Väitös: Milloin yrityksestä tulee globaali menestyjä?
Monet globalisaation vastustajat uskovat globalisaation olevan huijausta ja kyseenalaistavat vapaan kaupan tuomat hyödyt. Osa myös väittää, että globalisaatio ja ulkomaalaisten epäreilu kilpailu tuhoaa kotimaisia työpaikkoja. Globalisaatio voi tuottaa häviäjiä, mutta millaiset yritykset selviävät kansainvälistymisestä voittajina?
Vaasan yliopistossa tehty uusi väitöstutkimus näyttää, missä tilanteissa yritykset pystyvät hyötymään globalisaatiosta ja kansainvälistymisestä.
Kansainvälisen markkinoinnin alalta väittelevä Krishna Bhandari on analysoinut pohjoismaalaisia suuria ja keskisuuria yrityksiä ja tutkinut yhteyttä yrityksen kansainvälistymisen ja pitkän aikavälin menestyksen välillä. Yrityksen menestymistä on tutkimuksessa mitattu kokonaispääoman tuottoasteella (ROA) ja yrityksen markkina-arvon sekä tasearvon suhteella (Tobinin Q).
Bhandarin tutkimus osoittaa, että kansainvälistyminen kasvattaa yrityksen tuottavuutta ja lisää sen markkina-arvoa vain tiettyjen parametrien välillä. Esimerkiksi pohjoismaalaiset yritykset, joiden myynnistä vähemmän kuin kymmenen prosenttia tai enemmän kuin 75 prosenttia tulee ulkomaankaupasta, eivät välttämättä hyödy kansainvälistymisestä pitkällä aikavälillä.
– Yritysten optimaalinen kansainvälistymisen taso on siis 10 ja 75 prosentin välillä, sanoo Bhandari.
Kansainvälistymisen vaikutus pitkän aikavälin tulokseen kasvaa, mikäli yrityksellä on yrityskohtaisia etuja kuten patentteja, tavaramerkkejä ja tunnettu brändi, tai jos se tekee oikeita strategisia valintoja koskien kustannus-, erikoistumis- ja hybridistrategioita.
Kuinka välttää ansat menestymisen tiellä?
Väitöskirjan toinen merkittävä löytö tarjoaa ratkaisun “Innovaattorin Dilemmaan”, joka esitetään Harvardin yliopiston professorin Clayton Christensenin uraauurtavassa kirjassa. Yritysten tulisi olla “molempikätisiä”, jolloin ne samanaikaisesti keräisivät lyhyen tähtäimen tuottoja, jota kutsutaan eksploitaatioksi, ja innovoisivat pitkän tähtäimen menestystä varten, jota kutsutaan eksploraatioksi.
Mikäli eksploitaation ja eksploraation suhde on joko hyvin matala tai hyvin korkea, yritys ei hyödy toiminnasta. Optimaalinen tasapaino näiden välillä auttaa yrityksiä välttämään menestymis- tai eksploitaatioansan. Tämä ansa esiintyy silloin, jos yritys hakee tuottoja innovaation ja uuden tuote- ja palvelukehityksen kustannuksella. On huomattava, että kustannusjohtajuusstrategialla ei ole vaikutusta eksploitaation ja eksploraation tasapainoon, vaikka erikoistumis- ja hybridistrategioilla oli merkittäviä seurauksia tähän.
Pohjoismaalaisten suurten ja keskisuurten yritysten analysoinnissa on hyödynnetty tietokoneavusteista tekstianalyysia ja mallien estimoinnissa yleistettyä momenttimenetelmää (GMM-metodi).
– Yritysjohto voi hyötyä väitöskirjasta ohjaamalla resursseja optimaalisen vaihteluvälin mukaisesti kansainvälistymisessä ja innovaatiotoiminnassa. Hallinnolliset päättäjät voivat hyödyntää väitöskirjan löytöjä kansallisella tasolla linjaamalla kilpailu- ja innovaatiokäytäntöjä yhtäaikaisesti, koska nämä käytännöt ovat aina keskinäistä vaihtokauppaa, sanoo Bhandari.
Lisätiedot
Krishna Raj Bhandari, puh. +358 440526711, sähköposti: krishna.finland(at)gmail.com
Bhandari, Krishna (2017). Internationalization and Organizational Ambidexterity for Sustainable Performance: Moderating Effects of Firm-specific Advantages and Competitive Strategies. Acta Wasaensia 379, Vaasan yliopisto, University of Vaasa.
Krishna Bhandari syntyi vuonna 1971 Nepalissa. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon sähkötekniikan alalta PEC University of Technologyssa Intian Chandigarhissa. Hänellä on Master of Business Administration -tutkinto Bangkokissa sijaitsevasta Asian Institute of Technologysta.
Bhandari on Suomen kansalainen ja asuu nykyään Helsingissä perheensä kanssa. Ennen tohtoriopintojaan Vaasan yliopistossa hän toimi pitkään yrityselämässä. Hän työskenteli useita vuosia Senior Business Consultantin ja Project Managerin tehtävässä Nokialla. Hän on lisäksi toiminut mentorina useille suomalaisille start up-yrityksille.
Väitöstilaisuus
Krishna Bhandarin markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus “Internationalization and Organizational Ambidexterity for Sustainable Performance: Moderating Effects of Firm-Specific Advantages and Competitive Strategies” tarkastetaan tiistaina 15.8.2017 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Sami Saarenketo (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Jorma Larimo. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Mitä mieltä olit jutusta?