Strategiaa, osallisuutta ja vaikuttavuutta – hyvinvointialueiden fiksut valinnat esillä Vaasan yliopiston seminaarissa

Vaasan yliopiston Levón-auditorioon kokoontui tiistaina laaja joukko päättäjiä, tuoreita aluevaltuutettuja, tutkijoita ja aiheesta kiinnostuneita kansalaisia keskustelemaan siitä, miten strateginen ajattelu, osallisuus ja vaikuttava johtaminen voivat tukea hyvinvointialueiden kehittämistä ja uudistumista.

Seminaarin avauspuheessa vararehtori Tanja Risikko korosti Vaasan yliopiston roolia hyvinvointialueiden kehittämisen tutkimus- ja koulutuskumppanina. Yliopistolla on käynnissä pitkäaikainen tutkimusyhteistyö Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.

– Hyvinvointialueiden johtaminen ja toiminta edellyttävät jatkuvaa tiedolla johtamista sekä kehittämistä, joka perustuu eri tieteenalojen tutkimukseen. Me haluamme yliopistona olla teille varteenotettava kumppani tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämistyössä, Risikko sanoi.

Image

Strategia ei koskaan etene täysin suunnitellusti

Tilaisuuden puhujina kuultiin useita tutkijoita ja asiantuntijoita eri näkökulmista. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalonen käsitteli strategista ajattelua systeemisessä muutoksessa ja muistutti, että suuret uudistukset eivät koskaan etene täysin suunnitellusti..

– Reformit eivät lähtökohtaisesti koskaan tuota juuri sitä, mitä niillä tavoitellaan. Kyse ei välttämättä ole epäonnistumisesta, vaan muuttuvasta todellisuudesta, Jalonen sanoi.

Image

Hän totesi strategisen ajattelun olevan tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa, jota tehdään usein puutteellisen tiedon ja epävarmuuden keskellä.

– Norjalaisessa kunnassa jouduttiin pohtimaan, riittääkö sähköä ammuksia valmistavalle tehtaalle. Pian huomattiin, että sähköä tarvitsevat muutkin, kuten vaikkapa TikTok-vidoita tekevät ja katsovat ihmiset. Huomattiin, että ammustuotanto kilpaileekin kissavideoiden kanssa. 

Jalosen mukaan saman tyyppisen tilanteen edessä ollaan myös hyvinvointialueilla: erilaisia asioita vain pulpahtaa esiin, ja samalla pitäisi kyetä tekemään fiksuja, tulevaisuuteen suuntautuvia strategisia valintoja.

Image

Vaikuttavuus on moniulotteista ja ristiriitaista

Apulaisprofessori Anna Kork puhui vaikuttavuuden johtamisesta. Hänen mukaansa vaikuttavuus ei ole yksiselitteinen tavoite, vaan moniulotteinen ja osin ristiriitainen ilmiö.

– Yhtäältä tarvitaan yhteinen kieli suunnan sanoittamiseen – toisaalta jokaisen on ymmärrettävä, mitä vaikuttavuus tarkoittaa omassa työssä ja miten sitä voi edistää, Kork muistutti.

Tutkijatohtori Kaisa Kurkela korosti puheessaan osallisuuden ja paikallishallinnon merkitystä demokratian elinvoimaisuudelle. 

– Paikallishallinnon – oli kyse sitten kunnista tai hyvinvointialueista – rooli on mielestäni ratkaisevan tärkeä demokratian kriisin ratkaisemisessa.

Hän painotti, että osallistumisen tapoja on monia ja ne ovat tärkeitä myös vaalien välillä.

– Puhun tässä erityisesti niin sanotusta osallistamisesta – eli siitä, miten kansalaisia voidaan osallistaa muulloinkin kuin joka neljäs vuosi vaalien yhteydessä.

Image

Miltä sosiaali- ja terveyspalvelut näyttävät ensi vuosikymmenellä?

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston ohjausyksikön johtaja Andreas Blanco Sequeiros toi puheessaan esille muutamia esimerkkejä siitä, miltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä voisi näyttää 2030-luvulla ja korosti väestörakenteen muutoksen tuomia haasteita. Yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus maassamme on kasvussa, ja ikärakenteen muutos tulee näkymään niin palvelujen kysynnässä kuin niiden tuotannossa.

– Meidän täytyy jo nyt tiedostaa, että väestömme tulee olemaan tulevaisuudessa ikärakenteeltaan hyvin erilainen kuin nykyisin. Vaikka rahaa olisikin, meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi ihmisiä turvaamaan kaikkia palveluja, Blanco Sequeiros painotti.

Image

Hän nosti esiin myös tarpeen kansalliselle näkökulmalle palvelujärjestelmän ohjauksessa. Hänen mukaansa tavoitteena ei kuitenkaan ole ottaa järjestämisvastuuta valtiolle, vaan tukea hyvinvointialueita tehtävässään. Jokaisen 22 hyvinvointialueen ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan valtion tehtävänä on levittää toimivia ratkaisuja koko maahan.

– Meillä on paljon kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mitkä on kannustavia ja toisaalta mitkä ovat varoittavia kehityssuuntia.

Strategia ei saa jäädä vain paperille

Image

Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einola puhui strategiasta ja korosti yhteisen ymmärryksen merkitystä. 

– Strategia ei ole sellaista, mitä organisaatiolla vain on pöytälaatikossa, vaan strategia on sitä, mitä ihmiset tekevät, hän muistutti.

Image

Seminaarin päätteeksi käytiin yleisökeskustelu, jota johti Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen. Tohtoriksi Vaasan yliopistosta väitellyt Kinnunen kokosi seminaaripäivän antia yhteen ja korosti, että teoriat voivat auttaa myös käytännön haasteiden ratkaisemisessa.

– Jo pelkästään yksi kuva, joka havainnollistaa jotain asiaa, voi olla todella hyödyllinen. Sen avulla voi selittää asioita myös niille, jotka työskentelevät operatiivisessa johdossa. On hienoa, että olemme tänään saaneet paljon teoriaa, jota voimme hyödyntää omassa työssämme.

Seminaari simultaanitulkattiin ruotsiksi, ja keskusteluun osallistuivat myös Pohjanmaan hyvinvointialueen vastavalitut aluevaltuutetut monipuolisin kysymyksin ja kommentein.

Tapahtuma oli osa Visioista vaikuttavuuteen -päättäjäseminaarisarjaa, joka jatkuu Vaasan yliopistossa jälleen ensi syksynä. Monitieteinen sarja tarjoaa eväitä ja konkreettisia työkaluja paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Seminaarien aiheet pureutuvat ajankohtaisiin ilmiöihin ja tarpeisiin.