Aikaa 60 sekuntia - kuinka lyhytvideot toimivat uutismediana?
Vaasan yliopiston viestintätieteen professori Tanja Sihvonen vetää hanketta, jonka tarkoituksena on tutkia, miten lyhytvideot toimivat ilmaisumuotona journalistisessa kontekstissa. Tutkimuksen kohteena ovat nuoret, alle 30-vuotiaat suomalaisaikuiset.
Yhtenä valttikorttina Sihvonen näkee yliopiston omat opiskelijat, jotka sijoittuvat kohderyhmään lyhytvideoiden kuluttajina. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole käyttää ainoastaan korkeakouluopiskelijoita tutkimuksessa.
– Onneksi meillä on täällä nuoria ihmisiä , joilta kysyä videoiden katselusta. Emme kuitenkaan voi tutkia pelkästään korkeakouluopiskelijoita, vaan meidän täytyy huomioida myös muut samanikäiset nuoret, Sihvonen tarkentaa.– Tutkimuksessa on mukana viisi ihmistä, joista jokaisella on oma pieni palansa tutkimuksessa.
Kuluva syksy on enemmän käynnistelyä, ja ensi vuonna on tarkoitus järjestää työpajoja, haastatteluja ja kyselyjä, Sihvonen kertoo.
Hankkeen tavoitteena on saada vastauksia siihen, minkälainen journalismi lyhytvideoympäristössä toimii. Vastaavaa tutkimusta ei ole suuremmassa mittakaavassa aiemmin toteutettu.
Journalismia sosiaalisessa mediassa
Lyhytvideot ja niiden julkaisualustat ovat saavuttaneet suuren yleisön suosion suhteellisen nopeasti. Uutisten on tarkoitus olla ajankohtaisia, joten sosiaalisen median alustojen hyödyntäminen journalismin työkaluna käy järkeen. Kohderyhmänä nuoret aikuiset saavutetaan helpoiten näiden alustojen kautta. Vaikka perinteinen printtimedia ei ole hävinnyt, ihmisten kädessä näkee useimmiten puhelimen kuin päivän lehden. Uutismedioiden siirtyminen sosiaaliseen mediaan on siis ymmärrettävää.
– Tutkimme pääasiassa suomalaista mediaympäristöä, mutta tarkoitus olisi piirtää yleiskuvaa koko lyhytvideokentästä. Mitä journalistisia toimijoita alustoilla on, mitä ne siellä tekevät ja minkälaista sisältöä, Sihvonen kertoo.
Lyhytvideoiden kestot ovat hyvin rajattuja. Tämä on myös positiivinen asia, koska se mahdollistaa esimerkiksi useampien uutisaiheiden tai näkökulmien nostamisen tehokkaasti samaan juttuun. Pitkä teksti toimii journalistisesti eri tavoin. Videot myös mahdollistavat monipuolisempia keinoja käyttää tehosteita ja erilaisia efektejä. Näihinkin tutkimuksessa kiinnitetään huomiota.
Huomion herättämisen taito on tärkeä sosiaalisessa mediassa. Käyttäjät halutaan usein sitouttaa ja viedä alustojen kautta omille verkkosivuille. Uutismediat voivat sitouttaa käyttäjiä esimerkiksi tilauksilla, joilla pääsee lukemaan koko uutisartikkelin .
– Esimerkiksi Instagramissa linkit ovat hankalia. Miten siis houkuttelet käyttäjän sanomalehden sivuille, jossa hän voisi ideaalisti vaikkapa maksaa maksumuurin ylittämisestä tai jossa hänelle voisi näyttää mainoksia, Sihvonen pohtii.
Tämä yhteys puuttuu tällä hetkellä, joten viestintä on pääosin yksisuuntaista.
Lyhytvideot eivät ole ainoastaan hauskojen videoiden tai somevaikuttajien käytössä. Tulevaisuudessa uutismediat hyödyntävät niitä yhä enemmän omana työkalunaan saavuttaakseen muuttuvat lukijaryhmänsä niin TikTokissa, Instagramissa kuin muillakin sosiaalisen median alustoilla.
– Nämä alustat ovat mielestäni se ympäristö, jossa nähdään selvemmin koko internetin tulevaisuuden suuntaviivat. Niin ikävää tai hauskaa kuin se onkin, Sihvonen toteaa.