Mitä uudet teolliset palvelut voisivat olla? - CoProtolab-virtuaaliympäristö tuo työkaluja ...

Uutisen oletuskuva
Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus Muova ovat luoneet ainutlaatuisen innovointiympäristön CoProtolabin teollisten palveluiden kehittämiseen. CoProtolabin avajaisia vietettiin torstaina. Samalla lanseerattiin myös Palvelukartta-strategiatyökalu teollisen liiketoiminnan kehittämiseen.
Tutkija Yuqiuge Hao Vaasan yliopistosta kokeilee CoProtolab-virtuaaliympäristöä.
CoProtolab-tila sijaitsee Muotoilukeskus Muovassa. Tilan avajaisia vietettiin torstaina 3.12.
Professori Marko Kohtamäki kertoi yleisölle teollisuusyrityksien palvelullistumisen salaisuuksista.
Tutkija Pirjo Yli-Viitala ja yliopistotutkija Juha Arrasvuori Vaasan yliopiston SC-Research -tutkimusryhmästä ovat kehittäneet hankkeeseen muun muassa suojauskirjastoja.

– CoProtolab on rakennettu virtuaaliympäristöksi palvelutuotteiden kehittämistä varten. Samalla tavalla kuin simuloidaan tuotantoprosesseja, voidaan tietokoneilla myös pilotoida erilaisia teollisia palveluita, kertoo Vaasan yliopiston tuotantotalouden, erityisesti logististen järjestelmien professori Petri Helo.

VR-ympäristöt eivät siis ole vain pelaamista varten, vaan voivat toimia myös teollisuusyrityksen kehittämisalustana. Teollinen palvelu on monimutkainen prosessi, johon liittyy useita eri toimijoita sekä palvelu- ja vuorovaikutustilanteita. Sen vuoksi teollisten palveluiden hahmottaminen ja siten myös sen kehittäminen kokonaisuutena voi olla vaikeaa.

– Toivon, että CoProtolab-tila kiinnostaa palveluiden kehittäjiä miettimään, mitä uudet teolliset palvelut voivat tulevaisuudessa olla, Helo sanoo.

Teollinen palveluprosessi vain puolessa tunnissa

CoProtolab-innovointiympäristö sisältää digitaaliset työkalut teollisten palveluiden ideointiin, prototypiointiin ja suojaamiseen. CoProtolabissä voi tehdä ja muokata virtuaalisia malleja teollisia palveluprosesseista nopeasti valmiiden mallikirjastojen avulla. Teollinen palveluprosessi voidaan rakentaa virtuaalimaailmaan puolessa tunnissa ja sen eri osia voidaan muokata sekunneissa.

Virtuaalimallintamisen lisäksi CoProtolab sisältää valmiit ohjeet ja pohjat työpajojen suunnitteluun, uusien palveluiden ideointiin ja suojaamiseen. Digitaaliset kirjastot tulevat kaikkien saataville.

– CoProtolab-innovointiympäristöön kuuluvat fyysiset tilat VR-työskentelyyn ja yhteistyöskentelyyn, jotka sijaitsevat Muotoilukeskus Muovassa. CoProtolab-ympäristö on tarkoitettu yhteistyöhön yritysten kanssa, sanoo kehittämispäällikkö Miia Lammi Muovasta.

CoProtoLab on yritysten ja tutkijoiden apuna

Tutkijat ja opettajat voivat käyttää CoProtolab-ympäristöä tutkimaan ja oppimaan teollisten palveluiden kehittämistä. CoProtolabissä voi myös tutkia virtuaalilaitteiden hyödyntämistä yhteiskehittämisen välineenä.

– Tutkimuksellisesti CoProtolab on uusi avaus, joka voi yhdistää erilaisia aloja kuten liiketoiminnan kehittäminen, teknistaloudelliset analyysit, palvelutuotteiden suunnittelu ja digitaalisten palveluiden kehittäminen, Helo sanoo.

CoProtolab kehitettiin Pohjanmaan liiton ja EU:n aluekehitysrahaston tuella. Vaasan yliopiston tuotantotalouden tutkijoiden ja Muovan lisäksi mukana hankkeessa oli mukana myös Vaasan yliopiston SC-Research -tutkimusryhmä.

– Toivomme CoProtolabin olevan avuksi sitä käyttäville paikallisille pk-yrityksille. Olemme kehittäneet hankkeessa konkreettisia työkaluja, joita yritykset voivat käyttää ideoinnissa ja suojaamaan ideoita kuten suojauskirjastoja, sanovat projektitutkija Pirjo Yli-Viitala ja yliopistotutkija Juha Arrasvuori Vaasan yliopiston SC-Research -tutkimusryhmästä.

Palvelukartta-strategiatyökalu teollisen liiketoiminnan kehittämiseen

Teollisuusyrityksen suuntautuminen kohti palveluliiketoimintaa eli palvelullistuminen edellyttää merkittäviä muutoksia rakenteissa, osaamisessa ja käytännöissä.

– Palvelut, ja digitaaliset palvelut luovat uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoimintamallien ja tarjoomien kehittämiselle. Ne auttavat lisäarvon tuottamisessa, liikevaihdon kasvattamisessa, katteiden parantamisessa ja voivat parhaimmillaan olla hyvinkin monistettavia, sanoo Vaasan yliopiston strategisen johtamisen professori Marko Kohtamäki.

Hänen mukaansa olennaista on liiketoimintamallin ja tarjooman rakentaminen niin, että ne tuottavat lisäarvoa yhdessä tuoteliiketoiminnan kanssa.

– Tuotteita ja palveluita ei pitäisi ajatella erillisinä, vaan integroituina kokonaisuuksina. Tämä ei ole helppoa, mutta hyvän liiketoiminnan näkökulmasta keskeistä.

Vaasan yliopiston ja MUOVAn Digikasvu-hankkeessa kehitettiin helppokäyttöinen strategiatyökalu teollisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Hanketta rahoittivat EU:n sosiaalirahasto ja ELY-keskus. Työkalu tulee olemaan vapaasti saatavissa.

– Palvelukartta-työkalu mahdollistaa palveluliiketoiminnan ja palveluiden kehittämisen analyyttisen keskustelun kautta. Työkalu tähtää useiden palveluliiketoimintaan liittyvien teemojen kehittämiseen organisaatioissa. Teemat liittyvät esimerkiksi strategiaan, palveluteknologioihin, sekä palvelutarjoomien kehittämiseen, kertoo Kohtamäki.

Lisätiedot:

Digikasvun ja Co-Protolabin projektipäällikkö Miia Lammi, puh. 050 408 4969, miia.lammi(at)muova.fi
Professori Petri Helo, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8551, petri.helo (at) uwasa.fi
Professori Marko Kohtamäki, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8459, marko.kohtamaki (at) uwasa.fi

Mitä mieltä olit jutusta?

Eniten reaktioita tällä viikolla