Väitös: Yritysten kannattaa tehdä yhteistyötä jätteen vähentämiseksi ja teollisen ekosysteemin ylläpitämiseksi

Hafiz Haq
Kestävään kehitykseen tähtäävän, kiertotalouteen perustuvan teollisen ekosysteemin luominen voi auttaa vähentämään jätteitä, pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja säästämään rahaa, osoittaa Hafiz Haqin väitöstutkimus. Esimerkiksi jätehuollon kustannusten aleneminen olisi yksi ekosysteemiin osallistumisen eduista.

– Avaimet kestävään kehitykseen ovat resurssitehokkuus ja kiertotalous. Yritysten tulisi soveltaa kiertotalouden periaatteita, ei vain oman toimialansa sisällä, vaan myös osallistumalla jätteiden vähentämiseen ja ympäristön kannalta kestävään kehitykseen johtavan ekosysteemin rakentamiseen, sanoo Hafiz Haq, joka väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 17. joulukuuta.

Haq on luonut energiatekniikan alan väitöksessään mallin kestävälle teolliselle ekosysteemille. Kiertotalouteen perustuvassa teollisessa symbioosissa yhden tuotantosuunnan jätteet käytettäisiin toisen tuotantosuunnan raaka-aineeksi. Tämä prosessi edellyttää synergioiden onnistunutta tunnistamista verkoston toimijoiden kesken materiaalinvaihtoa varten sekä energian optimointia verkostossa.

Kohti nollapäästöjä: Tapaustutkimus Sodankylästä

Haqin mallia on testattu esimerkkitapaukseen Sodankylässä. Ajatuksena Sodankylässä on ollut perustaa uusia yrityksiä vauhdittamaan paikallista taloutta ja sitouttaa teollisen ekosysteemin yritykset vähentämään jätettä kiertotalouden avulla. Sodankylän esimerkissä tämä tarkoittaisi kasvihuoneviljelyä, kalan kiertovesikasvatusta, hyönteistuotantoa ja biokaasutuotantoa, joka tuotaisiin uuden sukupolven kaukolämpölaitoksen eli biohiililaitoksen ympärille.

– Aloite vähentäisi ympäristövaikutuksia alueella sekä pienentäisi jätehuollon kustannuksia. Tutkimuksen mukaan ekosysteemissä olisi mahdollista saavuttaa yli viiden prosentin kustannussäästöt, Haq sanoo.

Kestävän teollisen ekosysteemin luominen edellyttää mallintamista, tehokasta verkostoa ja yhteistyötä

Väitöstutkimuksen mukaan kestävän teollisen ekosysteemin luomiseen kuuluu verkoston toimijoiden välisten synergioiden tunnistaminen. Tämä tarkoittaa, että toisen toimialan yrityksen tai toimijan jätteiden tai sivutuotteiden tulee vastata toisen toimijan raaka-ainetta, jotta materiaalivaihto onnistuisi.

Mallissa myös lasketaan kunkin tuotantosuunnan tai toimijan raaka-aineet, tuotteet, jätteet ja ympäristövaikutukset sekä näistä aiheutuvat kustannukset, jotta saadaan selville ekosysteemissä muodostuva arvo. Lisäksi verkoston resurssitehokkuutta parannetaan energian optimoinnilla.

Väitöskirja

Haq, Hafiz (2021) Modelling a sustainable industrial ecosystem. Acta Wasaensia 477. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-999-0

Väitöstilaisuus

DI Hafiz Haqin energiatekniikan alaan kuuluva väitöstutkimus "Modelling a sustainable industrial ecosystem" tarkastetaan perjantaina 17.12.2021 klo 12 Vaasan yliopistossa. Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/68494851287?pwd=UUhPZzQrSUdjZ3ZJVFUwSzNoZFZQdz09
Password: 533437

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Risto Lahdelma (Aalto yliopisto) ja kustoksena FT Erkki Hiltunen (Vaasan yliopisto).

Lisätiedot

Hafiz Haq, puhelin 040 528 9958, sähköposti: hafiz.haq@uwasa.fi

DI Hafiz Haq on syntynyt vuonna1988 Pakistanissa. Hänellä on kandidaatin tutkinto elektroniikasta Usman Institute of Technologystä Pakistanissa sekä diplomi-insinöörin tutkinto tietoliikennetekniikasta Vaasan yliopistosta. Hän on työskennellyt useita vuosia projektitutkijana ja väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa. Toukokuusta 2018 kesäkuuhun 2019 hän työskenteli insinöörinä Wärtsilässä.

Mitä mieltä olit jutusta?