Väitös: Asunnon luovutusvoiton verovapaus ja ensiasunnon varainsiirtoverovapaus ovat tarpeettoman laajoja

KTM Petra Lyly väittelee Vaasan yliopistossa 15. joulukuuta 2021. Kuva: Riikka Kalmi
Oman asunnon luovutusvoiton verovapautta ja ensiasunnon varainsiirtoverovapautta tulisi täsmentää, esittää Vaasan yliopistossa väittelevä Petra Lyly.

Petra Lyly muistuttaa, että omaa asuntoa koskevan luovutusvoiton verovapaus on muotoutunut laajaksi tueksi 1980-luvulta peräisin olevan lakikirjauksen vuoksi. Tuolloin sen määrittelystä poistettiin kohta, jonka mukaisesti verovapaus oli mahdollinen vain, mikäli asunto myytiin välittömästi oman asumisen päättymisen jälkeen.

– Nykyisin verovapaus on voimassa vielä pitkänkin ajan kuluttua oman asumiskäytön päätyttyä. Luovutusvoiton verovapautta ja ensiasunnon varainsiirtoverovapautta tulisikin täsmentää tarkkarajaisemmiksi, sanoo Lyly.

Lylyn mukaan ensiasunnon verovapaus on vaikeasti ennakoitava, mikä ei ole suotavaa itseverotuksena toteutettavalle verotuelle.

– Myös verotukien tilastoinnissa on epätarkkuutta. Asuntotulon verovapauden oikeudellinen perusta on epäselvä, mistä johtuen sen tilastoinnista tulisi luopua, mutta verovapaus tulisi kuitenkin säilyttää. Ei pitäisi tilastoida sellaisia eriä, joita ei ole mahdollista verotuksen avulla avulla kerätä.

Lyly on tutkinut vero-oikeuden väitöskirjassaan kodin verotukia, joita ovat erityisesti oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, asuntovelkojen korkovähennys, laskennallisen asuntotulon verovapaus sekä kotitalousvähennys. Ne aiheuttavat yhteensä yli kuuden miljardin euron verotulojen menetyksen vuosittain.

Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden edellytykset epäselviä

Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytyksenä on ikää, omaa asumiskäyttöä ja aikaisempaa asunto-omistusta koskevia vaatimuksia. Väitöstutkimuksen mukaan verovapauden edellytykset ovat nykymuotoisina epäselviä. Verovapauden voi saada jopa kymmenen vuoden kuluttua asunnon hankkimisen jälkeen, kunhan oman asumiskäytön viivästymiselle on itsestä riippumattomia syitä. Syitä voivat luonnollisesti olla kaavoituksen tai rakennusluvan viivästyminen, mutta myös omaa asumista edeltävää asunnon vuokrausta on pidetty verovapauden mahdollistavana syynä oman asumisen viivästymiselle.

Koska varainsiirtoveroa pidetään muuttamista vaikeuttavana ja lukkiutumisvaikutusta lisäävänä verona, olisi myös mahdollista yhtenäistää varainsiirtoverotuksen tasoa nykyistä alhaisemmalle tasolle ja samalla poistaa ensiasunnon verovapaus. Vaikka varainsiirtoveron kertakaikkinen poistaminen olisi suotavaa, se tuskin kuitenkaan olisi mahdollista, koska varainsiirtovero on fiskaalisesti merkittävä.

Asuntovelkojen koroista viisi prosenttia on vähennyskelpoista pääomatuloista vielä vuonna 2022, mutta sen jälkeen korkovähennys poistuu verotuksesta. Verotukea on asteittain pienennetty jo vuodesta 2012 lähtien. Korkovähennyksen poistaminen on perusteltua, koska asuntovelkojen korothan kohdistuvat asuntotuloon, joka on verovapaata. Korot on kuitenkin voitu vähentää pääomatulosta ja alijäämähyvityksen muodossa myös ansiotulosta. Lisäksi nykyisin vallitseva korkotaso on niin matala, että korkovähennyksen poistamiselle on vaikeaa löytää todellisia esteitä. Ensiasunnon ostaja on aiemmin saanut hyväkseen myös ansiotulosta tehtävän korotetun alijäämähyvityksen, joka luonnollisesti myös poistuu korkovähennyksen poistuessa.

Ensiasunnon ostajaa tuetaan edelleen ASP-lainan muodossa, mutta jäisikö ensiasunnon ostaja kokonaan vaille verotuksellista tukea vuodesta 2023 alkaen, kun korkovähennys ja mahdollisesti varainsiirtoverovapauskin poistuisivat? Lyly ehdottaa aiemmin sovellettua tukea ratkaisuksi.

– Asuntovähennystä sovellettiin 1990-luvulla vaihtoehtoisena korkovähennyksen kanssa. Asuntovähennys oli tuolloin neutraali verosta tehtävä tasasuuruinen vähennys, joka pieneni vuosittain. Sen sai kymmenen vuoden ajan asunnon hankkimisen jälkeen riippumatta ensiasunnon rahoitusmuodosta. Sen edellytykset olivat samat kuin ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset nykyään. Olisikohan tämän tyyppinen verotuki nykyään mahdollinen asunnonostajan tukimuotona?

Kotitalousvähennyksen määräaikaisen uudistuksen vaikutuksia tulisi seurata jo kokeilujaksolla

Vuoden 2022 alussa voimaan tuleva korotettu kotitalousvähennys mahdollistaa korotetun verotuen öljylämmityksestä luopumiselle. Samassa yhteydessä toteutetaan myös kotitalous- ja hoivatyön korotetun vähennyksen kaksivuotinen kokeilu.

Lyly muistuttaa, että tiedot kotitalousvähennyksen vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Eräiden tutkimusten mukaan vähennyksellä on havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia kotitalouspalvelualan työllisyyteen, mutta toisten tutkimusten mukaan sillä ei olisi vaikutuksia kotitalouspalveluiden kysyntään ja työllisyyteen, eikä myöskään harmaaseen talouteen. Tutkimusten aineistot ja menetelmät kuitenkin eroavat toisistaan, eikä ole selvää, kuvaavatko mainitut tutkimukset riittävän tarkasti nykyistä pandemian jälkeistä aikaa.

Korotetun kotitalousvähennyksen yhtenä tavoitteena onkin tutkia vähennyksen työllisyysvaikutuksia kotitalous- ja hoivapalveluiden aloilla.

– Vähennyksen työllisyysvaikutuksia arvioivat tutkimukset tulisi käynnistää mahdollisimman pikaisesti jo kokeilun aikana tai välittömästi sen päättyessä, ehdottaa Lyly.

Kotitalousvähennyksen yhteydessä on mainittu myös pienituloisille suunnattu kotitaloustuki, jonka tarkoituksena olisi vahvistaa pienituloisten mahdollisuuksia hyödyntää myös yksityisiä kotitalous- ja hoivatyöpalveluita. Tuki olisi mahdollista toteuttaa kotitalousvähennykseen sidoksissa olevana negatiivisena tuloverona tai kokonaan verotuksesta erillisenä esimerkiksi Kelan hallinnoimana tukimuotona.

Image
Petra Lyly
Petra Lyly, kuva: Riikka Kalmi

Väitöstilaisuus

KTM Petra Lylyn talousoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus” tarkastetaan keskiviikkona 15.12.2021 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/63817078294?pwd=akVLcXcrOFRxcG90YnZEcU5LYWNVdz09

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori (emeritus) Esko Linnakangas (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Lindgren.

Kaikissa yliopiston sisätiloissa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa, kuten väitöstilaisuuksissa, edellytetään koronapassia yli 16-vuotiailta ulkopuolisilta osallistujilta. Ohjeistus ei koske yliopiston omaa henkilökuntaa. Lue tarkemmat koronarajoitukset yliopiston sivulta.

Väitöskirja

Lyly, Petra (2021) Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus. Acta Wasaensia 476. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-997-6

Lisätiedot

Petra Lyly, puh. 0400 875 471, sähköposti: petralyly@icloud.com

Petra Lyly on syntynyt Ylivieskassa ja valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta vuonna 1989. Hän on valmistunut proviisoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 1994 ja kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2014. Lyly on aiemmalla urallaan työskennellyt apteekkiproviisorina vuosina 1994–2015. Vuodesta 2014 lähtien hän on toiminut tutkimusavustajana, apurahatutkijana ja väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa. Lyly asuu nykyisin Kalajoella

Mitä mieltä olit jutusta?