Onnistunut EnergyWeek tuli päätökseen – keskustelussa vihreä siirtymä sekä kestävä kehitys ja liiketalous

Vihreä siirtymä, energiamurros ja kestävä liiketalous avainsanat Suomen talouskasvuun 

Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen oli maanantaina mukana Energia- ja ilmastoseminaarin paneelikeskustelussa. Keskustelun aiheena oli Vihreä siirtymä vaarassa – tahtoa löytyy, missä viipyvät teot? 

Martikainen painotti, että Suomen elinvoimaisuus on säilytettävä. Ilman vientiä maa ei voi pärjätä globaalissa kilpailussa. Vihreä siirtymä, sen mahdollistama energiamurros ja kestävä liiketalous ovat avainsanat Suomen kipeästi tarvitsemaan talouskasvuun. 
 
– Osaamista löytyy Suomesta, mutta yksityisen ja julkisen sektorin välille täytyy löytyä yhteinen näkemys. Elinkeinoelämän tarpeet tulisi huomioida paremmin valtion TKI-investointeja tehdessä. Investointeja tulisi lisätä erityisesti elinkeinoelämän kestävän kasvun, vihreän siirtymän sekä osaamisen huoltovarmuuden kannalta tärkeille aloille, Martikainen sanoi. 
 
Martikainen muistutti, että yliopistojen on koulutettava kansainvälisiä osaajia ja jo koulutuksen aikana integroitava heidät yhteiskuntaan ja yrityselämään. Se on keino turvata Suomen osaaminen jatkossakin. Lopuksi hän korosti yliopistojen tutkimusyhteistyön merkitystä yritysten kanssa, kun panelistit kertoivat omalta osaltaan avaintekijät siihen, miten Suomi pärjää. 
 
– Tulen tekemään kaikkeni, että Vaasan yliopisto on vastuullinen T&K-osaamisen kehittäjä ja kouluttaja, joka yhdessä Vaasan alueen energiaklusterin toimijoiden kanssa näyttää suuntaa, miten maamme nousee vihreän siirtymän avulla. 

Image

Paneelikeskustelua moderoi Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki. Paneelissa elinkeinoelämää edustivat Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry, CO-Engineeringin toimitusjohtaja Sami Kivioja, Minna Martikainen ja ABB Suomen toimitusjohtaja Pekka Tiitinen. Poliitikkoina paneeliin osallistuivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä kansanedustajat Kim Berg (sd.), Atte Harjanne (vihr.) ja Janne Jukkola (kok.).  

Energiasyöpöt datakeskukset nollapäästöisiksi 

Tiistain Zero Emission Data Centre -seminaarissa apulaisprofessori Petri Välisuo kertoi uudesta Vaasan yliopiston, Åbo Akademin, Vaasan ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulu Novian yhteisestä WSTAR-hankkeesta, jossa perustetaan tutkimusinfrastruktuuri vähäpäästöisten datakeskusten ratkaisuja varten yliopiston kampukselle Technobothniaan. 

Image

Välisuo painotti esityksessään, että WSTAR-hanke tuo datakeskustutkimuksen osaksi Vaasan energiaklusteria. 

– Vaasa on juuri oikea paikka tutkia datakeskusten energiakulutusta, sanoi Välisuo. 

Välisuon mukaan tällä hetkellä ollaan tekemässä suunnitelmia siitä, mitä kaikkea Technobothniaan tuleva datakeskuslaboratorio tulee sisältämään. 

–  Datakeskuksen ensimmäinen osa rakennetaan syksyn 2024 aikana. Tarkoituksena on luoda sellainen tutkimusympäristö, jossa voimme muun muassa tutkia nestejäähdytystä ja muita erilaisia jäähdytystekniikoita sekä lämmönhyötykäyttötekniikoita. 

Kyberturvallisuus tärkeässä roolissa tulevaisuuden energiajärjestelmissä 

Energiamurroksen tuoma hajautetumpi ja älykkäämpi energiajärjestelmä tarkoittaa haasteita kyberturvallisuuden suhteen. Ei riitä, että asiaa tarkastellaan vain yksittäisestä näkökulmasta. 

REDISET-hankkeen ja VEBIC-tutkimusalustan järjestämässä Energy transition & Cyber Security -paneelikeskustelussa olikin mukana monipuolinen joukko panelisteja, jotka edustivat niin tietotekniikkaa eli IT:tä, tuotantoa eli OT:tä, lainsäädäntöä ja sosiokulttuurista näkökulmaa. 

Image

– Kyberturvallisuutta energiamurroksessa tulisi ymmärtää ja tarkastella systeemitasolla, sanoo Vaasan yliopiston tutkija Petra Berg, joka veti paneelikeskustelua yhdessä Bahaa Eltahawyn ja Linda Turtolan kanssa. 

Menetelmäksi oli valittu story telling, jossa panelistit Sonja Berjlin, Olli Rajala, Hertta Hytinantti, Reino Virrankoski ja Ross Bailey jatkoivat tarinaa kertomusten ja kysymysten jälkeen. Hyvää keskustelua herätti esimerkiksi ensimmäinen kysymys siitä, mikä taho vastaa kyberturvallisuudesta tuotannollisessa järjestelmässä. Me kaikki henkilöt omalta osaltamme organisaation sisällä ja eri toimijat verkostossa, oli yleinen vastaus. Vaasan yliopistosta väitellyt tutkija Reino Virrankoski Aalto-yliopistosta muistutti kuitenkin, että vastuun täytyy olla määritelty tehtävittäin, muuten käy helposti niin, että yhteisvastuussa kukaan ei kanna vastuuta. 

Katso tallenne keskustelusta. 

Avaruusteknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia monille eri aloille 

Tiistain Powered by Space -seminaarissa keskusteltiin siitä, miten avaruusteknologioilla ja -ratkaisuilla voi olla tärkeä rooli kestävän energian ja ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemisessa. 

Seminaarin avauspuheenvuoron piti Vaasan yliopiston professori ja Digital Economy -tutkimusalustan ja Kvarken Space Centerin johtaja Heidi Kuusniemi. Kvarken Space Center kehittää ja edistää satelliittiteknologioiden, -datan ja -sovellusten hyödyntämistä ja korostaa niiden keskeistä roolia nykypäivän digitaalisessa maailmassa.  

– Keskuksella on keskeinen rooli Pohjoismaiden kanssa tehtävässä avaruusyhteistyössä. Se toimii myös alueen avaruusteknologioiden innovaatiokeskuksena, Kuusniemi korosti.

Avaruusteknologioiden hyödyntäminen tulevaisuudessa energia-, tietotekniikka-, metsä- ja rakennusalalla sekä merenkulussa on suuri mahdollisuus. 

Tiedenäyttelyssä palkittiin tiedeviestinnästä ja innovaatioista 

Vaasan yliopiston kolme tutkimusalustaa VEBIC, Digital Economy ja InnoLab järjestivät keskiviikkona tiedenäyttelyn eli Research Exhibition on Energyn. Tiedenäyttely kokosi ennätysyleisön verrattuna aiempiin vuosiin - ilmoittautuneita oli yli 300. Tiedenäyttelyssä yliopiston tutkijat esittelivät tiedejulisteitaan ja keskustelivat yleisön kanssa tutkimuksistaan ja hankkeistaan. 

Tapahtumassa jaettiin myös yliopiston Vuoden tiedeviestijä -palkinto sekä uusi Vaasan yliopiston Innovaatiopalkinto. Vuoden tiedeviestijäksi valittiin professori Heidi Kuusniemi, ja kunniamaininnat erinomaisesta tiedeviestinnästä saivat professorit Miadreza Shafie-khah ja Sami Vähämaa. Yliopiston innovaatiopalkinnon saivat professori Mohammed Elmusrati ja väitöskirjaa tekevä Mahmoud Elsanhoury.  

Image

Lue lisää palkinnoista.

Yhdessä kohti vihreämpää merenkulkua 

Torstaina kaasuaiheinen Gas Seminar 2-seminaari keräsi kuulijat seminaariin ja paneelikeskusteluun. Vaasan yliopiston energiatekniikan tutkija Carolin Nuortila piti yhteispuheenvuoron Wärtsilä Finlandin Kaj Portinin kanssa aiheenaan Towards greener marine transport – R&D cooperation between business and academia. Nuortila oli mukana myös seminaarin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat hänen lisäkseen Kaj Portin, Cynthia Söderbacka (Novia), Aparajit Pandey (RMI) sekä Juha Sarlund (Yara). 

Image

Ratkaiseeko raha? Uusiutuvat energialähteet keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä 

Kestävästä kehityksestä on tullut keskeinen kysymys energia-alalla. Vaasan yliopiston Energy for Sustainable Future -seminaarissa käsiteltiin kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää eri näkökulmista. Professori Timo Rothovius, apulaisprofessori Heidi Hirsto ja tutkijatohtori Petra Berg Vaasan yliopistosta sekä Sitowisen Sustainable Service Director Suvi Monni tarjosivat näkemyksiä kestävyyteen ja vihreään siirtymään rahoituksen ja liiketoiminnan sekä markkinoinnin ja viestinnän näkökulmista.

Image

Uusiutuvat energialähteet ovat keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Rothovius kertoi, että fossiilisten polttoaineiden osuus maailman energiantuotannosta on tällä hetkellä 79 prosenttia. Hiilen osuus on laskussa, mutta koska sähkön kysyntä kasvaa koko ajan, käytämme enemmän hiiltä ja sen käyttö myös lisääntyy, samoin öljyn käyttö. Uutta tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan paljon, mutta silti fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy eikä vähene.  

– Uusiutuviin energialähteisiin investoidaan paljon, mutta lähes yhtä paljon investoidaan fossiilisiin polttoaineisiin. Jos sijoittajana tuijotat vain rahoja, sijoittaminen fossiilisiin polttoaineisiin saattaa kannattaa, mutta meidän pitäisi katsoa isompaa kuvaa. Länsimaat eivät ole enää niin suuri ongelma, mutta OECD:n ulkopuoliset maat investoivat edelleen voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin. Tärkeintä olisi saada myös nämä kehittyvät maat tähän mukaan, mikä ei ole yhtä helppoa. Myös fossiilisten polttoaineiden tuet vuoteen 2030 asti ovat nousemassa. Tarvitsemme poliittisia muutoksia, pohti Rothovius. 

Monni muistutti, että kun puhumme kestävästä kehityksestä, puhumme aikamme isoimmista haasteista ja siitä, miten vastaamme niihin, kuten ilmastonmuutos, lineaarinen talous, biologisen monimuotoisuuden väheneminen, eriarvoisuus ja energiakriisi. 

– Ne kaikki liittyvät toisiinsa, ja kestävässä tulevaisuudessa niihin on tartuttu tehokkaasti. Uusiutuvat energialähteet ovat keskeinen ratkaisu, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy 1,5–2 asteen paikkeilla. 

Hirsto muistutti viestinnän tärkeydestä, sillä yrityksen on viestittävä sekä organisaationsa sisällä että muille, että se on ja haluaa olla vastuullinen. Viestinnän keskeisiä arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys, vastuullisuus ja luottamus. 

– "Vastuullisuustekojen" raportoinnista tulisi siirtyä kohti vastuullista organisaatio- ja brändi-identiteettiä ja vastuullisuuden jatkuvaa yhteiskehittämistä ja muokkaamista viestinnän avulla. 

Berg toi esiin, että länsimaisten yhteiskuntien hallitseva sosiaalinen paradigma perustuu siihen, että materiaalinen ja ikuinen talouskasvu nähdään välttämättömyytenä hyvinvointiyhteiskunnalle.  

– Miten voimme oppia luopumaan siitä? Jos halutaan pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten käytökseen, pelottelu keinona ei toimi. 

Katso tallenne seminaarista.

Yliopistojen ja alueen yritysten edustajat opiskelijoiden roastattavana 

Energy Academyn roastaustilaisuudessa Back to the Future yliopistojen ja alueen yritysten edustajat pääsivät vastaamaan opiskelijoiden kinkkisiin kysymyksiin. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön dekaani Raine Hermans oli yksi roastattavista henkilöistä. 

Image

Yksi hänelle esitetty kysymys liittyi siihen, miksi suomalaiset opiskelijat loistavat poissaolollaan etäluennoilla, kun taas kansainväliset opiskelijat osallistuvat. Hermans totesi tämän olevan aivan totta, että etäaikana kamera on helppo laittaa pois päältä ja osallistua luennoille vain näennäisesti. 

– Onneksi etäluennoilla opiskelijoiden nimet ovat näkyvissä, joten heille voi esittää kysymyksiä nimeltä. Joillakin opettajilla on myös tarkat kriteerit siihen, mikä lasketaan läsnäoloksi luennoilla ja useasti kameran auki pitämistä vaaditaan. 

Hermans myös korosti, että olisi tärkeää, että opettajat ja opiskelijat tuntisivat toisensa, jolloin luennoille osallistuttaisiin innokkaammin.  

– Meidän täytyy varmistaa se, että opiskelijat ja opettajat tapaavat myös kampuksella ja oppivat tuntemaan toisensa. 

Image