Kuntaliitoskunnan onnistunut elinkeinopolitiikka vaatii luottamusta
Vaikuttava ja hyvin kohdistettu elinkeinopolitiikka on yhteispeliä. Tuloksia ei synny ilman keskinäistä luottamusta. Kuntaliitoksen jälkeen luottamusta rakennetaan uudenlaisissa tilanteissa. Uuden kunnan elinkeinopolitiikalta odotetaan paljon: uutta kasvua, uusia yrityksiä ja uudenlaista elinvoimaa. Osataanko luottamusta synnyttää, rakentaa ja hyödyntää? Mitä luottamuksen ylläpito vaatii? Mitä luottamuksen parantamiseksi pitäisi tehdä?
Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikön yliopistonlehtori Olli-Pekka Viinamäki ja projektitutkija Maria Katajamäki analysoivat tutkimuksessaan luottamusta kuntien elinkeinopolitiikassa kuntakiitoksen jälkeen viidessä kunnassa. Tutkimuksen on rahoittanut KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö.
– Kuntaliitoskunnan elinkeinopolitiikassa tuloksia ei synny ilman keskinäistä luottamusta. Jos luottamusta ei ole, yrityselämän kehittämiseen panostetut rahat valuvat hukkaan, Viinamäki kertoo.
Tasapuolisuus ja liikesalaisuuksien pito ruokkivat luottamusta
Tutkimuksesta käy ilmi, että luottamusta ruokkivat tasapuolisuus ja oikeudenmukainen kohtelu sekä liikesalaisuuksien pito ja huolellinen valmistelutyö. Kun luottamusta on, voidaan ottaa suurempia riskejä, tarpeettomat päällekkäisyydet virkakoneistossa vähenevät ja vastuunkanto asioista on selvää.
– Tavallisimmin luottamus menetetään pettämällä sopimukset tai lupaamalla asioita, joita ei voida toteuttaa. Luottamusta nakertaa myös se, että yhteistyöstä itselle saatavia hyötyjä laskelmoidaan liikaa yhteisen edun sijasta tai osa toimijoista suljetaan yhteisen asian ulkopuolelle.
Luottamuksen menettämisestä seuraa, että päätöksiä ei saada aikaiseksi eikä niihin sitouduta. Epäluottamuksen tunnistamiseksi ja epäluottamuskierteiden katkaisemiseksi tarvitaan kunnissa nykyistä enemmän rohkeutta.
Tutkimuksessa eritellään miksi kannattaa luottaa ja millaisia etuja luottamuksesta saadaan elinkeinopolitiikassa. Tutkimuksessa jäsennetään myös luottamuksen ongelmakohdat – milloin luottamus vähenee ja mitä luottamuksen menettämisestä voi seurata?
Tutkimukseen haastateltiin case-kunnista kaupunginjohtajia, hallituksen puheenjohtajia, elinkeinoyhtiöiden johtajia sekä yrittäjäjärjestöjen puheenjohtajia. Tutkimustulokset antavat tärkeitä eväitä liitoksia suunnitteleville kunnille. Tuloksia voi käyttää vakiintuneiden toimintatapojen uudistamisessa myös kaikissa muissa Suomen kunnissa.
Lisätietoja: yliopistonlehtori Olli-Pekka Viinamäki, puh. 029 449 8420
Mitä mieltä olit jutusta?