Kasvava ja kansainvälistyvä yliopisto
Tutkimus
Teemme kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, joka vastaa globaaleihin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi. Keskeisiä teemojamme ovat kestävä liiketoiminta, energia ja yhteiskunta. Haluamme sitouttaa teollisuuden ja yhteiskunnan yhteistyökumppanit tutkimustoimintaamme.
Tutustu tutkimuksen tunnuslukuihin.
Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on kasvanut Vaasan yliopistossa 80 % (2018–2024), mikä on suurin prosentuaalinen kasvu Suomen yliopistoista.
Vuonna 2025 julkaisujen kokonaismäärä kasvoi 826 julkaisuun (2024: 799). Julkaisut Julkaisufoorumiluokituksen JUFO tasoilla 2 ja 3 lisääntyivät noin 25 %. Kasvu heijastaa tutkimuksemme vahvistunutta laatua, kansainvälistymistä ja laajenevia yhteistyöverkostoja sekä kasvavaa kansainvälistä arvostusta ja vaikuttavuutta.
Ulkopuolinen kilpailtu rahoitus kuvastaa tutkimuksemme korkeaa laatua, kansainvälisiä verkostoja ja vaikuttavuutta sekä varmistaa edellytykset pitkäjänteiselle tutkimustyölle. Vuonna 2025 kilpailtua tutkimusrahoitusta käytettiin kokonaisuudessaan 6 852 805 euroa. Kasvua vuodesta 2024 on noin 8 prosenttia.
Koulutus
Tarjoamme työelämään valmistavan opiskelukokemuksen, joka perustuu opetuksen huippuosaamiseen, laadukkaisiin oppimisympäristöihin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä yhteisöllisyyteen.
Tutustu koulutuksen tunnuslukuihin.
Vuonna 2025 Vaasan yliopistosta valmistui 883 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta opiskelijaa, mikä on 25 % enemmän kuin vuonna 2024 — ja samalla ennätys yliopiston historiassa. Kauppatieteiden maistereita valmistui ennätysmäärä. Vaasan yliopistosta on jo vuodesta 2023 alkaen valmistunut eniten kauppatieteiden maistereita Suomessa. Diplomi-insinöörejä valmistui 116, mikä on lähes 80 % enemmän kuin edellisvuonna ja yliopiston kaikkien aikojen ennätys.
Lisäksi yliopistossa hyväksyttiin vuoden 2025 aikana 554 alempaa korkeakoulututkintoa ja 27 tohtorin tutkintoa.
Vaasan yliopistossa opiskeli vuonna 2025 yhteensä 7017 opiskelijaa, mikä on 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Perustutkinto-opiskelijoita oli 6 662 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 355. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvoi merkittävästi: kansainvälisiä perustutkinto-opiskelijoita oli 786, eli 13 % perustutkinto-opiskelijoista (kasvua 27 %).
Vaasan yliopiston vetovoima vahvistuu: hakemusmäärät kandidaatti- ja maisteriohjelmiin kasvoivat 62 prosenttia kevään toisessa yhteishaussa vuosina 2023–2026.
Vuoden 2026 kevään toisessa yhteishaussa kokonaishakemusmäärä kasvoi 15,5 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Hakemuksia kandidaattiohjelmiin tuli 3,9 prosenttia ja suomenkielisiin maisteriohjelmiin 50,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2025.
Vaasan yliopistosta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti, ja työnantajat arvostavat Vaasan yliopistosta saatua tutkintoa. Meiltä valmistuneiden työllistymisluvut ovat pysyneet vakuuttavina pitkään. Kuviossa esitetään maisteriksi ja diplomi-insinööriksi valmistuneiden työllistymisen viiden vuoden keskiarvo (2021–2025).
Henkilöstö
Menestyksemme perustuu osaaviin ja sitoutuneisiin ihmisiin – meillä arvostetaan osaamista, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittymistä. Panostamme henkilöstömme hyvinvointiin ja urakehitykseen. Yhteisöllinen työkulttuurimme edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa.
Vuoden 2025 lopussa henkilöstömäärä oli 715 henkilöä.
Kansainvälisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on 30 prosenttia. Työsuhteisen kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstämme on lähes 40 prosenttia. Työntekijämme edustavat 51 eri kansallisuutta.
Vastuullisuus
Vaasan yliopisto ottaa huomioon kestävän kehityksen sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset ulottuvuudet kaikessa toiminnassaan. Yliopisto työskentelee puhtaan energian, talouskasvun, teollisuuden innovaatioiden sekä vastuullisen kulutuksen ja tuotannon puolesta ja on arvostettu ja luotettava kumppani Pohjois-Euroopan suurimmalle energia- ja ympäristöalan yritysklusterille.
Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastopäästöjä, joita syntyy ihmisen toiminnan seurauksena. Vuonna 2024 Vaasan yliopiston hiilijalanjälki oli noin 3,18 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa, että kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on ilmaistu kuin ne olisivat kaikki hiilidioksidia. Ympäristövaikutusten laskemiseen käytetään yleisesti GHG Protocol -standardia (Greenhouse Gas Protocol) eli Kasvihuonekaasuprotokollaa, joka jakaa päästöt kolmeen luokkaan:
Scope 1: Päästöt, joihin organisaatio voi suoraan vaikuttaa ja joita se voi helpoimmin itse kontrolloida. Päästöt syntyvät paikan päällä organisaation oman toiminnan seurauksena.
Scope 2: Epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt, kuten sähkön ja lämmön kulutuksesta syntyvät päästöt.
Scope 3: Tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli kaikki epäsuorat päästöt, kuten jäte- ja vesihuollon sekä tavaroiden hankinnan ja kuljetusten päästöt.