Väitös: Ulkomaan tytäryhtiö myyntilistalle tai lakkautettavaksi? - nämä syyt selittävät

Uutisen oletuskuva
Länsimaiset yritykset siirtävät usein tuotantoaan kehittyville markkinoille kasvavan kysynnän ja halvan työvoiman vuoksi. Tuotannon siirto voi näyttää houkuttelevalta lyhyellä tähtäimellä, mutta pidemmän ajan kuluessa osa ulkomaan yksiköistä päätyy myyntilistalle tai lakkautettavaksi.

KTM Pratik Arte on tutkinut kansainvälisen markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten maiden välinen etäisyys vaikuttaa ulkomaisiin divestointeihin eli yrityksen ulkomaisten tytäryhtiöiden tai toimintojen myyntiin, lakkauttamiseen tai muuhun luopumiseen.
Pratik Arte väittelee keskiviikkona 23. toukokuuta Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.

Arten mukaan mahdollisuudet hyödyntää markkinoiden hintaeroja kannustavat yrityksiä investoimaan ulkomaille, mutta toisaalta institutionaaliset erot maiden välillä voivat aiheuttaa haasteita ja lisätä kustannuksia.

– Esimerkiksi suomalainen yritys investoi vaikkapa Intiaan edullisen työvoiman vuoksi, mutta huomaakin myöhemmin, että työntekijöiden osaaminen ei riitä ja heitä pitää kouluttaa. Koulutuksen lisäksi myös byrokratiasta voi aiheutua lisäkustannuksia. Kun kulut nousevat riittävästi ja hyödyt eivät enää ylitä niitä, niin yritys ei enää saa investoinnille odottamaansa voittoa, selittää Vaasan yliopistossa väittelevä Arte.

Vaakakupin heilahtaessa riittävästi väärään suuntaan yritys saattaa luopua ulkomaan investoinnistaan.

– Yksi syy ulkomaan tytäryhtiön tai toiminnan divestointiin on, että yritykset eivät ole valmiita maiden välisen etäisyyden aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin, Arte sanoo.

Arte tarkasteli tutkimuksessaan, mitkä tekijät selittivät ulkomaisista investointien onnistumista ja epäonnistumista. Hän tutki väitöskirjaansa varten pohjoismaisten monikansallisten teollisuusyritysten ulkomaisia investointeja BRIC-maihin 25 vuoden aikana, eli vuosina 1990–2015. Näistä tarkastelluista 900 investoinnista yli viidennes eli 191 myytiin tai lakkautettiin. BRIC-maita ovat Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina.

Kokemus, kova tuloskunto ja t&k-intensiivisyys lisäävät onnistumisen mahdollisuutta

Arten tutkimustulosten mukaan todennäköisyys yrityksen ulkomaan toiminnon myymiselle tai sen lopettamiselle vähenee, jos yrityksellä on paljon aiempaa kokemusta. Toinen divestointeja ehkäisevä tekijä on emoyhtiön hyvä taloudellinen menestys – ulkomaan yksikön voittoja maltetaan odottaa kauemmin, jos yrityksellä muuten menee hyvin.

Myös yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysintensiivisyys – tarkoitti se sitten patentteja tuovia teknologioita tai satsauksia esimerkiksi markkinatietämykseen – vähensi todennäköisyyttä luopua ulkomaan investoinnista.

Arte muistuttaa, että ulkomaisesta investoinnista luopuminen ei aina ole merkki siitä, että yritys on epäonnistunut.

– Se voi itse asiassa joskus olla viisas päätös, koska divestointi pienentää yrityksen taakkaa ja antaa sille mahdollisuuden keskittyä muihin hyvin menestyviin yksiköihinsä, hän sanoo.

Lisätiedot

Pratik Arte, p. 0469 522 085, pratik.arte(at)uwasa.fi

Arte, Pratik (2018) An investigation into the impact of cross-national distance on foreign divestment , Acta Wasaensia 401, väitöskirja, Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: /materiaali/pdf/isbn_978-952-476-809-2.pdf

Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/tuote/24678/an-investigation-into-the-impact-of-crossnational-distance-on-foreign-divestment%20(Juvenes verkkokirjakauppa)

Väittelijän tiedot

Pratik Arte on syntynyt Mumbaissa, Intiassa vuonna 1989. Hänellä on kauppatieteen kandidaatin tutkinto vuodelta 2010 Mumbain yliopistosta ja lisäksi hän on suorittanut maisterintutkinnon kansainvälisessä johtamisessa Strathclyden yliopistossa vuonna 2012. Arte työskentelee Vaasan yliopistossa apurahatutkijana.

Väitöstiedot   

KTM Pratik Arten kansainvälisen markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus “An investigation into the impact of cross-national distance on foreign divestment” tarkastetaan keskiviikkona 23.5.2018 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jean-Francois Hennart (Tilburg University, Hollanti) ja kustoksena professori Jorma Larimo. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Mitä mieltä olit jutusta?