Pystytäänkö ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoja valvomaan tehokkaasti?

shakinpelaaja, kuva pixabay cc
Julkisjohtamisen professori Christoph Demmken ja yliopisto-opettaja Jari Autioniemen vertaileva tutkimus analysoi ministereiden ja huippuvirkamiesten eturistiriitoihin liittyviä sääntöjä, politiikoita ja käytäntöjä EU-maissa. Tutkimuksen on tilannut Euroopan parlamentti.

Euroopan unionin jäsenmailta kysyttiin, miten ne sääntelevät ja käsittelevät eturistiriitoja aina ministerien ja virkamiesten taloudellisten intressien ilmoittamisesta niin sanottuun politiikan pyöröovi-ilmiöön saakka.

Tutkimukselle on suuri tarve, sillä eturistiriidan käsite laajenee laajenemistaan, mikä vaikeuttaa tehokasta valvontaa ja toimintapolitiikkojen tehokasta toteuttamista. Yksinkertainen sääntelyn lisääminen ei ratkaise ongelmaa, sillä eturistiriidat liittyvät aina kulloiseenkin kontekstiin.

Demmken ja Autioniemen tutkimuksessa ehdotetaankin, että ryhdyttäisiin käymään keskustelua uusista, innovatiivisista politiikoista. Yksi vaihtoehto olisi keskittyä organisaatioiden suoraselkäisyyteen sen sijaan, että puhuttaisiin vain yksilöistä.  Tutkimuksen mukaan eturistiriitoja olisi myös syytä raportoida systemaattisemmin.

Tutkimuksessa ehdotetaan esimerkiksi säännöllistä raportointia EU:n komissaariehdokkaiden mahdollisista eturistiriidoista ja ehdotetaan itsenäisen ja riippumattoman komitean luomista näiden eturistiriitojen arvioimiseksi.

Miten kunnat voivat edistää virkamiestensä lahjomattomuutta ja moraalista selkärankaa?

Mitä kunnat voivat tehdä suojellakseen virkamiestensä integriteettiä eli rehellisyyttä, loukkaamattomuutta, koskemattomuutta, riippumattomuutta ja lahjomattomuutta? Entä kuinka estää mahdolliset rikkomukset? Ja milloin kuntien eettiset ohjeet ja järjestelmät ovat riittävällä tasolla?

Näitä kysymyksiä kysyttiin puolestaan tutkimuksessa, jonka Vaasan yliopiston professori Christoph Demmke teki yhdessä Amsterdamin ja Rotterdamin yliopiston tutkijoiden sekä Leuvenin yliopiston Jeroen Maesschalkin kanssa. Tämä Hollannin parlamentin tilaama, hiljattain julkaistu vertaileva tutkimus käsitteli paikallisia integriteettijärjestelmiä Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa.

– Tutkimusraportti Hollannin, Saksan ja Flandersin alueen paikallisista integriteettijärjestelmistä painottaa integroidun ja systemaattisen kunnallisen integriteettipolitiikan tärkeyttä ja lisäarvoa. Tarvitaan selkeä visio julkisen hallinnon integriteetin edistämisestä, konkreettista tavoitteiden asettamista, integriteettikoordinaattorin palkkaaminen sekä integriteettipolitiikoiden valvontaa, arviointia ja kehittämistä, kertoo professori Demmke.

Lue lisää

Tietolaatikko

Artikkelin alkuosa on julkaistu aiemmin Vaasan yliopistolehti Vox cordisissa.

Lue koko Vox cordis -lehti näköislehtenä: Vox cordis 2/2020

Mitä mieltä olit jutusta?

Eniten reaktioita tällä viikolla