Image
Petri Helo, kuvaaja Sami Pulkkinen
13.10.2022

Tuotteiden toimitusketjujen salaisuudet julki

Tuotteiden alkuperän tunnistaminen raaka-aineisiin asti on haasteellinen tehtävä. Korona-aika osoitti, että teollisuudessa ei ollutkaan hyvää ymmärrystä, mistä ostokomponenttien raaka-aineet oikeasti tulevat ja mitä riskejä siihen sisältyy, kirjoittaa professori Petri Helo.

Kirjoittaja:
Petri Helo, tuotantotalouden, erityisesti logististen järjestelmien professori, Vaasan yliopisto

Tuotteiden toimitusketjut ovat pääsäätöisesti globaaleja. Miltei kaikissa tuotteissa on jotain toisista maista tuotuja raaka-aineita tai komponentteja. Usein myös alkutuotanto ja valmistusprosessi edellyttävät tuontitarvikkeiden käyttöä.

Samaan aikaan tuotteiden alkuperästä sekä toimitusketjun vaikutuksista ympäristöön, ilmastonmuutokseen tai vaikkapa poliittisiin tilanteisiin on tullut uusi ulottuvuus myyntihinnan, toimitusajan ja toimitusvarmuuden rinnalle.

Kuluttajat haluavat läpinäkyvyyttä tuotteiden toimitusketjuihin. He ovat entistä kiinnostuneempia myös hankintapäätöstensä vaikutuksista laajasti.

Valmistajien on puolestaan kyettävä tunnistamaan ja raportoimaan alkuperään ja valmistukseen liittyviä asioita luotettavasti.

McKinseyn haastattelututkimuksen mukaan teollisuuden ostajat tuntevat omat toimittajansa, mutta toimittajan alihankkijoista he tunnistavat vain 21 prosenttia ja näiden alihankkijoista/raaka-ainetoimittajista enää kaksi prosenttia.

Ympäristövaikutukset tuntuvat lähellä ja kaukana

Kaikella ihmisen toiminnalla on ympäristövaikutuksia. Massiivisimpia esimerkkejä ovat ilmastonmuutosta edistävät kasvihuonekaasut, otsonikato, ympäristön happamoituminen, rehevöityminen ja myrkyttyminen, vesien saastuminen ja maankäyttöön liittyät ongelmat.

Osa vaikutuksista on paikallisia. Vedenkäyttöongelmat ovat pakottaneet teollisuutta siirtymään pois esimerkiksi Turkin Istanbulista tai Etelä-Afrikan Cape Townista, jossa juomavesi lähes loppui.

Monet maailman meriin ja ilmastoon liittyvät ongelmat vaikuttavat laajalla alueella. Esimerkiksi merten mikromuoviongelmat ja ilmaston hiilidioksidipäästöt ovat maailmanlaajuisia.

”Ymmärrys tuotekohtaisista vaikutuksista ja toimitusketjun merkityksestä edellyttää kokonaan uudentyyppisten ajantasaisten seurantajärjestelmien rakentamista toimitusketjujen alkulähteille saakka.”
Petri Helo

Keskeisin ympäristövaikutus on tällä hetkellä kasvihuonekaasujen päästöt. Monet yritykset ovatkin julistaneet tavoitteekseen olla hiilineutraaleja seuraavien 5–10 vuoden kuluessa.

Käytännössä organisaatiot ovat jo alkaneet selvittää omaa energiankulutustaan ja suoria päästöjään. Ymmärrys tuotekohtaisista vaikutuksista ja toimitusketjun merkityksestä edellyttää kuitenkin kokonaan uudentyyppisten ajantasaisten seurantajärjestelmien rakentamista ja ymmärrystä toimitusketjujen alkulähteille saakka.

Image
Koneistetun metallikomponentin päästöt
Yritysten on kyettävä visualisoimaan tuotanto- ja toimitusketjujaan sekä kommunikoimaan niistä asiakkaidensa kanssa. Esimerkkikuvio havainnollistaa hiilidioksipäästöjen jakauman koneistetun metallikomponentin ympäristövaikutuksissa. Suurin osa päästöistä tulee raaka-aineena käytetystä raudasta, josta osa menee koneistuksessa hukkaan. Toiseksi suurin päästölähde on koneistuksessa käytetty sähköenergia, kolmanneksi suurin raaka-aineiden kuljetukset tehtaalle toisesta maasta.

Sosiaaliset vaikutukset johtavat eettisiin valintoihin

Kestävän kehityksen sosiaalinen ja eettinen näkökulma korostuvat. Harva haluaa kuluttajana olla mukana kaupassa, johon liittyy sotaa käyvien maiden toiminnan rahoittaminen. Esimerkiksi timanttien toimitusketjut kaivoksilta hiontaan, tukkukauppaan ja valmistajilta kuluttajille on pakko rakentaa jäljitettäviksi.

Samantyyppisiä järjestelyjä rakennetaan nyt sähköautojen akkukomponentteihin. Esimerkiksi kiinalaisomisteinen Volvo Cars käyttää lohkoketjutekniikaa varmistaakseen jokaisen kobolttierän alkuperän ja toimitusketjutapahtuman.

Lapsityövoiman käyttö on todellinen ongelma Länsi-Afrikassa, joka tuottaa 70 prosenttia maailman kaakaopavuista. Orjatyövoiman käyttö voi kuulostaa tutulta Lähi-idän öljymaiden rakennustyömailta, mutta muutama vuosi sitten myös suomalaiselle asiakkaalle toimittava telakka jäi kiinni pohjoiskorealaisen vierastyövoiman käytöstä.

Yhdysvallat on kieltänyt käyttämästä puuvillaa Xinjiangin alueelta, joka tuottaa 20 prosenttia koko maailman tuotannosta. Monet vaatevalmistajat ovatkin haasteellisessa tilanteessa viestiessään oman puuvillan alkuperästä kahden suuren markkinan ristiriitaisten vaatimusten välillä.

Taloudelliset vaikutukset kiinnostavat sekä yrityksiä että asiakkaita

Taloudellisesti kestävä toiminta tarkoittaa sitä, että kaikille osapuolille maksetaan kohtuullisesti eikä ketään riistetä. Reilun kaupan kahvi tai avokadot on esimerkki siitä, kuinka kuluttajia kiinnostaa nähdä, että myös alkutuottajalle jää jotakin käteen ja ettei mukana ole rikollisuutta.

Suomessa rakennusteollisuuden alihankintaketjuissa kyse on pelkistetysti siitä, että kaikille on maksettu palkat ja verottajan osuus on tilitetty. Tilaajavastuulaki ja veronumerot on kehitetty tuottamaan tietoa näihin tarpeisiin.

Myös ymmärrys toimitusketjun taloudellisista riippuvuuksista itse yritykselle on osa kestävää kehitystä. Mitä tapahtuu lopputuotteen kustannukselle, jos sähkön hinta vaikkapa Saksassa jää pysyvästi korkealle tasolle? Vaarantuuko koko toiminta, jos alihankkija menee nurin?

Geopoliittiset ja kauppapoliittiset rajoitukset ja saarrot ovat havaintoesimerkki kestävän kehityksen taloudellisista vaikutuksista. Venäläinen öljy ja kaasu ei ole haluttua joka paikassa.

 

”Ulkoistusten (outsourcing) rinnalle on noussut uusi käsite – friendshoring.”

Ulkoistusten (outsourcing) rinnalle on noussut uusi käsite – friendshoring: teollisuus ostaakin vain ystävämaista. Kehitys näkyy esimerkiksi puolijohdeteollisuuden tehdasinvestoinnessa, kun USA, Kiina ja Eurooppa yrittävät saavuttaa riippumattomuutta tarvitsemissaan avainkomponenteissa.

Läpinäkyvyys on sekä tekninen että taloudellinen haaste

Ajantasainen tieto tuotteiden alkuperästä ja tuotantoprossien erilaisista vaikutuksista on tietojenkäsittelyn näkökulmasta monimutkainen haaste. Käytännön toteutus vaatii:

  • tehokkaasti suojattuja, allekirjoitettuja ja oikeaksi osoitettuja leimoja tapahtumille (lohkoketjut),
  • hyväksytyillä menetelmillä toteutettuja ympäristövaikutusten laskelmia (LCA-analyysit, Enviromental Product Declaration -tuotedokumentit),
  • ajantasaista tietoa käytetyistä alihankkijoista, kuljetusreiteistä ja kuljetusvälineistä (tracking, tracing, Internet of Things).

Onnistunut toteutus edellyttää eri alojen yhteistyötä ja teknologian kehittämistä laajalti.

Läpinäkyvyyden tekninen toteutus lisää myös kustannuksia. Yritysten on investoitava uusiin tietojärjestelmiin ja rakennettava uusia prosesseja, joiden avulla alkuperätodistuksia ja ympäristöselosteita voidaan ylläpitää.

Jotta hyöty näkyy asiakkaalle asti, taustajärjestelmien vaikutustieto tulee liittää myös asiakasjärjestelmiin kuten verkkokauppaan tai huoltopalveluihin. Toteutukset vaihtelevat yrityksestä ja tuotteesta riippuen.

”Teknologia mahdollistaa tapahtumien läpinäkyvyyden koko ketjun mitalla.”

Teknologia mahdollistaa tapahtumien läpinäkyvyyden koko ketjun mitalla. Lauttamatkustaja saattaa jo nyt haluta nähdä matkalipussa, mistä maasta polttoaineena käytetty LNG-kaasu on ostettu ja mikä on koko matkan päästökuorma. Farkkujen ostaja voi haluta tietää luotettavasti kierrätysasteen määrän, puuvillan alkuperän, käytetyn veden määrän ja hiilidioksikuorman. Ensi vuonna listat voivat jo olla toisenlaisia.

Läpinäkyvyyden arvo on mitattavissa

Yritykset tarvitsevat ajantasaista, luotettavaa ja dokumenttiväärennökset välttävää järjestelmää paitsi kuluttajien päätöksenteon tukivälineeksi – myös raadollisempiin asioihin kuten tullimaksujen minimoimiseen ja kauppablokkien välttelyyn.

Pörssilistatut yritykset joutuvat tekemään yhä enemmän töitä pitääkseen yllä ESG-statustaan, osoittaakseen vastuullista toimintaa ja parantaakseen markkina-arvoaan sijoitusportfolioissa. Pelkät CO2-päästöjen laskelmat ja kompensaatioprojektit eivät riitä, vaan on kyettävä osoittamaan myös edistystä.

Tuontitavaroille on kaavailtu eri puolilla maailmaa hiiliveroja. Toteutuessaan ne vastaavat ilmastonmuutoshaasteeseen mutta toimivat myös tehokkaina välineinä kauppasodissa.

Näin tuotantoketjujen läpinäkyvyydelle tulee mitattava arvo.

**

 Professori Petri Helon artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 13.10.2022 MustRead Akatemiassa

Mitä mieltä olit jutusta?