Image
Kädet suojaavat maapalloa
01.09.2022

Maailman murros asettaa uusia vaatimuksia tutkimukselle

Reaktiot 2

Vieraskynä:
Marja Makarow, professori, Suomalaisen tiedeakatemian jäsen ja Academia Europaen presidentti
(Juhlapuhe Vaasan yliopiston lukuvuoden 2022-2023 avajaisissa 1.9.2022)

Image
Professori Marja Makarow

Suomen koulutushistoriaan kuuluu merkittäviä virstanpylväitä. Turun Akatemian perusti kuningatar Kristiina vuonna 1640 Pohjoismaiden neljänneksi yliopistoksi. 1800-luvulla sai alkunsa kansakoululaitos, jonka toimintaperiaatteet Uno Cygnaeus muotoili niin moderneiksi, että ne siivittivät Suomen 2000-luvulla PISA-eliittiin. 1900-luvulla perustettiin 19 uutta yliopistoa, kaikkiaan seitsemään kaupunkiin. 1990-luvulla luotiin ammattikorkeakoulut sekä niiden ja yliopistojen välinen työnjako.

Kolmetoista vuotta sitten astui voimaan uusi yliopistolaki, joka mahdollisti yliopistojen keskinäiset fuusiot. Syntyi viisi uutta yliopistoa kokonaismäärän laskiessa nykyiseen kolmeentoista. Euroopan moderneimpiin kuuluva laki irrotti yliopistot valtionhallinnosta autonomisiksi organisaatioiksi, jotka omaehtoisin toimin ovat nostaneet opetuksen ja tutkimuksen laatua, siirtäneet tutkimustuloksia yhteiskunnan hyötykäyttöön ja liittyneet kansainvälisiin verkostoihin.

Olemme uuden virstanpylvään edessä - miten vaikuttavat pandemia, geopoliittiset myllerrykset ja paheneva ilmasto- ja energiakriisi yliopistojen opetukseen ja tutkimukseen? Epävarmassa taloustilanteessa tulee panostaa uudistumiskykyyn ja tuottavuuteen, jotka kasvavat osaamisella ja innovaatioilla. Tästä on meillä erinomainen esimerkki omasta takaa, kun 1990-luvun alun talouskriisin selättämiseksi valtiovalta sijoitti koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Kasvava julkinen TKI-rahoitus katalysoi yksityissektorin investoimaan. Alle 10 vuodessa useat uudet teollisuuden alat alkoivat kukoistaa, suuryritykset globalisoituivat ja resurssipohjainen talous kehittyi tietointensiiviseksi.     Tuotanto kasvoi nopeammin kuin Yhdysvalloissa ja Suomi kipusi kilpailukykyvertailujen kärkeen.

TKI-rahoituksen supistuttua viime vuosina huolestuttavan alhaiseksi, on hallituksen suunnitelmissa nostaa julkinen TKI-rahoitus alle prosentista 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Yksityissektorin tulisi puolestaan nostaa TKI-investointinsa tasolle, jolla julkinen ja yksityinen rahoitus yhdessä yltäisivät 4 prosenttiin BKT:sta.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden osuus kotimaisissa yrityksissä on vain neljännes, ja sadassa suurimmassa vientiyrityksessäkin on vain prosentin verran tohtorin tutkinnon suorittaneita. Yritysten lisäinvestointi mahdollistaisi osaajien määrän tuntuvan lisäämisen niiden TKI-toiminnan vahvistamiseen. Mutta kotimaiset maisterit ja tohtorit eivät yksinkertaisesti riitä käyttämään suunniteltua uutta resurssia ja ulkomaalaisia opiskelijoita ja osaajia tulee maahamme täysin riittämättömästi. Miten tämä toivotun lisärahoituksen ja sen käyttäjien kohtaamattomuus ratkaistaan?

Entä Euroopan Unionin Horizon Europe-ohjelma, onko siitä apua nykyiseen resurssipulaan? Kyllä vain, taloudellista ja muuta tukea on tarjolla teknologiatutkijoille ja tutkimuspohjaisille startup-yrityksille Euroopan innovaationeuvostolla (European Innovation Council). EIC tehostaa uusien teknologioiden akateemista tutkimusta ja auttaa innovatiivisia pienyrityksiä kasvamaan Euroopassa ja hyödyttämään EU:n kansantalouksia, sen sijaan että ne myydään muualle.    

EIC rahoittaa 10 miljardin budjetillaan kolmea ohjelmaa: ”Pathfinder”-ohjelma myöntää läpimurtoteknologioitten kehittäjille, lähinnä yliopistotutkijoille, 3-4 miljoonan euron apurahoja.  ”Transition”-ohjelma rahoittaa tutkijoita 2,5 miljoonan apurahoilla kehittämään tutkimustuloksistaan innovaatioita ja niille liiketoimintasuunnitelman. ”Accelerator”-ohjelma rahoittaa tutkimuspohjaisia yrityksiä 2,5 miljoonan apurahoilla sekä 15 miljoonan euron pääomituksilla. EIC on perustanut kylkeensä yksityisen 4 miljardin euron rahaston, European Innovation Fundin, nuoria yrityksiä pääomittamaan.

Suomalaiset yritykset ovat menestyneet hyvin Accelerator-hauissa, kun taas yliopistotutkijamme eivät ilmeisesti ole vielä löytäneet ”Pathfinder”-ohjelmaa, koska hakemuksia on jätetty perin vähän.  

EIC-rahoitetut tutkijat ja yritykset pääsevät myös hyötymään EU:n laajuisesta yli kahden tuhannen organisaation ekosysteemistä, johon kuuluvat merkittävimmät teknologiayritykset ja yli kaksi sataa yliopistoa.

EIC suunnittelee uutta ohjelmaa ”Next Generation Innovation Talents”. Sen pilottivaiheessa noin 600 tohtorikoulutettavaa ja tohtoritutkijaa saisivat rahoitusta 3-6 kk vaihtoperiodeihin innovatiivisissa yrityksissä. Tarkoituksena on lisätä tutkijoitten ymmärrystä yritysten toimintatavoista ja tarjota yrityksille mahdollisuus päästä käsiksi uusimpaan tutkimustietoon.

Maailman murros asettaa uusia vaatimuksia tutkimukselle.  Ensinnäkin, tutkimukselta odotetaan enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Julkisella rahoituksella tuotetut tutkimustulokset ovat julkishyödyke, kuten vaikkapa ilmainen koulutus, terveydenhoito ja tieverkosto. Niinpä tutkijakunnan, ei välttämättä jokaisen yksittäisen tutkijan, tulee antaa yhteiskunnalle takaisin vaikuttavuuden muodossa. Tutkimuksen vaikuttavuus määritellään hyödyllisenä vaikutuksena kulttuuriin, terveyteen, talouteen, julkisiin palveluihin, ympäristöön ja elämänlaatuun. Niinpä jokainen tieteenala kykenee tuottamaan ja on tuottanut vaikuttavuutta. Ja aina tulee muistaa, että vapaa perustutkimus on välttämättömyys, se lisää ihmiskunnan tietovarantoa ja siitä kumpuavat täysin odottamattomat läpimurtoinnovaatiot.

Toiseksi, monitieteisyys moninkertaistaa tutkimuksen vaikuttavuutta. Luonnontieteelliset tai lääketieteelliset teknologiat eivät ole elinkelpoisia, ellei yhteiskunta niitä hyväksy. Humanistit tietävät miten ihminen käyttäytyy, ja yhteiskuntatieteilijät miten yhteiskunta toimii. Yhteistyö heidän kanssaan tuottaa ratkaisuja, jotka yhteiskunta ja sen jäsenet omaksuvat.     

Kolmanneksi, muuttuva maailma edellyttää muutoksia tutkimusaiheissa.  Globaalit ympäristö- ja energiaohjelmat ovat jo tätä päivää, mutta en ihmettelisi, jos puolustus tulisi yhteiskunnan sosioekonomisen kestävyyden rinnalla saamaan rahoittajien huomion. Ja epävarmassa maailmassa tulevaisuustutkimus saanee uutta painoarvoa.

Neljänneksi, kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan. Maantieteellisten, tutkimusalojen, perus- ja soveltavan tieteen sekä julkisen ja yksityisen sektorin väliset rajat ylittävä yhteistyö on välttämättömyys.

Rajat ylittävän yhteistyön voimasta on koronarokotteiden ennennäkemättömän nopea kehitys loistava esimerkki. Taustalla on vuosikymmenten perustutkimustulokset virologiasta, zoologiasta, infektiotaudeista, geenitekniikasta, matemaattisesta mallinnuksesta, kansanterveydestä ja käyttäytymistieteistä. Läpimurtoteknologia, suomalaisella Millennium-teknologiapalkinnollakin huomioitu supernopea ja halpa DNA:n sekvensointimenetelmä, mahdollisti alkuperäisen ihmisen infektoineen koronaviruksen ja sen varianttien perimän luennan, mikä puolestaan mahdollisti rokotteiden kehittämisen.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö päivitti vastikään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämisen vision. Poimin siitä joitakin nostoja, joissa kaikissa toistuvat aiemmin käyttämäni avainsanat yhteistyö, kansainvälisyys, vaikuttavuus: 1) Suomen maakuvan tulee pohjautua vastuulliseen ja korkealaatuiseen korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön. 2) Korkeatasoinen tiede ja laadukas kansainvälinen koulutus edistävät globaalia yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 3) Yhteistyö työelämän kanssa luo perusteet kansainväliselle yhteistyölle, jossa luodaan ratkaisuja globaalin kestävän kehityksen haasteisiin. 4) Korkeakoulut edistävät kansallista yhteistyötä perustana laajenevalle yhteistyölle ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Vaasan yliopisto vastaa omalta osaltaan haasteisiin. Ensinnäkin vaikuttavuudesta - yliopistolla on pitkäaikaiset institutionaaliset kumppanuudet Pohjoismaiden suurimpien energia- ja ympäristöyritysten kanssa. Kampuksella on perinteisten akateemisten yksiköiden lisäksi kolme huippuluokan monitieteistä tutkimusalustaa. Ne fokusoivat mm. energiasiirtymään, digitaaliseen talouteen, yrittäjyyteen ja innovaatioihin.    

Sitten kansainvälisyydestä - Horisontti Euroopassa on erityinen ohjelma ”European University Initiative”, joka edistää yliopistojen kansainvälistä yhteistyötä opetuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Ohjelmaan on valittu yli 40 viiden-seitsemän yliopiston allianssia. Vaasan yliopisto kuuluu allianssiin nimeltä EUNICE, joka tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden lisätä opintoihinsa moduuleja italialaisessa, puolalaisessa, espanjalaisessa, ranskalaisessa, saksalaisessa tai belgialaisessa kumppaniyliopistossa.

Ja lopuksi uusista tutkimusteemoista - Vaasan Yliopisto on valinnut uudeksi läpileikkaavaksi tutkimus- ja koulutusteemaksi kokonaisturvallisuuden. Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaamista yhteistyössä instituutioiden, yrityssektorin toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Tutkimusteemoja ovat mm. kriittinen infrastruktuuri, kyber- ja dataturvallisuus, sekä turvallisuuteen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Sama tematiikka on tarjolla opiskelijoille niin kandi- kuin maisteritason kursseina.  

Toivotan yliopistolaisille, yrityskumppaneille ja muille sidosryhmille menestyksellistä luku- ja yhteistyövuotta 2022-2023!

Mitä mieltä olit jutusta?

Eniten reaktioita tällä viikolla