Sauna on sielun superfoodia
Vaasan yliopiston tutkijat Hanna Leipämaa-Leskinen, Minna-Maarit Jaskari ja Henna Syrjälä ja Helsingin yliopiston tutkija Hannele Kauppinen-Räisänen ovat selvittäneet suomalaiseen saunakulttuuriin kytkeytyviä käytäntöjä. Tutkimuksen havainnot pureutuvat saunomiseen liittyvään nostalgiaan, puhtauteen, traditioihin, yhdenvertaisuuteen ja terveyteen.
Tähän asti saunomista on tutkittu pääasiassa terveys- ja lääketieteen näkökulmista, joten tutkimuksen näkökulma on uusi.
– Tämä tutkimus valottaa saunaa ja saunomista erityisesti sosiaalisena prosessina, johon osallistuvat saunojat, saunan tilalliset ominaisuudet sekä saunan sosiokulttuuriset merkitykset, Leipämaa-Leskinen toteaa.
Mikä on meille arkea, ei ole sitä muille
Tutkijat halusivat selvittää saunamaiseman (saunascape) rakentumista mahdollisimman laajasti eri näkökulmista ja tunnistaa, miten saunomisen käytännöt muodostuvat. He ottivat lähtökohdiksi paikat, ihmiset, merkitykset sekä materiaaliset prosessit ja tutkivat, kuinka ne kiinnittyvät saunamaisemaan.
– Idea saunatutkimiselle lähti siitä, että aloin miettiä saunakokemusta ulkomaalaisin silmin; se mikä on meille arkea, ei ole sitä muille. Se, että suomalaisella on jokaisella sauna kotona tai ainakin mökillä, on monelle ulkomaalaiselle ihmeellistä ja tuntuu luksukselta, Kauppinen-Räisänen pohjustaa.
Tutkimuksen perusteella saunan on ihanteellisinta sijaita lähellä luontoa ja veden äärellä. Mielikuva saunasta järven äärellä on osa suomalaista idylliä, jossa on oma nostalgisuuden vivahteensa.
Sauna paikkana liittyy rentoutumiseen, rauhan tavoitteluun ja puhtauteen, saunassa kun on tarkoitus peseytyä fyysisesti sekä henkisesti. Jälkimmäisellä viitataan siihen, kuinka lauteille istahtaessa useimmiten huolet haihtuvat ja stressi helpottaa. Saunalla on maadoittava vaikutus, sillä saunaan ei liitetä mitään hienostelevaa, vaan ytimessä on lupa olla ”vain olla”.
Sauna on hyvinvoinnin keidas
Saunomiskokemuksessa kunnioitetaan myös ääntä: hiljaisuutta.
– Merkitysten osalta kiinnostavaa oli, kuinka ”pyhä” asia saunominen edelleen on. Saunassa ei saa meluta eikä häiritä ja se opetetaan jo pienille lapsille, Leipämaa-Leskinen pohtii.
– Hiljaisuushan on todettu olevan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeä kokemus. Jos puhutaan, puhutaan rauhallisesti toisia huomioiden. Saunakokemus voi hiljaisuuden näkökulmasta olla myös henkinen kokemus; se voi olla ei vaan kehon vaan myös mielen puhdistuminen, Syrjälä jatkaa. Toisaalta, jos vaikka saunotaan kaveriporukassa, saa saunassa kuulua vähän ääntäkin, Jaskari muistuttaa.
Saunalta haetaan paitsi terveyshyötyjä, niin sen toivotaan olevan paikkana visuaalisesti viehättävä. Saunat ovat jopa kauniita, mistä syystä ne ovat moniaistillisia hyvänolon paikkoja. Tutkijoiden mukaan kaikki yksityiskohdat saunassa, verhoilu, istuinliinat, vesikauha ja sopivan himmeä valaistus ovat kaikki olennaisia osia saunakokemuksessa.
– Voidaan ehkä sanoa, että sauna on eräänlainen hyvinvoinnin keidas. Se tuottaa hyvinvointia tehokkaasti vaikkapa arjen kiireessä mutta samalla miellyttävästi ja mukavasti, Kauppinen-Räisänen täsmentää.