Kielen oppiminen ennen kaikkea kiinni maahanmuuttajan omasta motivaatiosta

Uutisen oletuskuva
Tiistaina Vaasan yliopistolla järjestetyssä Levón-instituutin Resurssirenkaan syysseminaarissa pohdittiin maahanmuuttajien kotouttamista Suomeen ja kieliosaamisen osaa prosessissa. FT Pirjo Raunio Sataedusta luennoi aiheesta ”Kieliosaaminen osana maahanmuuttajan kotoutu­mista”.
Kuva/picture: flickrcc

Sataedussa järjestetään maahanmuuttajille erilaisia koulutuksia, joihin kuuluu muun muassa kotoutumiskoulutuksia, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä alakohtaisia suomen kielen koulutuksia.

– Tarjoamme suomen kielen opetusta jo maahanmuuttajien kotimaassa, kuten Espanjassa. Eri yritysten ulkomaalaiselle henkilökunnalle on myös olemassa räätälöityjä koulutuksia, Raunio kertoo.

Kielen oppimisessa haasteita

Maahanmuuttajien suomen kielen oppiminen ei ole aina helppoa: joskus liikkeelle täytyy lähteä jopa luku- ja kirjoitustaidon opettelusta. Kielenoppimisessa on myös omat haasteensa, sillä kir­joitettu ja puhuttu kieli eroavat monella tapaa toisistaan.

– Suomen kielessä on monia murteita, slangeja ja eri ammattien erikoissanastoja, joita maa­hanmuuttajan on välillä vaikea ymmärtää. Eri-ikäiset ihmiset myös käyttävät kieltä eri tavalla. Esimerkiksi nuorten käyttämä kieli on välillä täynnä mitä eriskummallisimpia termejä, Raunio selittää.

Eri asioilla vaikutus kielen oppimiseen

Jotkut ihmiset myös oppivat vierasta kieltä toisia helpommin ja nopeammin. Esimerkiksi ikä sekä aiempi koulutustausta ja kokemus vieraiden kielten oppimisesta vaikuttavat siihen, kuinka tehokkaasti kieltä opitaan.

– Mitä nuorempana vierasta kieltä alkaa opiskella sitä helpompaa oppiminen on. Korkea koulutustausta tarjoaa maahanmuuttajille paremmat oppimisvalmiudet kuin alhaisesti koulutetuille, Raunio sanoo.

Myös maahanmuuttajan oma äidinkieli vaikuttaa uuden kielen oppimiseen. Esimerkiksi virolai­selle suomen kielen opettelu on paljon helpompaa kuin vaikkapa kiinalaiselle.

Aitoja kommunikaatiotilanteita

Suomen kielen oppiminen ei ole kuitenkaan vain opiskelijasta itsestään kiinni, vaan myös hänen sosiaalisista piireistään. Maahanmuuttajalle tulisi esimerkiksi puhua suomea totutun englannin sijaan, joskin tavallista selkeämmin. Suomen kielen opiskelijoille täytyisi myös voida antaa mahdollisuuksia käyttää kieltä ai­doissa tilanteissa sekä tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja ihmisiin lähemmin. Näin kielitaito ja kulttuurintuntemus pääsevät pikku hiljaa kehittymään.

– Kaikkein eniten maahanmuuttajan kotoutumiseen ja kielen omaksumiseen vaikuttaa kuitenkin hänen oma motivaationsa Suomeen kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen, Raunio painottaa.

Mitä mieltä olit jutusta?