Väitös: Mahdollistavassa maaseutuhallinnossa byrokratia palvelee yrittäjiä – ei orjuuta toimijoita

Päivi Kujala
Miten tukea yrittäjyyttä maaseudulla? Euroopan unionin maaseutupolitiikkaan liittyvä ylimitoitettu sääntely ja byrokratisoitunut hallinto koetaan pikemminkin taakaksi kuin tueksi yrittäjyyden edistämisessä. Samaan aikaan mahdollistavaa julkista hallintoa on ryhdytty peräänkuuluttamaan Suomen valtionhallinnossa. Päivi Kujalan väitöskirja pureutuu näiden kahden asian väliseen jännitteeseen.

Kujalan mukaan maaseutuyrittäjyyden edistämisen pitäisi olla mahdollistavaa: viranomaistyöhön tarvitaan lisää luottamusta, enemmän harkintavaltaa, luovuutta ja kokemuksista oppimista.

– Haluan palauttaa hallinnon byrokratialle positiivisen leiman, sanoo Vaasan yliopistossa 21. toukokuuta väittelevä Kujala.  

Päivi Kujala on tarkastellut aluetieteen väitöstutkimuksessaan maaseutuhallinnon käytäntöjä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) II-pilarin yritystukien valmistelussa ja toimeenpanossa.

– Yrittäjyyden edistäminen ja maaseudun kehittäminen ovat minulle sydämen asia, ja niiden parissa olen myös tehnyt pitkän työuran.

Maaseudun kehittämisohjelmien yritystuet ovat koko Suomen EU-jäsenyyden ajan tuottaneet hyvinvointia ja elinvoimaa maaseutualueilla, mutta monet yrittäjät ja hallinnon toimijat ovat uupuneita yritystukien lisääntyvään sääntelyyn ja hallinnon byrokratiaan. Lakeja, asetuksia ja määräyksiä tarvitaan, mutta sääntelystä on tullut  ylimitoitettua kansallisesti ja Euroopan unionissa.

–  Minua kiinnosti, mitä byrokratialla todella tarkoitetaan, kun siitä puhutaan pelkästään negatiivisesti yrittäjien ja hallinnon puheissa, sanoo Kujala.

Turhautuminen liikaan sääntelyyn ja byrokratiaan näkyi muutama vuosi sitten myös mielenilmaisuina. Silloin marssittiin byrokratian vastaista marssia Helsingin Senaatintorille ja ripustettiin tukilomakkeita byrokratiapyykkinarulle Euroopan parlamentissa.

Laaja haastatteluaineisto toi esiin byrokratian haittatekijät

Kujala keräsi tutkimuksen empiirisen aineiston haastattelemalla maaseutuhallinnon viranomaisia, tutkijoita, kansanedustajia ja yritystukea saaneita yrittäjiä valtakunnallisesti sekä neljän ELY-keskuksen alueella, eli Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Haastattelut on analysoitu diskurssi- ja sisällönanalyysin keinoin sekä käyttäen tapaustutkimusmenetelmää.

Kujalan mukaan haastatteluaineistosta kävi ilmi, että kun puhutaan negatiivisesti byrokratiasta, puhutaan itse asiassa sen ei-toivotuista haittatekijöistä. Byrokratian haittatekijöistä on kyse muun muassa silloin, kun kehittämistyön keinoista on tullut tavoitteita tärkeämpiä ja määrämuotoisuus sekä oikein tekeminen painottuvat enemmän kuin itse toiminnan tulos.

– Kuvaava esimerkki maatilamatkailuyrittäjän kokemuksesta oli jääkaappipakastimen hylkääminen yritystuen maksatushakemuksessa, koska tukihakemuksen suunnitelmassa luki jääkaappi. Tämä on esimerkki viranomaisesta, joka tulkitsee asioita oikeaksi tai vääräksi tehdessään päätöstä, eikä osaa käyttää kehittämistukiin liittyvää harkintavaltaa, Kujala sanoo.

Matkalla mahdollistavaan maaseutuhallintoon

Kujala loi tutkimuksessaan mahdollistavan maaseutuviranomaisen mallin, joka on ideaalimalli sujuvasta hallinnosta. Tällöin hallinto on muun muassa ennakoitavaa, luotettavaa, täsmällistä, nopeaa ja kustannuksiltaan hillittyä.

– Mahdollistavan maaseutuviranomaisen mallia ei kukaan viranomainen yksistään saa toimimaan, vaan se vaatii kulttuurisen muutoksen koko hallinnonalalla. Tällöin korostuvat toiminnan ja kehittämistyön tavoitteiden sisäistäminen sekä omaehtoinen kurinalaisuuden kulttuuri, Kujala luonnehtii.

Mahdollistavassa hallinnossa keskitytään strategisten tavoitteiden toteuttamiseen lisäämällä luottamusta yrittäjien ja viranomaisten välillä, käyttämällä harkintavaltaa ja luovuutta yritystukitoimenpiteiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Viranomaiset myös oppivat tehdyistä virheistä ja saadusta palautteesta. Johtamisessa painotetaan mahdollistamista rajoittamisen ja yksityiskohtaisen sääntelyn sijasta.

– Euroopan unionin jäsenmaana Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan, että tällainen kulttuurinen muutos tapahtuu koko EU-tasolla, muistuttaa Kujala.

"Keskittämisen puheen voi kyseenalaistaa"

Yritystuet ovat olleet maaseudun kehittämisen välineenä koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, mutta maaseutuhallinnon toimintatapoihin liittyviä tutkimuksia yritystukien toimeenpanosta on tehty vain vähän.

Kujalan väitöstutkimus pureutuu mahdollistamisen lisäksi myös yritystoiminnan paikan merkitykseen ja esittää, että digitaalisessa yhteiskunnassa keskittämisen puheen voi kyseenalaistaa. Maaseutu tarjoaa yritystoiminnalle elinvoimaisia paikkoja. Paikkaperustaisen kehittämisen lisääminen hallinnossa edistää yritystoiminnan sijoittumista maaseutualueille.

Tutkimuksen tuloksena todetaan lisäksi, että maaseudun kehittämisohjelmiin liittyviä lakisääteisiä arviointeja tulee käyttää tehokkaammin hyödyksi ohjelmien toimeenpanossa. Tällöin esimerkiksi EU-ohjelmakausien vaihdokset voivat olla sujuvampia, kun otetaan oppia edellisten vaihdosten toteutuksesta.

Kujala, Päivi (2021). Kohti mahdollistavaa maaseutuhallintoa. Yrittäjyyden edistäminen Euroopan unionin maaseutupolitiikassa. Acta Wasaensia 460. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-954-9

Väitöstilaisuus

MMM, agronomi Päivi Kujalan aluetieteen väitöstutkimus ”Kohti mahdollistavaa maaseutuhallintoa. Yrittäjyyden edistäminen Euroopan unionin maaseutupolitiikassatarkastetaan perjantaina 21.5.2021 klo 12 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/62748454861?pwd=K1I0VytEWktpb01yd1NKUk9YcjlhZz09
Passcode: 043454

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hilkka Vihinen (LUKE) ja kustoksena professori Seija Virkkala.

Väittelijän tiedot

Päivi Kujala asuu Alavudella. Hän on syntynyt Vimpelissä vuonna 1965 ja valmistunut ylioppilaaksi Vimpelin lukiosta vuonna 1984.  Kujala on suorittanut agrologin tutkinnon Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa vuonna 1988 ja maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2005.

Kujala on tehnyt työuran maaseutuhallinnon ja maaseudun kehittämisen parissa. Hän on toiminut maaseutuverkostoyksikön johtajana Maaseutuvirastossa vuosina 2014–2015 ja maa- ja metsätalousministeriössä vuosina 2007–2013. Tätä ennen hän toimi maaseutupäällikkönä Alavuden kaupungissa vuosina 1997–2007 ja Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksessa maaseutuasiamiehenä vuosina 1989–2007.

Lisätiedot

Päivi Kujala, puh. 045 652 9596, paivi.kujala(at)kuusnetikka.fi

Mitä mieltä olit jutusta?