaisten energiayhteisöjen vaikutuksia oikeudenmukaiseen energiasiirtymään.

Saman aikaan uudet digitaaliset ratkaisut vyöryvät markkinoille. Ne vaikuttavat merkittävästi energiajärjestelmien toimintaan ja mahdollisuuksiin nyt ja lähitulevaisuudessa.

Taloyhtiöt tarjoavat mainion alustan energiayhteisöille

Suomessa taloyhtiöt ovat nousemassa keskeisiksi energiayhteisötoimijoiksi. Ne sopivat erinomaisesti yhteisötoimintaan, sillä ne ovat jo valmiiksi paikallisten asukkaiden muodostamia organisaatioita. Niissä on myös totuttu hallinnoimaan yhteistä omaisuutta sekä organisoimaan ja yhteisrahoittamaan erilaisia projekteja.

Kuluttamisen näkökulmasta suomalaiset taloyhtiöt ovat jo pitkään olleet energiayhteisöjä, sillä taloyhtiöiden yleinen toimintaperiaate on ollut tarjota asuntoihin lämpöä yhtiövastikkeella.

Energiayhteisötoiminta on levinnyt taloyhtiöihin nopeasti ja laajasti niin lämmön- kuin sähköntuotannon puolella. Kerrostalovaltaisilla kaupunkialueilla on jo vaikea olla törmäämättä maalämpöporauksiin tai kattoja värittäviin aurinkopaneeliryppäisiin.

Hyvityslaskenta helpottaa itse tuotetun sähkön jakamista

Paikallisen energiayhteisön voi taloyhtössä perustaa joukko yksityishenkilöitä, jotka haluavat yhdessä tuottaa esimerkiksi aurinkosähköä omiin koteihinsa ja hyötyä ylijäämäsähköstä myymällä sitä verkkoon.

Vuonna 2021 voimaan tullut lakiuudistus mahdollistaa aurinkosähköjärjestelmien täysimittaisen hyödyntämisen taloyhtiöissä. Tämän niin kutsutun hyvistyslaskennan avulla taloyhtiön tuottamalla sähköllä voidaan kattaa myös huoneistojen sähkönkulutusta. Hyvityslaskenta mahdollistaa entistä suurempien aurinkosähköjärjestelmien mitoittamisen.

”Yhtään sähköjohtoa ei tarvitse lisätä eikä liityntää tehdä.”

Hyvityslaskennan käyttöönotto edellyttää, että taloyhtössä päätetään asuntokohtaseset prosentuaalinen osuus, jonka perusteella ylijäämäsähkön hyödyt jaetaan asuntojen eli energayhteisön jäsenten kesken. Kaikkien taloyhtiön osakkaiden ei tarvitse välttämättä osallistua perustettavaan yhteisöön. Myös kiinteistörajan ylittävä energiayhteisö on mahdollinen, eli energiayhteisön voi perustaa myös naapuritaloyhtiön kanssa.

Vuoden 2023 puolivälissä hyvityslaskennan mahdollisuus on kaikkien taloyhtiöiden käytettävissä, kun Fingrid Datahub Oy ottaa vastuun hyvistyslaskentapalvelun tarjoamisesta. Yhtään sähköjohtoa ei tarvitse lisätä tai liityntää tehdä. Kaikki tapahtuu helposti ja digitaalisesti.

Energiayhteisöihin liittyy monia oikeudenmukaisuuskysymyksiä

Energiayhteisöt on perinteisesti nähty positiivisena kehityksenä, joka demokratisoi energiajärjestelmää ja lisää kansalaisten valtaa energiaan liittyvässä päätöksenteossa. Näin yleensä onkin.

Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että kotitaloudet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa mahdollisuuksissaan liittyä ja hyötyä yhteisöistä. Mikäli etukäteen maksettavan pääoman tarve on korkea, investointi voi olla mahdoton vähävaraiselle kotitaloudelle tai taloyhtiölle.

Jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua ja perustaa energiayhteisöjä on tärkeää, että tarjolla on vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, investointitukia ja kohtuullisia lainoja.

Toteutus vie aikaa ja vaatii osaamista

Energiayhteisön toimintaan osallistuminen vaatii usein ajallista panostusta sekä esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutusseurannan osaamista. Tämä rajaa mahdollista osallistujajoukkoa.

Sama pätee myös energiayhteisöjen perustamisprosessiin. Se on yleensä monimutkainen, pitkäjänteinen ja vastuullinen prosessi, johon liittyy monia taloudellisia riskejä.

Tutkimusten mukaan energiayhteisöprojektit ovat vahvasti riippuvaisia niihin osallistuvien yksilöiden rahoitusmahdollisuuksista, ajankäyttömahdollisuuksista ja asiantuntijuudesta. Eriävät kyvyt ja mahdollisuudet niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin välillä on otettava huomioon energiayhteisöjen edistämisprojekteissa.

Taloyhtiöperusteisilla energiayhteisöillä on kuitenkin hyvät edellytykset organisoida toiminta taloyhtiön ympärille sen muiden projektien mukaisesti.

Yhteisöillä on potentiaalia edistää tasa-arvoa

Energiateknologiaan liittyvät päätökset ja toiminta on vahvasti sukupuolittunutta. Tutkimus on osoittanut, että kotitalouksissa energiaan liittyvät asiat mielletään usein automaattisesti miehille kuuluviksi. Myös energiaan liittyvät keskustelufoorumit ovat hyvin miesvaltaisia.

Energiajärjestelmän voimakas sukupuolittuneisuus jarruttaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi Jos kotitaloudessa ei ole miestä, energiateknologiayhtiöt eivät usein näe sitä relevanttina asiakkaana.

”Naisten osallistaminen energiapäätöksentekoon luo uutta tasa-arvoisempaa energiakulttuuria.”

Sukupuolittuneet energiakäytänteet ja uskomukset ovat kuitenkin uudenlaisen paineen alla, jos taloyhtiöiden hallitukset ottavat yhä keskeisempää roolia energiayhteisöjen perustamisessa, päätöksissä ja toiminnassa yleisemminkin. Koska naisten osuus taloyhtiöiden hallituksissa on 38 prosenttia, niiden muodostamat energiayhteisöt eivät ole samassa määrin miesten sanelemia projekteja.

Osallistamalla naiset energiaan liittyvään päätöksentekoon on mahdollista luoda uutta tasa-arvoisempaa energiakulttuuria, joka voisi näyttäytyä kansainvälisestikin uniikkina ilmiönä.

Energiayhteisöt yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa

Energiayhteisöissä yhdistyvät usein paikallinen toiminta ja ulkoisten toimijoiden tarjoamat ratkaisut. Yhteistyö voi liittyä esimerkiksi energiateknologiaan tai konsultointipalveluihin. Näin yhteisöä hyödyttävä toiminta yhdistyy kaupallisen ja ulkopuolisen yritysarvon kasvattamiseen.

Energiayhteisö voi kuitenkin olla myös puhtaasti yritysvetoinen. Silloin yhteisöön liittyneiden kotitalouksien rooli päätöksenteossa on suppeampi. Samalla taloudellinen vastuu on pienempi – puhumattakaan projektin läpivetovastuusta ja tarvittavasta asiantuntijuudesta. Riskien vähetessä myös kotitalouksien saama potentiaalinen hyöty jää kuitenkin pienemmäksi.

Kaupallisten toimijoiden mukaantulo energiayhteisökentälle avaa mahdollisuuden ratkaista monia oikeudenmukaisuuteen liittyviä ongelmakohtia, mutta siinä on myös vaikeutensa.

Projektien toteuttaminen puhtaasti yritysten kaupallisilla ehdoilla saattaa edistää merkittävästi hajautettua ja paikallista energiantuotantomallia. Toisaalta se voi syödä kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua energianjärjestelmän toimintaan sekä estää projektien hyötyjen oikeudenmukaista jakautumista.

Paikallisuuden ja kaupallisuuden hybridimalli

Energiayhteisöt hyödyntävät tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän hybridimallia, jossa yhdistyy paikallisuuden ja kaupallisuuden edut.

Taloyhtiöt ovat yleensä tottuneita hyödyntämään kolmansien osapuolien tarjoamia palveluja projektien läpiviemisessä. Hybridimallin hyödyntäminen on näin varsin luonnollista.

Kun kaupalliset toimijat kehittävät energiayhteisöille kohdennettuja liiketoimintamalleja, on tärkeää osallistaa kansalaiset, taloyhtiöt ja muut sidosryhmät aidosti kehitystyöhön ja päätöksentekoon. Näin energiamurroksen oikeudenmukaisuuskysymyksiä voidaan käsitellä ja ottaa huomioon hyvissä ajoin prosessissa.

Kotitalouksille oma investointi ja energiantuotantoon osallistuminen ei ole vain taloudellisesti kannattavaa. Se lisää todennäköisesti myös ymmärrystä energian luonteesta ja riittävyydestä. Tämä voi järkeistää kulutusta ja vaikuttaa positiivisesti koko energiajärjestelmän toimintaan.

**

–  Apulaisprofessori Jouni K. Juntusen ja väitöstutkija Ella Tolosen artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 26.1.2023 MustRead Akatemiassa

Mitä mieltä olit jutusta?