Tiedätkö työkaverisi tienestit? "Voi johtaa kateuteen"
Palkka-avoimuus kirvoittaa keskustelua. Jotkut kokevat, että palkka-avoimuus vähentäisi perusteettomia palkka-eroja ja edistäisi tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Jotkut taas haluavat pitää palkan visusti omana tietonaan.
– Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, kuinka tekemänsä työ halutaan kokea merkitykselliseksi. Nyt suunta on vaihtunut ja katse kääntyy yhä enemmän työstä maksettavaan palkkaan, kertoo johtamisen yliopistonlehtori Maria Järlström.
Ajatuksella on perää, kun sitä peilaa maailman tilanteeseen. Elämiseen tarvittavien perusasioiden, kuten sähkön, ruoan ja polttoaineen hinnat ovat nousseet. Ei siis ihme, että palkka alkaa kiinnostaa työn merkityksellisyyttä enemmän.
Palkka-avoimuusdirektiivillä haetaan tasa-arvoa
Palkka-avoimuuskeskustelulla on kaksi roolia – joko sillä viitataan tasa-arvokeskusteluun miesten ja naisten palkkojen välillä tai sitten puhutan palkkatiedoista, jotka voisivat olla avoimia kaikille tai ainakin avoimesti tiedossa organisaation sisällä.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi pureutuu sukupuolten välisiin palkkaeroihin - joita yhtä tänä päivänä on, vaikka harppauksia onkin otettu. Direktiivi hyväksyttiin käyttöön keväällä 2023 ja sen tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa palkitsemisessa.
– Palkkaeroja on aina ollut ja niitä tulee olemaan. Mutta niiden tulee perustua tehtävän vaativuuteen sekä työntekijän osaamiseen ja suoriutumiseen. Sukupuoli ei ole peruste, paljonko palkkaa kenellekin maksetaan, Järlström sanoo.
Tosin, osaltaan sukupuoliin liittyviä palkkaeroja selittää työmarkkinatilanne sekä miesten ja naisten hakeutuminen eri aloille ja erilaisiin tehtäviin. Aloille, joiden tekijöille on kova kysyntä, myös maksetaan enemmän. Naisten tiedetään hakeutuvan miehiä useammin hoiva-alalle ja miesten puolestaan tähtäävän naisia useammin johtotehtäviin.
Kaikille avoimet palkkatiedot
Suomessa palkka tuntuu olevan edelleen tabu. Useimpia kiinnostaa tietää, mitä työkaveri tienaa. Mutta omaa palkkaa ei haluta kertoa.
Vaikka ulkomailla palkoista puhutaan meitä avoimemmin, niin kyllä meilläkin läpinäkyvyyttäkin on. Esimerkiksi verotiedot ovat julkista tietoa ja halutessaan kenen tahansa tulot voi käydä tarkistamassa verotoimiston tietokoneella. Joskaan niistä ei selviä mahdolliset vähennykset ja mistä kaikkialta verotettava tulo on peräisin.
Pitäisikö työpaikalla palkkatietojen olla avointa tietoa kaikille? Kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola pudistaa päätään.
– Kokemuksesta tiedän, että sellainen avoimuus johtaa vain kateuteen ja mielipahaan.
Piekkola mainitsee esimerkiksi haasteet ryhmän toimintaan perustuvassa tulospalkkauksessa. Olet ehkä itsekin joskus vertaillut omaa työpanostasi kollegan panostukseen yhteisessä projektissa?
– Toisinaan tulospalkkaus voi johtaa työkaverin kyttäämiseen ja kontrollointiin, sen sijaan, että ahkeruudesta palkittaisiin.
Vaikka kaikki tietäisivätkin toistensa palkat, haaste useimmiten on, ettei palkka summana kerro kaikkea. Palkka antaa viitteitä vaadittavasta koulutustasosta, kokemuksesta ja osaamisesta, mutta muihin mahdollisia työnantajan tarjoamia – tai työnkuvaan kuuluvia etuja se ei paljasta.
Useimmiten esimerkiksi asiantuntijatyö on projektityötä, jonka tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Näin työn tuloksen mittaaminen ja tulosperusteinen palkitseminen voi olla haastavaa.
Puutteelliset työpaikkailmoitukset
Olet varmaan joskus hakenut työpaikkaa, jossa lomake pyytää sinua esittämään palkkatoiveesi. Vastaaminen kysyttyyn toiveeseen on hankalaa – haluat välttää hinnoittelemasta aikaasi liian edulliseksi muttet myöskään halua hinnoitella itseäsi markkinoilta ulos.
Harvoin työpaikkailmoitus antaa tarpeeksi tietoa palkkatoiveen määrittämiseksi, ja hakijan on muutenkin vaikea tuntea itselleen vieraan organisaation palkkatasoa. Hankalassa paikassa ovat etenkin uudelleen kouluttautuneet alanvaihtajat tai vastavalmistuneet, joilla ei ole vielä tuntumaa toimialasta tai työelämästä ylipäätään.
– Palkka-avoimuutta on ehdottomasti se, että työpaikkailmoituksessa selkeästi ilmoitetaan maksettava palkka ilman viittauksia vaikeaselkoisiin työehtosopimuksien taulukoihin, Järlström täsmentää.
Järlströmin mielestä ilmoituksessa voisi olla edes palkkahaitari, joka mahdollistaa liikkumavaran työntekijän osaamisen ja kokemuksen välillä suhteessa työn vaativuuteen.
– Palkkaus on myös yrityksen strateginen valinta. Se voi olla keino erottua kilpailijoista tai sitten palkkojen ajatellaan olevan tavallaan bisnessalaisuuksia eikä tietoa haluta jakaa ilmoituksessa, Järlström pohtii.
Kun työpaikkailmoituksessa selkeäsi ilmaisee maksettavan korvauksen, säästää se aikaa epäsopivilta rekrytoinneilta. Palkka kertoo työn vaativuudesta sekä työntekijän osaamisesta ja kokemuksesta. Ulkomailla on tapana kertoa työpaikkailmoituksessa esimerkiksi tehtävän vuosipalkka.
– Suomalainen palkkakulttuuri on sikäli kiinnostava, että siitä usein aletaan puhua vasta työsuhdetta solmiessa, Piekkola toteaa.
Työstä maksettava palkka ei kuitenkaan ole ainoa taloudellinen keino houkutella työpaikkaan. Usein työpaikkailmoituksissa niin sanotut aineettomat edut jäävät kuitenkin varjoon. Miten esimerkiksi lomat kuluttavat lauantaipäiviä tai miten arkipyhät vaikuttavat työaikaan, entä voiko työtä tehdä etänä?
Palkka nousee paikkaa vaihtamalla
Osaamisen ja vastuun lisääntyessä mieleen alkaa hiipiä ajatus palkankorotuksesta. Organisaatiokohtaisesti palkkakeskustelut etenevät työpaikan tapojen mukaan. Jossain paikoissa palkoista neuvottelu on sujuvampaa kuin toisissa.
– Suomessa ei ole helppo korottaa palkkaansa, sillä meillä on edelleen aika kankeat työmarkkinat, Piekkola pohtii.
Piekkolan mukaan yksilötason palkat ovat olleet Suomessa erityisen jäykkiä. Puhutaankin niin sanotusta palkkajäykkyydestä. Se kuvaa tilannetta, jossa palkkojen muutokset eivät reagoi riittävän nopeasti talouden muutoksiin. Se voi johtua erilaisista tekijöistä, kuten työehtosopimuksista, ammattiliittojen vahvuudesta tai yritysten käytännöistä. Tilanteeseen ajaa Suomessa esimerkiksi keskittyneet työmarkkinat – paikkakunnilla saattaa olla vain yksi iso työnantaja, jonka palkkalistoilla moni työskentelee. Palkkakehitys ei motivoi työntekijää, sillä ponnisteluista huolimatta palkka pysyy samana.
Palkankorotuksiin on aiheetta, kun palkkataso ei ole enää linjassa osaamisen ja vastuiden kanssa. Harvoissa työpaikoissa palkankorotus tarjotaan työnantajan puolelta, vaan työntekijän on oltava siinä itse aloitteellinen.
– Palkalla houkutellaan ja sitoutetaan työntekijöitä organisaatioon. Palkka ei ole vain korvausta vaan se on symbolinen ele. Se kertoo työnantajan arvostuksesta työntekijän ammattitaitoa kohtaan, Järlström sanoo.