Tutkimukselta vaaditaan yhä enemmän vaikuttavuutta ja käytännön relevanssia – mitä tämä tarkoittaa tutkijalle?

Aihetta pohdittiin tällä viikolla Vaasan yliopiston järjestämässä tohtoriopiskelijoiden kesäkoulussa, jossa puhujina olivat muun muassa Durhamin yliopiston sosiologian professori Brian Castellani ja apulaisprofessori Jonathan Wistow, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry sekä Vaasan yliopiston apulaisprofessori Helka Kalliomäki ja dekaani Adam Smale.

Durhamin yliopiston sosiologian professori Brian Castellani muistutti tohtoriopiskelijoille, että aivan aluksi on selvitettävä, millaisiin kysymyksiin erilaiset sidosryhmät tarvitsevat vastauksia. Lisäksi on kartoitettava valtasuhteet, mahdolliset konfliktit sekä ristiriidat.

– Tulee ymmärtää, että eri sidosryhmät esittävät erilaisia kysymyksiä ja haluavat erilaisia vastauksia. Ota siis sidosryhmät mukaan kysymysten kehittämiseen. Ole kuitenkin kriittinen ja muista, että kaikki sidosryhmien kertoma ei ole kultaa, se voi olla myös roskaa. Tiedosta myös, että on eri asia, mitä ihmiset haluavat ja mitä he oikeasti tarvitsevat.

Castellanin omien kokemusten mukaan useimmat julkisen puolen asiantuntijat, käytännön toimijat ja rahoittajat ovat mieltyneitä yksinkertaisiin, yksilötason ja lyhyen aikavälin ratkaisuihin, jotka saavat esimerkiksi äänestäjät äänestämään heidät myös jatkokaudelle.

Image

Castellani ja Wistow ovat InSPIRE-konsortiossa pyrkineet aikaansaamaan muutosta. He ovat ryhtyneet kehittämään poliittista toimintaohjelmaa, jolla pyritään vähentämään ilmansaasteiden vaikutuksia aivoterveyteen ja dementiaan sairastumiseen. Tutkijat löysivät todisteita, että haavoittuvassa asemassa olevilla, esimerkiksi huonoissa ja ahtaissa oloissa asuvilla väestöryhmillä, oli merkittävä riski kognitiivisiin ja aivoterveyteen liittyviin ongelmiin jo varhaisemmassa vaiheessa elämää ja myöhemmin riski sairastua dementiaan.

Castellani kertoo, että tutkijat keskittyivät heti alusta alkaen vaikuttavuuteen ja relevanssiin.

– Otimme mukaan yli 20 akateemista ja 11 monialaista sidosryhmää, joiden kanssa järjestimme konsensusta rakentavia työpajoja.

Castellani ja Jonathan Wistow muistuttivat Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalosen moderoimassa keskustelussa myös kolmen "U":n periaatteesta. Ollakseen relevanttia ja vaikuttavaa, tutkimuksen on oltava hyödyllistä (useful), käyttökelpoista (usable) ja käytössä (used).

Kaupunki ja yliopisto mukana ekosysteemeissä

Image

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoi puolestaan kuulijoille kokemuksiaan ja näkemyksiään kaupungin yliopistoyhteistyöstä. Aiemmista yksittäisistä yhteistyökuvioista on siirrytty kohti strategisempaa yhteistyötä, jota tehdään esimerkiksi ekosysteemejä rakentaen ja hyödyntäen.

Ekosysteemit tuovat yritykset, yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat ja muut sidosryhmät yhteen vauhdittamaan innovaatioita, uutta liiketoimintaa ja ratkaisuja asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

 Miten tutkija löytää tasapainon?

Vaasan yliopiston hallintotieteiden tutkijoiden ja InnoLab-tutkimusalustan järjestämässä kaksipäiväisessä tapahtumassa ei esitelty pelkästään neuvoja ja työkaluja tutkimuksen relevanssin edistämiseksi, vaan keskusteltiin aiheesta myös kriittisesti. Puheissa otettiin esille myös uhkakuvat siitä, uhrataanko tiede relevanssin alttarilla.

Image

– Miten löydetään hyvä tasapaino laadukkaan tieteen ja tutkimuksen relevanssin välille? Entä mitä rahoittajat ja yliopisto voivat tehdä tasapainon edistämiseksi? herätteli Vaasan yliopiston innovaatiopolitiikan apulaisprofessori Helka Kalliomäki.

Johtamisen akateemisen yksikön dekaani Adam Smale esittelikin tohtoriopiskelijoille Vaasan yliopiston uutta uramallia. Uramallin akateemisiin polkuihin kuuluvat professorin pätevyyteen johtava tenure track -polku, projekti- ja tutkimustoimintaan painottuva polku sekä opetuspainotteinen urapolku.

Tasapainoa tutkimuksen erinomaisuuden ja relevanssin välille saadaan esimerkiksi työnjaolla ja siten, että eri poluilla olevat tutkijat työskentelevät yhdessä ilmiölähtöisesti.