Vaasan yliopiston opiskelijat ideoivat konsepteja kalalle, vihanneksille, toukille ja biohiilelle – tulevaisuudessa ideat voivat toteutua Sodankylässä

- Opiskelijoiden innovatiivisuus yllätti ja ylitti odotukset. Omat ajatukset olivat suppeampia kuin mitä opiskelijat meille lopulta esittivät, summaa ajatuksiaan Sodankylän kehittämisjohtaja Jukka Lokka, joka toimii Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli -hankkeen projektipäällikkönä.

Hanke on ollut mukana Vaasan yliopiston Konseptoinnin ja kaupallistamisen kurssilla, jonka aikana opiskelijat tuottavat ratkaisuehdotuksia toimeksiantajan määrittämään ongelmaan. Syksyn 2020 aikana yhteistyötä tehtiin hankkeen kanssa, jossa mukana ovat Sodankylän kunta, Vaasan yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

Hankkeessa luodaan toimintamallia uudenlaiselle kaukolämpölaitokselle. Kaukolämpölaitoksen yhteyteen luodaan järjestelmä, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita sekä tuotetaan lämpöä, sähköä ja ruokaa sekä muita kiertotalouskonseptiin sopivia tuotteita.

Pilottilaitos saatetaan rakentaa tulevaisuudessa Sodankylään ja opiskelijoiden tehtävänä oli luoda konsepteja laitoksessa tuotetuille tuotteille, joista opiskelijatöihin valittiin kiertovesikasvatettu kala, kasvihuonekasvikset, toukat ja biohiili. Konseptit voivat olla esimerkiksi tuotteita tai toimintamalleja. Opiskelijat työskentelivät ryhmissä ja selvittivät, millaisille tuotteille on kysyntää asiakkaiden parissa.

Uusia näkökulmia

Yliopistonlehtori Minna-Maarit Jaskari on vetänyt kurssia jo 14 vuotta ja kehittänyt opetusmallia väitöskirjassaan.

− Kurssi on prosessi, jonka aikana opiskelijat pyrkivät ymmärtämään toimeksiantajan toiveita ja haasteita. Opiskelijat selvittivät ketkä ovat potentiaalisia asiakkaita hankkeen lopputuotteille ja tutustuivat asiakasryhmiin tekemällä esimerkiksi haastatteluja. Perusteellisen tutkimuksen jälkeen opiskelijat ideoivat ratkaisuja asiakkaan haasteisiin sekä jatkokehittävät ideoitaan toimeksiantajien kommenttien perusteella.

Toimeksiantajat ja opiskelijat kohtasivat kurssin aikana useita kertoja etäyhteyksien välityksellä. Mukana olivat tällöin hankkeen projektipäälliköt sekä Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ympäri Suomea. Hankkeen edustajat auttoivat ja kommentoivat opiskelijoiden töitä, mutta opiskelijoille annettiin kuitenkin myös paljon vastuuta ja vapautta.

Kurssin aikana opiskelijat saivat perehtyä aihepiireihin, jotka eivät välttämättä olleet entuudestaan kovin tuttuja. Markkinoinnin johtamista opiskeleva Sini-Pauliina Pihl keskittyi ryhmänsä kanssa biohiileen.

− Olin ryhmästämme ainoa, joka oli entuudestaan kuullut biohiilestä eli taustatyötä piti tehdä paljon. Kurssiin kuului siis haasteitakin, mutta kokonaisuudessaan tämä oli miellyttävä ja rikas kokemus. Voisin käydä kurssin uudelleenkin.

− Ryhmämme kolme eri konsepti-ideaa liittyivät biohiilen tutkimukseen, viherkorttelirakentamiseen sekä biohiilen käyttöön hiilikompensaationa. Lopullinen konseptimme liittyi siihen, miten biohiilen tunnettuutta voitaisiin lisätä viherrakentamisen kautta, Pihl kertoo.

Niin ikään markkinoinnin johtamista opiskeleva Viivi Lehtinen suunnitteli ryhmänsä kanssa konsepteja kiertovesikasvatetulle kalalle. Kiertovesialtaissa on mahdollista kasvattaa useita eri kalalajeja, joista ryhmä harkitsi esimerkiksi siikaa sekä Suomen markkinoilla uutta nelma-kalalajia. Lopullinen tuotos keskittyi nelmaan.

− Kaksivaiheisen konseptin avulla pyritään tasapainottamaan epävarmuustekijöitä, joita saattaa ilmetä, kun markkinoille tuodaan täysin uutta kalalajia. Konseptiamme testataan ja kehitetään pilottivaiheessa, jossa sitä tarjotaan yksinoikeudella yhden huippukokin edustamiin ravintoloihin. Toisessa vaiheessa jakelu avataan myös muille ravintoloille ja valikoiduille myymälöille, Lehtinen avaa ryhmän lopputulosta.

Kurssi hyödyttää kaikkia osapuolia

Opiskelijat pitävät kurssin työelämälähtöisyyttä positiivisena ja tärkeänä asiana.

− On tosi innostavaa olla tällaisessa projektissa mukana, kun ideamme saattavat oikeasti toteutua. Tällaisesta opiskelusta saa työelämää varten enemmän varmuutta kuin kirjoista opiskeltaessa. Kurssin aikana harjaantuivat myös vuorovaikutus- ja esiintymistaidot, Lehtinen kertoo. Pihl on samaa mieltä.

− Tämä kerryttää paljon eri työelämä- ja markkinointitaitoja. Oli myös mielenkiintoista saada kokemusta eri alojen asiantuntijoiden kanssa työskentelystä.

Myös hankkeen edustajat kokevat saaneensa yhteistyöstä paljon hyötyä.

− Hankkeen kaupallista osiota varten tuli uudenlaisia ajatuksia. Kurssin ansiosta esille nousi paljon sellaisia huomioita, joita emme itse olisi tulleet ajatelleeksi, Lokka kertoo.

− Opiskelijoiden työskentelyn kautta sai sellaista oman ajattelun päivittämistä. Itselleni ei olisi tullut mieleenkään hyödyntää vaikkapa Facebookin ryhmiä kuluttajakyselyissä, kuten opiskelijat kurssilla tekivät.

Luonnonvarakeskuksen edustaja Saija Rasi on tyytyväinen, että yhteistyöhön lähdettiin mukaan.

− Opiskelijat tekivät vaikutuksen perehtymisellään. Heti ensimmäisestä yhteisestä tilaisuudesta lähtien heiltä alkoi tulla hyviä kysymyksiä. He tarttuivat aiheeseen hienosti, vaikka aihepiiri oli varmasti monelle vieras ja outo.

− Tässä on selkeä win-win-tilanne: hanke sai opiskelijoilta paljon ja samalla opiskelijat saavat hyvää kokemusta hankkeen kautta, iloitsee Vaasan yliopiston Vebi-tutkimusalustan projektipäällikkö Päivi Haapalainen.

− Kurssin jälkeen käymme vielä hankeporukalla läpi kurssilta saatuja ideoita ja ajatuksia. Mietimme niiden pohjalta, miten jatkamme tästä eteenpäin, Haapalainen kertoo.

Yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia niin toimeksiantajille kuin opiskelijoille

Aiempina vuosina kurssilla on ollut mukana niin hankkeita, eri alojen yrityksiä kuin kuntaorganisaatioitakin.

− Toimeksiantajalla tulee olla sellainen haaste, johon voi toteuttaa erilaisia konsepteja ja lopputuloksia, Jaskari selvittää.

Tärkeintä on kuitenkin se, että on aikaa paneutua yhteistyöhön.

− Läsnäolo on tärkeää. Opiskelijatkin vaistoavat herkästi, jos yhteistyö ei tunnu aidosti kiinnostavan toimeksiantajaa.

Jaskarin mukaan kurssin tuotoksia on todellakin viety käytäntöön:

− Aiempina vuosina kurssilla syntyneitä ideoita on jatkojalostettu ja toteutettu. Opiskelijoita on myös saatettu palkata kehittämään tuotoksia eteenpäin.

Myös hankkeen projektipäällikkö Haapalainen valottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

− Jos halutaan, niin yhteistyöhän ei välttämättä pääty tähän. Jos joku konsepti kiinnostaa oikein kovasti, niin tästä voi syntyä vaikka gradun aiheita. Eli tämä työ ei välttämättä pysähdy kurssin päättymiseen, vaan asiat voivat jatkua tämän jälkeenkin.

Teksti: Lotta Uotila