Liikeidea ja vapaus määritellä työn sisältö houkuttavat naisia yrittäjiksi – silti heitä on yrittäjistä vain kolmannes

Yrittäjyyden polulle rohkaisevat erilaiset tekijät. Palkitsevimmaksi seikaksi koetaan usein se, että voi itse vaikuttaa asioihin, johtaa omaa aikaa ja tekemistä.

Vaasan yliopiston tutkija Carita Eklundia kiinnostaa erityisesti naisten yrittäjyys. Viimeisimmässä tutkimuksessaan Eklund on kartoittamassa Yhdysvalloissa ja Suomessa, miksi naiset ryhtyvät yrittäjiksi. Mikä heitä on kannustanut lähtemään yritystoimintaan, millaista tukea he ovat saaneet ja millaisia haasteita kohdanneet?

– Yleensä motiivina on halu vapauteen tai oma liikeidea. Nämä ovat kaksi tyypillisintä teemaa. Tarve saada työpaikka ja samalla palkka itselle ovat myös tärkeitä tekijöitä, hän kertoo.

Vapaus ja arjen joustavuus innostavat

Yrityksen perustaminen antaa mahdollisuuden työskennellä omien aikataulujen mukaan ja tehdä työtä missä ja milloin haluaa. Toisin kuin luullaan, tämä tuo myös vapautta hoitaa perhettä, harrastuksia ja muita velvollisuuksia samalla, kun pyörittää omaa yritystä.

– Yrittäjyys voi olla hyvä tapa yhdistää perhe ja työ. Se tuo arkeen tiettyä joustavuutta, kun voi itse luoda toimintansa sellaiseksi kuin haluaa, Eklund kertoo.

– Perhe voi olla yrittäjyyden este tai hidaste mutta myös kannustava tekijä, hän jatkaa.

Naisille työelämässä tuntuu olevan erityisen tärkeää, että työ ja vapaa-aika muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmille puolille jää tarpeeksi energiaa. Yrittäjyydessä perheystävällisyys ja työn mielekkyys nousevat suureen arvoon.

Oman yrityksen perustaminen voi tarjota myös taloudellista riippumattomuutta. Kun perustaa oman yrityksen, voi ansaita jopa enemmän kuin palkkatyössä ja ”omistaa” työnsä tulokset. Samalla urapolusta voi tehdä juuri omanlaisensa.

Oman vision toteuttaminen tuo tyytyväisyyttä

Image

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan yrittäjinä toimivat naiset ovat tutkitusti yleisemmin innostuneita työstään ja tyytyväisempiä siihen kuin miehet. Tutkimuksessa todettiin myös, että yli puolet yrittäjänaisista oli nykyiseen työhönsä erittäin tyytyväisiä, kun palkansaajanaisista vain kolmannes koki samoin.

Eklundin naisyrittäjyystutkimus tukee tätä ajatusta. Yrittäjänä voi toteuttaa omaa liikeideaa haluamallaan alalla ja luoda yrityksen, joka heijastaa omia arvoja ja intohimoja. Tämä voi auttaa löytämään merkityksellisen ja palkitsevan työn, joka on linjassa oman elämäntyylin kanssa.

– Monet kokevat, että yrittäjyys ei tunnu työltä, kun siihen on intohimo, ja silloin on myös mukavampi mennä töihin, Eklund tarkentaa.

Naisyrittäjillä korostuvat tietyt toimialat

Tietyillä aloilla yrittäjyys voi olla ainoa ja kannattavin vaihtoehto oman ammatin harjoittamiseen.

Suomi on oikea mikroyrittäjien valtakunta, jossa 69 prosenttia yrittäjistä työskentelee yksinyrittäjinä. Naisista yksinyrittäjiä on vieläkin enemmän, 73 prosenttia. Tärkeimpiä ammattiryhmiä naisilla, jotka työllistävät itsensä, ovat kulttuuri- ja käsityöalojen ammatit sekä erilaiset terveys-, kauneus- ja hyvinvointialojen ammatit.

Toimialakeskeisyys nousee esiin myös Carita Eklundin tutkimuksessa.

– Naisyrittäjät käynnistävät useammin palvelualan yrityksiä liittyen terveydenhuoltoon, koulutukseen tai ravintola-alaan. Tämä johtuu heidän kokemuksestaan ja asiantuntemuksestaan näillä aloilla. Toisaalta esimerkiksi taide- tai kulttuurialoilla yrittäjyys on luonnollinen jatkumo ja ainoa tapa tehdä sitä työtä, mihin on osaaminen.

Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan

Yrittäjän on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä muutoksia omassa yhteisössään. Monet onnistuvat löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tarjoamaan uusia tapoja auttaa muita yrittäjyyden kautta.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät naiset saattavat kokea riittämättömyyttä, jos he haluavat hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin, mutta se ei ole mahdollista annetun työajan puitteissa. Silloin voidaan alkaa miettiä muita vaihtoehtoja ja omia ratkaisuja.

Carita Eklundin tutkimuksessa tarve tehdä jotain yhteisön eteen korostui naisten motiiveissa yrittäjäksi ryhtymisessä.  

– On yleinen käsitys, että yrittäjät ajattelevat vain itseään. Omassa tutkimuksessani kävi ilmi kuitenkin se, että halutaan ajatella yhteisöä. Mukana oli upeita yrittäjiä, joilla oli bisnesidea, jollaista ei vielä ollut alueella ja jolla he halusivat aidosti olla luomassa jotain uutta ja hyvää muille.

Resilienssiä, paineensietokykyä ja ongelmanratkaisutaitoja

Yhteiskunnassa on edelleen vallalla ajatus, että naiset eivät ole yhtä kykeneviä kuin miehet, kun on kyse johtajuudesta, liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä. Tämä stereotypia voi estää naisia harkitsemasta yrittäjyyttä vaihtoehtona urakehitykselle. Sanotaan, että naiset ovat myös varovaisempia ottamaan riskejä, ja yrityksen perustamiseen niitä liittyy aina.

Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja, yritysvalmentaja ja sarjayrittäjänä lähes 30 vuotta toiminut Katja Rajala kuvailee yrittäjän tärkeimmiksi ominaisuuksiksi sinnikkyyden, itsensä johtamisen taidon ja tietynlaisen epävarmuuden sietokyvyn.

– Kaikki yrittäjät voivat kohdata monenlaisia haasteita sukupuolesta riippumatta. Naisyrittäjien kokemat haasteet liittyvät usein perhevapaiden järjestelyihin tai naisvaltaisella alalla toimittaessa työntekijöiden vanhemmuuteen liittyviin järjestelyihin ja kustannuksiin, jotka voivat aiheuttaa isoja ongelmia liiketoimintaan. Edelleenkin myös liiketoiminnan rahoitukseen liittyviä haasteita esiintyy, hän kuvailee.

Carita Eklundin tutkimuksessa yrittäjyyttä kuvailtiin hypyksi tuntemattomaan.

– Monia haastateltaviani mietitytti eniten yrittäjäksi lähtemisessä oma taloustilanne. Osalla oli vaikeuksia saada turvattua toimeentuloaan tai rahoitusta yrityksen ostamiseen. Osa mietti, saavatko he asiakkaita yritykselleen. Muita esille nousseita asioita olivat muun muassa oma jaksaminen ja osaaminen sekä muiden mielipiteet yrityksen kannattavuudesta. Nämä asiat eivät kuitenkaan lopulta vaikuttaneet haastateltavien päätökseen ryhtyä yrittäjäksi. He olivat päättäneet aloittaa yrittäjäuransa ja valmiita tekemään töitä sen eteen.

Katja Rajala kertoo omalle yrittäjäpolulle osuneen useita haastavia tilanteita, jotka ovat vaatineet kehittämään omaa resilienssiä, paineensietokykyä ja ongelmanratkaisutaitoja.

– Olen yrittäjänä sairastunut vakavasti, hankkinut lapsia, opiskellut, kokenut taloudellisen vararikon, eronnut ja selvittänyt lukuisia arjen ongelmia. Aika moni yleisesti luokiteltu yrittäjän riski on langennut osakseni. Elämä kuitenkin kantaa vaikeuksienkin yli, ja onneksi yrittäjyys on tuonut myös paljon iloa, oppia ja onnistumisen kokemuksia.

Rohkeus ajatella isommin

Image

Vuonna 2021 Suomessa oli noin 215 600 YEL-vakuutettua yrittäjää, joista naisia oli vajaa kolmasosa. Heitä on siis vähemmistö, mutta heitä tarvittaisiin lisää.

Katja Rajalan mielestä naisyrittäjyydestä on tärkeää puhua, koska naisia on johtajina ja yrittäjinä edelleen liian vähän ja heidän yritystoimintaansa leimaavat tietyt erityispiirteet, jotka tulisi huomioida paremmin. Maassamme naiset ovat hyvin koulutettuja ja tämä potentiaali täytyisi saada tehokkaammin hyödynnettyä myös yrittäjyyden kautta.

– Meillä on Suomessa edelleen melko eriytyneet työmarkkinat. Tämä heijastuu myös yrittäjyyteen aloille, joille etenkin naiset perustavat yrityksiä. Esimerkiksi juuri nyt hyvinvointialueiden päätökset monituottajuudesta vaikuttavat merkittävästi naisten omistamiin yrityksiin ja niiden kasvumahdollisuuksiin.

Sekä Katja Rajala että Carita Eklund kokevat yrittäjyyden hyödyksi alueiden elinvoimalle. Naisyrittäjät ovat tärkeä osa taloutta ja yhteiskuntaa ja heidän yrityksensä edistävät työllisyyttä, talouskasvua ja innovatiivisia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin tuotteisiin ja palveluihin, ja auttaa kehittämään asioita.

– Ylipäätään yrittäjyydestä pitäisi puhua enemmän siitä näkökulmasta, mitä lisäarvoa yrittäjät tuovat yhteiskuntaamme ottamalla riskiä luomalla työtä, palveluja ja verotuloja. Olisi myös nostettava esiin enemmän menestyneitä naisyrittäjiä eri aloilta. On annettava esikuvia ja yrittäjyyskasvatuksen kautta luotava naisille polkuja yrittäjyyteen, Rajala sanoo.

Carita Eklundin mukaan naisyrittäjät toimivat hyvinä roolimalleina muillekin. Kun naiset näkevät muiden menestyvän yritysmaailmassa, se voi rohkaista ajattelemaan, että hekin voivat menestyä.

– Roolimallien vaikutusta työuraan on tutkittu paljon ja moni haastattelemani yrittäjänainen on hyötynyt läheisestä roolimallista etenkin yrityksensä ensimmäisinä vuosina.

– Kaikki lähtee varhaiskasvatuksen ja opetuksen kautta siten, että yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta pidetään esillä kaikilla aloilla. Tänä päivänä kuka tahansa voi perustaa yrityksen, mutta naisia tulisi rohkaista ajattelemaan isommin, Katja Rajala peräänkuuluttaa.

Samaan ajatukseen päätyy myös Carita Eklund.

– Mietin, miten saisimme enemmän uskallusta kaikille. Jos joku idea ei lennä, niin sitten se ei lennä. Mutta entä jos se seuraava idea lentäisikin?