Pururadalta puhtia palaveripöytiin – liikkuvasta johtajasta hyötyy koko organisaatio
Tutkija, Vaasan yliopiston yliopistolehtori Harri Raisio Vaasan yliopistosta kumppaneineen on tutkinut aktiivisesti liikkuvien johtajien liikuntasuhteita. Tutkimuksen mukaan liikunnasta haetaan apua ja voimavaroja arjesta selviytymiseen, työssä menestymiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.
Toisinaan liikuntaharrastus voi olla niin tärkeää – jopa pakonomaista, että liikkumattomuus aiheuttaa stressiä tai saa omatunnon kolkuttamaan. Pakkomielteiseksi harrastaminen koetaan esimerkiksi silloin, kun tavoitteellisuus tai kilpailuhenkisyys menee oman hyvinvoinnin edelle.
Kirkkaita ajatuksia ja toimiva kroppa
Johtajien työkuorma on suuri. Pitkät työpäivät, kokoukset sekä jatkuva tarkkailun ja arvostelun kohteena oleminen tuottavat paineita. Halu pysyä hyvinvoivana ja terveenä nyt sekä tulevaisuudessa ohjaa johtajia liikunnan pariin.
Liikunnasta hyötyvät kaikki, mutta johtajien henkisesti ja fyysisesti raskaassa työssä sen tarjoamat avut ovat mittavat – parhaimmillaan niistä hyötyy koko organisaatio.
Vaasan Osuuspankin johtaja Ulf Nylund harrastaa hiihtoa, juoksua, kuntosalia ja golfia. Nylund kertoo viettävänsä aikaa liikunnan parissa viisi kertaa viikossa. Kuntoilua kertyy viikossa keskimäärin 8–10 tuntia. Sen verran muutkin aktiivisesti liikkuvat johtajat käyttivät harrastuksensa parissa Raision ja kumppaneiden tekemässä tutkimuksessa.
Hyvästä fyysisestä kunnosta on johtajan työssä hyötyä, vaikkei työ itsessään välttämättä vaadi fyysisiä suorituksia. Esimerkiksi tiukasti aikataulutettua ulkomaille suuntautuvaa työmatkaa aikaeroineen voi verrata fyysisiltä vaatimuksiltaan urheilusuoritukseen.
– Kuntoilu tekee sen, että vointini on erittäin hyvä. Olen pirteä heti aamusta ja ajatukset kulkevat hyvin jo heti aamuseitsemän jälkeen. Kun kuntoni on hyvä, saan paljon aikaiseksi työpäivieni aikana.
Liikunnan henkiset hyödyt liittyvät Nylundin mainitsemaan hyvään vireystilaan, kriisinsietokykyyn tai tapaan kohdata pettymyksiä. Kilpaurheilutaustaiset johtajat kokivat vaativan harjoittelun kasvattaneen heidän sitkeyttään, venymisherkkyyttään ja kykyään sietää pettymyksiä – näistä ominaisuuksista on hyötyä myös työelämässä.
Hyvien suoritusten lisäksi liikunta auttaa myös palautumaan. Tutkimuksessa haastatelluille johtajille liikunta on tapa nollata aivot.
– Koen, että kuntoni ansiosta keskittymis- ja paineensietokykyni on hyvä. Jos töissä on ollut rankka tai vaikea päivä, ratkaisen sen mielelläni menemällä päivän päätteeksi kuntoilemaan. Monet asiat ovat loksahtanet paikalleen, kun olen ollut hiihtämässä tai juoksemassa. Stressit jäävät ladulle tai lenkkipolulle, Nylund kertoo.
Harmonian ja pakonomaisuuden häilyvä ero
Harmonisella liikuntasuhteella tarkoitetaan sisäsyntyistä liikunnan iloa. Tässä suhteessa liikuntaan kohdistettu intohimo ei ole pakonomaista, vaan liikkuja voi lopettaa liikunta-aktiviteetin milloin tahansa. Harrastaminen on joustavaa ja sopusoinnussa elämän muiden osa-alueiden kanssa. Ja vaikka itse olisi liikuntaorientoitunut, samaa ei vaadita tai edes odoteta muilta.
Pakonomaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että johtaja tuntee syyllisyyttä, jos ei pääse liikkumaan sovitusti. Liikunnan rooli elämässä voi muodostua niin suureksi, että sen harrastamista jatketaan sairastumisista tai loukkaantumisista huolimatta tai se priorisoidaan toistuvasti perheeseen tai työhön liittyvien tärkeiden tapahtumien edelle.
Pakkomielteiseen intohimoon liittyy usein myös se, että liikuntamotivaatio syntyy arvostuksen tavoittelusta. Kyse on tällöin ulkoisesta motivaatiosta, eli liikuntaa motivoivat ulkoiset palkkiot – tässä tapauksessa muiden osoittama arvostus liikunnallista johtajaa kohtaan.
– On kuitenkin syytä huomioida, että liikuntaan kohdistettu pakkomielteinen ja harmoninen intohimo eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne usein ilmenevät intohimoisessa liikkujassa rinnakkaisesti, Raisio selventää.
Liikunnalle järjestetään aikaa
Liikunnalla on osoitettu olevan merkitystä paitsi useiden sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, sillä on myös merkittävä rooli ihmisen toimintakyvyn säilyttämisessä ja parantamisessa. Lisäksi liikunta voi vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja mielenterveyteen.
Liikunta on liikunnallisille johtajille elämäntapa ja ilon lähde. Se on tärkeä osa arkea ja sille halutaan järjestää aikaa. Tutkimuksen perusteella aktiivisesti liikkuvan johtajan taustalla on usein liikunnallinen lapsuus, mutta toisinaan oma laji ja liikunnan ilo ovat löytyneet vasta aikuisiällä.
Monen muun johtajan tavoin Nylund järjestää aikaa liikunnalle ja ottaa sen huomioon kalenteria ylläpitäessään ja suunnitellessaan. Liikunnan pariin on lähes pakko päästä – se antaa elinvoimaa, selkeyttää ajatuksia, lisää luovuutta ja palauttaa työn aiheuttamasta stressistä. Tutkimukseen vastanneiden johtajien mukaan olo voi olla ärtyisä, löysä tai ahdistunut, jos syystä tai toisesta liikkumaan ei pääsekään toivotulla tavalla.
Nylund kertoo olevansa aamuvirkku ja nousee sängystä päivittäin puoli kuuden maissa. Ladulla tai salilla hän on jo tuntia myöhemmin.
– Minulle tämä rytmi sopii hyvin, sillä kalenterissani on jatkuvasti iltaan ajoittuvia kokouksia tai tilaisuuksia.
Kaksivuotinen (2021–2022) Liikunnalliset johtajat kompleksisessa toimintaympäristössä -tutkimushanke toteutettiin Urheiluopistosäätiön tuella. Hankkeen tutkijoina toimivat HTT, dosentti Harri Raisio Vaasan yliopistosta, FT Tero Kuorikoski Liikuntakeskus Pajulahdesta, TkT Tero Rantala LUT-yliopistosta ja FT, dosentti Mikko Rask Helsingin yliopistosta.