Datan hyödyntäminen auttaisi kiertotalousyrityksiä tehokkaampaan toimintaan – haasteena datan yhdistely ja analyysi

Image
Parempi datan hyödyntäminen voisi auttaa pieniä ja keskisuuria kiertotalousalan yrityksiä ratkaisemaan kestävyyskriisiä, käy ilmi Anne-Mari Järvenpään tuotantotalouden väitöskirjasta. Data tarjoaisi mahdollisuuksia kehittää materiaalikiertoja, jos relevanttia dataa osattaisiin yhdistellä eri lähteistä. Pk-yritykset kokevat myös datan jalostamisen ja analytiikan käyttämisen haasteena.

Kiertotaloudelta odotetaan apua  maailman kestävyyshaasteen ratkaisemiseen. Kiertotalouden yrityksillä, kuten kierrätys- ja jätehuoltoyrityksillä, onkin suuri rooli materiaalien pitämisessä kierrossa ja siten neitseellisen materiaalin käytön ehkäisemisessä.

– Materiaalikiertoja voitaisiin tehostaa digitalisaatiota ja dataa hyödyntämällä. Olenkin tutkinut väitöskirjassani, miten kiertotaloudessa toimivat yritykset, etenkin pk-yritykset, pystyvät hyödyntämään dataa, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 2. joulukuuta väittelevä Anne-Mari Järvenpää.

Kustannukset ja hiilidioksipäästöt alas ja kierrot tehokkaammiksi datan avulla

Kiertotalousalan yritykset odottavat tulevaisuudessa lisää kilpailua. Asiakkaat korostavat yhä enemmän vihreitä arvoja. Jätekuljetusten pitäisikin olla nykyistä vähähiilisempiä.

– Tutkimukseni mukaan kiertotalouden pk-yritysten tarpeet datan hyödyntämisessä liittyvät toiminnan suunnitteluun ja tulevaisuuteen varautumiseen kilpailun lisääntyessä, muuttuviin trendeihin, kasvaviin ympäristövaatimuksiin, investointeihin sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, kertoo Järvenpää.

Dataa hyödyntämällä on Järvenpään mukaan mahdollista pienentää kustannuksia ja lisätä tehokkuutta. Materiaalivirtoja voitaisiin saada paremmin hallintaan, ja edistää yritysten välistä yhteistyötä kiertotalouden ekoysteemissä. Data ei kuitenkaan itsessään sisällä merkityksiä, vaan siitä on osattava tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Väitöskirjan tuloksista ilmenee, että kiertotalousalan pk-yritysten hyödyntämä data on usein peräisin omista liiketoiminnan prosesseista ja järjestelmistä. Dataa käytetään pikemminkin kuvailemaan nykytilaa, kuin pyrkien ennustamaan tulevaa.

– Data tarjoaisi mahdollisuuksia kehittää toimintaa, jos relevanttia dataa osattaisiin yhdistellä eri lähteistä ja tuottaa ymmärrettävää tietoa yrityksen henkilöstön käyttöön. Kiertotalousalan pk-yritykset kokevat haastavaksi yhdistää relevanttia dataa eri lähteistä ja käyttää analytiikkaa, sanoo Järvenpää.

Datan ymmärtäminen, hajanaisuus ja tietojärjestelmäosaamisen heikkous haastavat pk-yrityksiä

Järvenpää kertoo, että kiertotalousalan pk-yritykset kohtaavat monia haasteita datan hyödyntämisessä. Tutkimuksen mukaan hankaluudet liittyvät itse datan ymmärtämiseen ja sen käsittelyyn, resursseihin, kyvykkyyksiin ja lainsäädäntöön.

Data voi olla hajallaan useissa eri järjestelmissä, ja datan yhdistely sekä manuaalinen syöttäminen vie aikaa. Lisäksi tietojärjestelmien käyttöön liittyy osaamisen puutteita yrityksissä. Yrityksillä ei välttämättä ole riittävästi osaamista tietojärjestelmien käyttöön tai kyvykkyyttä datan jalostamiseen ja raportoinnin kehittämiseen. Lainsäädäntökin tuo omat haasteensa, kun viranomaisraportoinnissa vaadittu datan muoto on eri, kuin miten sitä käytännössä mitataan. 

Korkeakouluyhteistyöstä apua pk-yrityksille

Miten kiertotalousalan pk-yritykset voisivat kehittää kyvykkyyksiään datan hyödyntämisessä, kun työmarkkinoilla voi olla vaikeaa kilpailla työntekijöistä suurempien yritysten kanssa? Järvenpään mukaan yksi keino on tehdä yhteistyötä korkeakoulun ja sen opiskelijoiden kanssa.

– Tulokset paljastavat, että yritykset hyötyivät monin tavoin yhteistyöstä opiskelijoiden data-analytiikan projektityön parissa. Yritykset paitsi tutustuivat analytiikkatyökaluihin, mutta oppivat myös ymmärtämään omaa dataansa paremmin opiskelijoiden tekemien visualisointien avulla.

Visualisoinnit tuottivat parhaimmillaan lisää ymmärrystä yrityksen ongelmasta ja johtivat konkreettisiin kehittämisideoihin. Lisäksi opiskelijoiden laatimat käyttöohjeet helpottivat visualisointiratkaisun hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä yrityksessä. 

Järvenpää muistuttaa, että yhteistyöstä korkeakoulun kanssa eivät hyödy vain yritykset, vaan myös opiskelijat. Heille yhteistyö tarjoaa oppimisympäristön, jossa voi soveltaa omaa osaamista ja saada ymmärrystä kiertotalouteen liittyvistä kehittämishaasteista. 

Väitöstilaisuus

Insinööri YAMK Anne-Mari Järvenpään tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Developing data analytics capabilities of circular economy SMEs” tarkastetaan perjantaina 2.12.2022 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: (Zoom, salasana: 760645)

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Nina Helander (Tampereen yliopisto) sekä apulaisprofessori, dosentti, Kaisa Henttonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Iivari Kunttu. Väitöstilaisuus on suomenkielinen

Väitöskirja

Järvenpää, Anne-Mari (2022) Developing data analytics capabilities of circular economy SMEs. Acta Wasaensia. Väitöskirja 495. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Image
Anne-Mari Järvenpää väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 2. joulukuuta.
Tietolaatikko

Lisätiedot

Anne-Mari Järvenpää, puh. 040 577 1871, anne-mari.jarvenpaa (@) hamk.fi

Anne-Mari Järvenpää on syntynyt Forssassa. Hän on valmistunut insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 ja suorittanut insinöörin ylemmän AMK-tutkinnon vuonna 2010. Hän työskentelee nykyään lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Mitä mieltä olit jutusta?