Väitös: Konsernituki monimerkityksinen ja tulkinnanvarainen
Vuonna 2004 uudistettiin yritys- ja pääomaverotusta. Tässä yhteydessä säädettiin elinkeinotulon verotuksessa vähennyskelvottomaksi konserniyhtiöille annettu lain tarkoittama konsernituki. Tätä ennen oli oikeuskäytännön mukainen tytäryhtiöille annettu konsernituki katsottu tietyin edellytyksin vähennyskelpoiseksi elinkeinotulon verotuksessa.
Kauppatieteiden lisensiaatti Nils Hellberg tarkastelee väitöskirjassaan, miltä osin annettu säännös rajoittaa aikaisemman oikeuskäytännön mukaisen konsernituen vähennyskelpoisuutta. Tämän ohella hän selvitti myös asiakokonaisuuteen läheisesti liittyvän muun verolainsäädännön merkitystä konserniyhtiöiden verotuksessa.
Säädettäessä konsernituen vähennyskelvottomuudesta viitattiin hallituksen esityksessä edellä mainittuun aikaisempaan oikeuskäytäntöön tätä kuitenkaan tarkemmin yksilöimättä.
– Sekä annettu säännös että sen perustelut ovat tulkinnanvaraisia. Vastaava ongelma sisältyi selkeän säännöksen puuttuessa myös aikaisempaan oikeuskäytännön mukaiseen oikeustilan määrittelyyn, Hellberg kertoo.
Konsernisuhteille on elinkeinotulon verotuksessa ennen nykyistä konsernituen vähennyskelpoisuutta rajoittavaa säännöstä annettu merkitystä menon vähennyskelpoisuutta laajentavana seikkana. Lisäksi myös lainsäädännössä on otettu huomioon konsernimuodossa harjoitettuun elinkeinotoimintaan liittyviä verotuksellisia esteitä.
Esimerkkeinä lainsäädännöstä Hellberg mainitsee holdingyhtiöitä koskevan aikaisemman sääntelyn, erityislainsäädännön, yritysjärjestelyihin liittyvän sääntelyn sekä konserniavustusta koskevan lain, jonka mukaisesti lain tarkoittamien edellytysten täyttyessä voidaan konserniyhtiön tappiota kattaa konserniyhtiöiden välillä annettavalla vähennyskelpoisella konserniavustuksella.
– Konserniavustus ei edellytä eikä siihen saa liittyä liiketaloudellisia perusteita päinvastoin kuin aikaisemman oikeuskäytännön mukaisesti annettuun konsernitukeen.
Nykyinen konsernituen vähennyskelvottomuutta koskeva säännös poikkeaa edellä mainitusta periaatteesta. Konsernituen vähennyskelvottomuutta on perusteltu käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaudella rinnastettaessa annettu konsernituki osakkeiden hankintamenoon kuuluvaksi eräksi. Tässä yhteydessä on jätetty huomioimatta oikeuskäytännössä huomioonotetut liiketaloudelliset perusteet konserniyhtiöiden välisessä liiketoiminnassa. Lisäksi lainsäädännössä on jätetty huomioimatta antajalleen vähennyskelvottomaksi säädetyn konsernituen veronalaisuus tuen saajan verotuksessa.
Väitöstiedot
KTL, HTM Nils Hellbergin talousoikeuden alaan kuuluvan väitöskirjan ”Konsernituki osana elinkeinotulon verotusta” tarkistustilaisuus järjestetään perjantaina 1.11.2013 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Esko Linnakangas Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritus professori Asko Lehtonen Vaasan yliopistosta.
Mitä mieltä olit jutusta?