Inklusiivisuus on lupaava mutta epäselvä TKI-politiikan tavoite

Reaktiot 1 ryhmä tutkijoita
Miten laajasti TKI-politiikka vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa? Onko kohderyhmiä, joita rahallinen tuki ja muut politiikkapanostukset eivät tavoita? Vaasan yliopiston ELVIS-hankkeen ensimmäisessä politiikkakatsauksessa avataan inklusiivisen innovaatiopolitiikan käsitettä ja tiivistetään keskeisiä tuloksia uudesta vertailututkimuksesta. Katsauksessa annetaan myös suosituksia inklusiivisen innovaatiopolitiikan kehittämiselle Suomessa.

Mitä inklusiivisuus tarkoittaa?

Inklusiivisuus viittaa suomenkielisessä keskustelussa usein eri ryhmien tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin ja palveluiden saavutettavuuteen, mutta sille ei löydy sanastostamme suoraa vastinetta. Myös englanninkielisellä termillä viitataan toisaalta vähemmistöryhmien ottamiseen mukaan erilaisten mahdollisuuksien ja toimintojen piiriin, ja toisaalta laajasti eri toimijaryhmien osallistumiseen eri yhteisöihin ja kehittämisprosesseihin.

Vaasan yliopisto on tutkinut Business Finlandin rahoittamassa  ELVIS-hankkeessa (Evolving innovation space, RDI policies and impact evaluation) inklusiivisuus-käsitteen eri sisältöjä sen kasvattaessa nopeasti merkitystään TKI-politiika eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan kentällä.

Suomalaisen TKI-politiikan kattavuudesta tulisi käydä arvopohjaista keskustelua

Suomalainen yhteiskunta on kansainvälisessä vertailussa varsin tasa-arvoinen. Viime aikoina on kuitenkin havahduttu siihen, että TKI-politiikka ja sen panostukset eivät tavoita vaikuttavuuden kannalta keskeisiä tahoja tai väestöryhmiä.

Politiikan kehittämistyössä tulisikin käydä myös arvopohjaista keskustelua TKI-politiikan kattavuudesta ja sen hyötyjen jakautumisesta Suomessa. Hankkeen tutkijoiden mukaan näkökulma on hyvin tärkeä laajasti yhteiskuntaan vaikuttavan missiolähtöisen TKI-politiikan kehittämisessä.

TKI-politiikan laaja yhteiskunnan eri ryhmät tavoittava kattavuus on noussut keskeiseksi tavoitteeksi myös kansainvälisesti. Keskeisenä syynä on globaalisti lisääntyvä yhteiskunnallinen eriarvoistuminen.

Inklusiivisuuteen TKI-politiikassa liittyy epäselvyyttä

Inklusiivisella innovaatiopolitiikalla viitataan pyrkimykseen lisätä yhteiskunnan eri jäsenten tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyötyä innovaatiotoiminnasta ja osallistua siihen. Inklusiivisten politiikkojen nopeaan yleistymiseen liittyy kuitenkin epäselvyyttä.

Inklusiivisuudella viitataan tutkijoiden, virkamiesten ja eri käytännön sidosryhmien puheissa lukuisiin eri tekijöihin vaihdellen eri vähemmistöryhmien mahdollisuudesta osallistua tuotteiden ja palveluiden yhteiskehittämiseen eri ryhmien asemaan innovaatiotoiminnan hyötyjinä. Inklusiivisuuden edistämiseksi TKI-politiikassa tarvitaan siis käsitteellistä selkeyttä.

– Jotta inklusiivisuutta pystytään edistämään tehokkaasti TKI-politiikan tavoitteena, meidän pitää tietää mistä puhumme, kun puhumme inklusiivisuudesta. Epäselvyys tavoitteiden asettamisessa ja käsitteiden käytössä syö pahimmillaan politiikan uskottavuutta ja vaikuttavuutta, ja edelleen politiikkatoimien oikeutusta, painottaa hankkeen tutkija, apulaisprofessori Helka Kalliomäki.

Tutkimuksessa vertailtiin Yhdysvaltojen ja EU:n TKI-politiikkojen inklusiivisuusnäkökulmia

ELVIS-hankkeen politiikkakatsauksessa tiivistetään keskeisiä vertailututkimuksen tuloksia Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin TKI-politiikan instrumenttien tavoista lähestyä inklusiivisuutta. Tutkimuksessa on vertailtu Responsible Research and Innovation (RRI) ja Broader Impacts Criterion (BIC) viitekehyksiä.

Keskeinen tulos on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa inklusiivisuutta lähestytään hyvin eri näkökulmista. Siinä, missä RRI korostaa inklusiivisia tutkimus- ja innovaatioprosesseja ja eri väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua niihin, BIC keskittyy innovaatio- ja tutkimustoiminnan hyötyjen levittämiseen yhteiskunnan eri vähemmistöryhmille. 

Suomeen voisi kehittää uusia malleja lasten ja nuorten osallistamiseen

Amerikkalaisessa BIC-mallissa korostuvat tutkimuksen käytännön hyödyt yhteiskunnalle. Tutkijoilta edellytetään yhteiskunnallista vaikuttamista esimerkiksi osallistumalla lasten ja nuorten kouluissa tapahtuvaan tiedekasvatukseen. Tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuudet tutustua tieteeseen, toisaalta taas halutaan turvata kilpailukykyinen osaaminen tieteen ja teknologian aloilla jatkossakin.

Politiikkakatsauksessa ehdotetaan, että suomalainen TKI-politiikka ja koulutuspolitiikka voisivat yhdessä kehittää uuden tyyppisiä malleja lasten ja nuorten osallistamiseen tieteen pariin. Tässä yhteistyössä myös yritykset voisivat olla enemmän mukana.

Hankkeen projektipäällikkö Leena Kunttu toteaa, että innovaatioympäristöön tutustuminen jo varhaisessa vaiheessa edesauttaisi lasten ja nuorten hakeutumista STEM-aloille.

– Tämä vahvistaisi kilpailukykyämme ja monipuolistaisi osaajatarjontaa. Tarvitaan myös asennemuutosta, että myös tytöt saataisiin kiinnostumaan luonnontieteistä ja tekniikasta. Tällä hetkellä naisten osuus näillä aloilla Suomessa on Euroopan pienin.

Kuntun mukaan tämä on valitettavaa, koska suuri osaajapotentiaali jää näin hyödyntämättä.

Suositukset inklusiivisen innovaatiopolitiikan edistämiseksi

Politiikkakatsaus nostaa esiin seuraavat suositukset inklusiivisen innovaatiopolitiikan edistämiseksi suomalaisen TKI-politiikan kontekstissa:

  1. EU:n ja Yhdysvaltojen TKI-politiikkavertailun oppien hyödyntäminen kansallisen keskustelun stimuloimiseksi.
  2. Yhdysvalloissa laajalti hyödynnettävän tiedekasvatuksen soveltamismahdollisuuksien selvittäminen tutkimusrahoituksen kriteerinä.
  3. Keskustelun käynnistäminen inklusiivisuuden hyvistä ja huonoista puolista TKI-politiikan tavoitteena.
  4. Inklusiivisen TKI-politiikan mittariston rakentaminen.
  5. Inkluusio-käsitteen selkeyttäminen TKI-politiikan viitekehyksessä sekä käsitteellisten rajapintojen hahmottaminen esimerkiksi muiden inklusiivisuutta edistävien sektoripolitiikkojen suhteen.

Politiikkakatsaus on julkaistu Business Finlandin verkkosivuilla: https://www.businessfinland.fi/49251a/globalassets/julkaisut/policy_brief_2_2022-inclusive-innovation-policy.pdf

Lisätietoa Business Finlandin rahoittamista innovaatiotutkimuksen hankkeista: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/tietoa-meista/tulokset-ja-vaikutukset/innovaatiotutkimus

Yhteystiedot

Hankkeen johtaja, rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8291, jari.kuusisto@uwasa.fi
Hankkeen projektipäällikkö Leena Kunttu, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8562, leena.kunttu@uwasa.fi

ELVIS - Evolving innovation space, RDI policies and impact evaluation

Elvis-hankkeen tavoitteena on kehittää empiirisesti testattavia innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin konsepteja ja menetelmiä, jotka auttavat vahvistamaan kansallista innovaatiopolitiikkaa ja kasvua kestävällä tavalla. Hankkeen keskeinen tutkimuskysymys on: millaisia vaikuttavuuden arvioinnin lähestymistapoja ja työkaluja voidaan kehittää alati muuttuvan innovaatiopolitiikan toimintaympäristön moniulotteisuuden tavoittamiseksi? Innovaatiopolitiikasta ja sen arvioinnista käytävää keskustelua avarretaan kansainvälisesti verkottuneen ja vertailevan tutkimuksen kautta, jonka avulla päästään kiinni orastaviin näkökulmiin, mahdollisuuksiin ja toimintakentän katvealueisiin. Hankkeessa on mukana useita kansainvälisiä huippututkijoita ja keskeisiä innovaatiopolitiikan edelläkävijäorganisaatioita, jotka osallistuvat hankkeen case-tutkimusten toteuttamiseen. 

Hankkeen kesto: 1.9.2020–31.8.2022
Vastuuhenkilö: Jari Kuusisto
Yhteyshenkilöt: Jari Kuusisto, Leena Kunttu (projektipäällikkö)
Hankkeen tutkijat Vaasan yliopistossa: Leena Kunttu, Helka Kalliomäki, Sorin Dan, Johanna Kalliokoski

Hankkeen kansainväliset tutkijat: Professori Eric von Hippel, MIT Sloan School of Management, professori Jason Potts, RMIT University Australia, osastonjohtaja, PhD Peter Svensson Swedish Agency for Growth Policy Analysis, senior vice president, Dr. Thomas Aslev Christensen, Novo Nordisk Foundation ja apulaisprofessori Thomas Woodson Stony Brook University.
Hanketta koordinoiva organisaatio: Vaasan yliopisto / Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLab
Rahoittaja: Business Finland ja Vaasan yliopisto
Hankkeen kokonaisbudjetti: 317 419 euroa
Ulkoinen rahoitus: 301 540 euroa

Tietolaatikko

Tutustu ELVIS-hankkeen politiikkakatsaukseen Business Finlandin sivuilla.

Mitä mieltä olit jutusta?